Hyppää pääsisältöön
Vauvaa puristaa äitinsä sormea.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkko

Keski-Suomen hyvinvointialue uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoa vaiheittain, pääosin tämän vuoden aikana. Käymme asukkaiden, kuntien, henkilöstön ja eri sidosryhmien kanssa keskustelua palveluverkon muutoksista muun muassa asukastilaisuuksissa ja kumppanuustyöpajoissa. 

Aluevaltuusto on päättänyt palvelustrategiasta ja palveluverkosta 9.12.2025.

Tavoitteenamme on parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua koko Keski-Suomen hyvinvointialueella sekä varmistaa henkilöstön ja tilojen tarkoituksenmukainen käyttö alueen väestökehitys ja taloudelliset reunaehdot huomioiden.Uudistuksessa ei ole kyse pelkästään toimipisteistä, vaan ennen kaikkea palvelujen toimintamallin kehittämisestä. Tavoitteena on, että lähipalvelut, digipalvelut ja liikkuvat palvelut muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden palvelemaan asiakkaita.

Asukastilaisuudet, 2026

Tilaisuuksissa kerrotaan tulevista muutoksesta, muun muassa siitä, miten palvelut järjestetään jatkossa ja mistä palveluja saa. Tilaisuuksissa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat asukkaiden kysymyksiin. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. 

Lämpimästi tervetuloa!

Kumppanuustyöpajat

Sosiaali- ja terveysasemien muuttumista palvelupisteiksi käsitellään kumppanuustyöpajoissa, joissa mukana ovat hyvinvointialueen lisäksi kuntien edustajat, paikallisten vanhus- ja vammaisneuvostojen edustajat sekä keskeiset paikalliset järjestötoimijat. 

Kumppanuustyöpajoja järjestetään kutsutilaisuuksina keskiviikkona 22.4. Konnevedellä, tiistaina 12.5. Karstulassa, jossa tarkastellaan Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi -aluetta kokonaisuutena, ja keskiviikkona 20.5. Jämsän Hallissa. 

Alueelliset asukastilaisuudet, syksy 2025

Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelustrategia ja palveluverkon toinen vaihe oli valmistelussa syksyllä 2025. Palvelustrategia- ja palveluverkkosuunnitelma valmisteltiin vuoden 2026 talousarvion kanssa rinnakkain.

Keski-Suomen hyvinvointialue tiedottaa asiakkaille toimipisteissä tapahtuvista muutoksista ja huolehtii siitä, että palvelut ja hoito jatkuvat sujuvasti myös muutosten jälkeen. Asiakkaita ohjataan oikeaan palvelupaikkaan, jotta asiointi olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelut, joihin tullaan ilman lähetettä, on koottu selkeisiin palveluoppaisiin asiakkaan asuinkunnan mukaan.

Sosiaali- ja terveysasemat 

Sosiaali- ja terveyspalvelupisteet

Suun terveydenhuolto

  • Suun terveydenhuollon pienten toimipisteiden Kannonkoski, Kinnula, Konnevesi, Kuorevesi, Multia, ja Pihtipudas palvelut järjestetään muista toimipisteistä huhtikuusta alkaen.  Pihtiputaalla muutos tapahtuu 29.5. Suun terveydenhuollon palvelut jatkuvat näiden alueiden asukkaille lähialueiden toimipisteissä.  Lisäksi liikkuvat hammashoitoyksiköt ja digipalvelut palvelevat asiakkaita suun terveydenhuollossa.
  • Kinnulassa, Pihtiputaalla, Konnevedellä ja Multialla sekä Kannonkoskella lasten ja nuorten tarkastukset ja tarvittavat hoidot toteutetaan liikkuvissa yksiköissä.
  • Lasten tarkastuksia tehdään liikkuvissa palveluissa. Lasten ja nuorten määräaikaiset suun terveystarkastukset pyritään järjestämään jatkossakin mahdollisimman lähellä kotia.

Neuvolapalvelut

Alueellinen osastotoiminta 

Ikääntyneiden palvelut

Miksi palveluverkkoa uudistetaan? 

