THL:n laaja selvitys nuorten masennuksesta ja sen hoidosta – seurantaan kutsutaan tuhansia nuoria, myös Keski-Suomesta

THL kerää vuoden 2024 aikana mittavan aineiston, jonka avulla saadaan kuva siitä, kuinka moni nuori on masentunut ja kuinka moni masentuneista toivoo ja saa apua. Tavoitteena on parantaa nuorten masennuksen hoidon saatavuutta, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta Suomessa. Tutkimuksen aineistoa kerätään myös Keski-Suomessa.

Tutkimusaineiston avulla voidaan ensimmäistä kertaa arvioida laajasti sitä, mitä tarjottu hoito pitää sisällään, onko siitä nuorelle hyötyä tai haittaa, ja mitä hoito tai hoitamattomuus maksaa. Tutkimuksen aikana seurataan ensimmäistä kertaa myös niitä nuoria, jotka eivät ole masentuneita. Näin pystytään arvioimaan masennusriskiä.   
 
Nuorten masennuksen ehkäisyn ja hoidon tarve on lisääntynyt voimakkaasti vuosien ajan. Vastauksena tarpeeseen Suomessa on pyritty löytämään keinoja parantaa masennuksen hoitoa perustasolla. 
 
”Puhutaan paljon siitä, etteivät nuoret saa riittävästi apua. Nyt saamme hyvän kuvan, mikä tilanne on todellisuudessa, esimerkiksi millainen viive on hoidon tarpeesta sen aloittamiseen”, kertoo THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta.  
 
Tutkimuksen kyselyillä on tarkoitus tavoittaa jopa 9 000 yläkouluikäistä eri puolilta Suomea. Nuorten mahdollisia masennusoireita ja heidän hakemaansa ja saamaansa apua seurataan kyselyillä 6–12 kuukauden ajan. Kyselyitä tehdään keväällä 2024 yhteistyössä seitsemän kunnan kanssa Pohjois-Suomen, Itä-Suomen, Sisä-Suomen ja Länsi-Suomen alueella. Tietoja täydennetään kyselyillä nuorten huoltajille, nuoria auttaneille työntekijöille esimerkiksi opiskeluhuollossa sekä rekisteritiedoilla. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. 

Vuorovaikutusohjanta antaa mielenterveyden tukea koulun arjessa 

Nuorten masennukseen annettavaa apua on pyritty viime vuosina parantamaan ottamalla käyttöön uusi masennuksen ehkäisyn ja hoidon menetelmä, vuorovaikutusohjanta (IPC-N). Kyseessä on 3–6 kerran terapeuttinen menetelmä, jossa käsitellään ihmissuhteita ja elämäntapahtumia keskustelun ja harjoitusten avulla.  
 
Koulutuksen on Suomessa aloittanut tai suorittanut jo noin 2000 nuorten arkiympäristöissä työskentelevää ammattilaista, esimerkiksi koulukuraattoreja, -psykologeja ja -terveydenhoitajia. Tutkimuksessa selvitetään, mikä vuorovaikutusohjannasta saatava hyöty nuorelle on verrattuna tavanomaiseen hoitoon.  

Tutkimuksen tiedonkeruu on käynnistynyt Keski-Suomessa maalis-huhtikuun vaihteessa. Mukana on yläkouluja myös Jyväskylästä, Jämsästä ja Laukaasta. Keski-Suomen hyvinvointialueella kouluterveydenhuollossa ja kuraattori- ja psykologipalveluissa on noin reilu 50 vuorovaikutusohjantaan koulutettua asiantuntijaa.

”Vuorovaikutusohjanta eli IPC-N -menetelmä sopii hyvin vuorovaikutus- ja tunnetaitojen ohjantaan nuorilla. Nuori voi itse vaikuttaa siihen, mihin tarpeeseen vuorovaikutusohjanta tulee.  Menetelmä sopii hyvin erilasten tunteiden läpikäymiseen ja ihmissuhdetaitojen harjoittelemiseen”, kertovat kouluterveydenhuollon palvelupäällikkö Mari Kolu ja kuraattori- ja psykologipalveluiden palvelupäällikkö Seppo Huhtiniemi Keski-Suomen hyvinvointialueelta.
 
Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IMAGINE-hanketta, jossa ovat mukana THL ja Itla, Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot. Hanke toteuttaa osaltaan kansallista mielenterveysstrategiaa. 

Webinaarisarja nuorten mielenterveydestä:

Nuoren masennus ja sen tunnistaminen 
Mauri Marttunen nuorisopsykiatrian emeritusprofessori
ke 17.4.2024 klo 18:00

Ihmissuhteiden merkitys nuoren kehitykselle 
Vera Gergov PsT, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti
ma 20.5.2024 klo 18:00

Digi ja nuorten mielenterveys 
Silja Kosola nuorisolääkäri, dosentti
ti 10.9.2024 klo 18:00

Tilaisuudet pidetään Teamsin välityksellä. Osallistumislinkki> Liity keskusteluun (microsoft.com)
Tallenteet tulevat nähtäville verkkosivuille: stnimagine.fi. Ohjelmassa on asiantuntijan alustus illan aiheeseen ja mahdollisuus keskustella ja kysyä aiheesta. Webinaarissa kerrotaan myös ajankohtaisia havaintoja IMAGINE-tutkimuksesta ja vastataan kysymyksiin.

Lisätietoja:

• Tutkimuksesta hankkeen verkkosivuilla.
• Outi Linnaranta, ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, puh. 029 524 7517, etunimi.sukunimi@thl.fi