Tavoitteenamme on parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua koko Keski-Suomen hyvinvointialueella sekä varmistaa henkilöstön ja tilojen tarkoituksenmukainen käyttö alueen väestökehitys ja taloudelliset reunaehdot huomioiden. Palveluverkon muutos on ennen kaikkea palvelujen toimintamallin muutos, mikä tukee palvelujen kehittämistä ja sitä, että lähipalvelut, digipalvelut ja liikkuvat palvelut toimivat yhdessä keskisuomalaisia palvelevana kokonaisuutena.

Uudistuksessa ei ole kyse pelkästään toimipisteistä, vaan ennen kaikkea palvelujen toimintamallin kehittämisestä. Tavoitteena on, että lähipalvelut, digipalvelut ja liikkuvat palvelut muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden palvelemaan asiakkaita.

Milloin palveluverkkoa uudistetaan?

Palveluverkon muutokset toteutetaan vaiheittain pääosin vuoden 2026 aikana. Muutokset tehdään siten, että palvelujen jatkuvuus turvataan. Tarkemman aikataulun löydät tältä sivulta kohdasta ”Palveluiden muutokset, aikataulu ja palvelut, jonne asiakkaat ohjautuvat”.

Miten saan palveluita jatkossa?

Saat sosiaali- ja terveyspalveluja jatkossakin sinulle sopivimmalla tavalla:

  • lähimmältä sosiaali- ja terveysasemalta tai palvelupisteestä
  • digitaalisesti
  • liikkuvien palvelujen kautta

Voit myös valita itsellesi sopivimman sosiaali- ja terveysaseman hyvinvointialueen toimipisteistä.

Muutokset eivät vaadi sinulta toimenpiteitä. Kun varaat ajan, sinut ohjataan oikeaan palvelupaikkaan.

Sosiaali- ja terveysasema muuttuu palvelupisteeksi – mitä se tarkoittaa?

Sosiaali- ja terveysaseman muuttuminen palvelupisteeksi tarkoittaa, että palveluja tarjotaan jatkossa hieman eri tavalla kuin ennen.

Palvelupisteessä saat edelleen monia tuttuja sosiaali- ja terveyspalveluja, kuten kiireettömiä vastaanottoja sekä laboratorionäytteenottoa. Vastaanottoja järjestetään tarpeen mukaan, ja palveluja täydentävät digitaaliset palvelut ja liikkuvat palvelut.

Kiireellistä hoitoa ja laajempia palveluja tarjotaan jatkossa pääosin sosiaali- ja terveysasemilla ja -keskuksissa, joihin asiakkaat ohjataan tarvittaessa.

Asiakkaan näkökulmasta palveluihin hakeutuminen toimii kuten ennenkin: voit ottaa yhteyttä tuttuun numeroon, ja sinut ohjataan oikeaan palveluun tai toimipisteeseen.

Mikä on sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelupiste?

Sosiaali- ja terveyspalvelupisteessä tarjotaan muun muassa:

  • sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten vastaanottoja
  • laboratorionäytteenottoa
  • kiireetöntä hoitoa

Palveluihin hakeudutaan kuten ennenkin. Tutut puhelinnumerot säilyvät käytössä, ja sinut ohjataan oikeaan palveluun.

Miten suunterveydenhuollon palvelut muuttuvat?

Suun terveydenhuollon palveluja kootaan nykyistä suurempiin ja toiminnallisesti vahvempiin yksiköihin nykyisten pienten toimipisteiden sijaan. Kannonkosken, Kinnulan, Konneveden, Kuoreveden, Multian ja Pihtiputaan toimipisteiden palvelut järjestetään muista toimipisteistä huhtikuusta alkaen. Suun terveydenhuollon palveluja on muutosten jälkeen saatavilla 26 toimipisteessä ympäri Keski-Suomea. Lisäksi käytössä on liikkuvia hammashoitoyksiköitä, joissa voidaan tehdä suun tarkastuksia, tutkimuksia ja hoitoja. Neuvontaa ja ohjausta tarjotaan myös digitaalisesti videovastaanotolla ja chatissa. 

Miten palveluverkkomuutokset vaikuttavat kiireelliseen hoitoon?

Kiireelliset palvelut, kuten ensihoito ja akuutit terveyskeskuspalvelut palvelevat edelleen.

Sosiaali- ja terveysasemilla järjestetään kiirevastaanottoa arkipäivisin terveysaseman aukioloaikoina. Sosiaali- ja terveysasemien kiirevastaanotoille varataan aina aika soittamalla omalle terveysasemalle, josta saat arvion hoidon tarpeellisuudesta sekä tilanteenmukaisia toimintaohjeita. 

Kun tarvitset kiireellistä hoitoa sosiaali- ja terveysaseman aukiolojen ulkopuolella, soita aina ensin maksuttomaan Päivystysapuun 116117, josta sinut ohjataan tarvittaessa lähimmälle kiirevastaanotolle.

Sairaala Novan yhteispäivystys, sosiaali- ja kriisipäivystys, suun terveydenhuollon päivystys, synnytys ja hätänumero 112 palvelevat kuten aikaisemminkin. 

Jos etäisyys kasvaa, miten pääsen jatkossa sosiaali- ja terveysasemalle?

Jos matka palveluun pitenee, käytössäsi on edelleen useita vaihtoehtoja asiointiin.

Voit saada palveluja:

  • lähimmältä sosiaali- ja terveysasemalta tai -palvelupisteestä
  • digitaalisesti esimerkiksi videovastaanotolla tai chatissa
  • liikkuvien palvelujen kautta

Kun otat yhteyttä palveluihimme, sinut ohjataan asioimaan sinulle sopivimpaan toimipisteeseen, ja voit myös itse valita asiointipaikkasi hyvinvointialueen toimipisteistä. 

Jos et voi käyttää julkista liikennettä esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi, voit olla oikeutettu Kelan korvaamaan taksimatkaan (Kela-taksi), jolloin maksat matkasta vain omavastuun.

Mikä on Kela-taksi?

Kela-taksi tarkoittaa taksia, jonka matka Kela korvaa kokonaan tai osittain, kun henkilö matkustaa terveydenhuollon palveluihin, esimerkiksi lääkärikäynnille, tutkimuksiin tai kuntoutukseen. Kela-taksia voi käyttää yleensä silloin, kun:

  • sairaus tai vamma estää julkisen liikenteen käytön, tai
  • julkista liikennettä ei ole saatavilla koko matkalle.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiakas tilaa taksin Kelan kanssa sopimuksen tehneestä tilausnumerosta, jolloin Kela maksaa suurimman osan matkasta ja asiakas maksaa vain omavastuun.

Lue lisää Kela-taksista Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivuilta. 

Miten digitaaliset palvelut toimivat?

Digipalveluissa voit asioida esimerkiksi:

  • sairaanhoitajan
  • fysioterapeutin
  • sosiaaliohjaajan
  • suunterveydenhuollon tai
  • mielenterveyden ammattilaisen kanssa

Voit saada hoitoa chatissa tai videovastaanotolla silloin, kun asia ei vaadi fyysistä tutkimusta.

Digipalvelut täydentävät perinteisiä sosiaali- ja terveyspalveluita. 

Tutustu ja asioi osoitteessa hyvaks.fi/asioi-verkossa tai lataa mobiilisovellus sovelluskaupastasi nimellä Keski-Suomen hyvinvointialue tai OmaHyvaks. 

Miten ympärivuorokautisessa asumisessa huolehditaan palveluiden jatkumisesta?

Jatkossakin ympärivuorokautinen asuminen järjestetään niin, että asukkaiden palvelut jatkuvat turvallisesti ja heidän yksilölliset tarpeensa huomioidaan. Muutoksia suunnitellaan yhdessä asukkaiden ja heidän läheistensä kanssa, ja tilanteista keskustellaan heidän kanssaan henkilökohtaisesti. Asuinpaikkaa valittaessa huomioidaan myös ihmisen sosiaalinen verkosto ja läheiset sekä mahdollisuudet ylläpitää tärkeitä ihmissuhteita.

Jos asumisjärjestelyihin tulee muutoksia, jokaiselle asiakkaalle etsitään uusi koti yhdessä keskustellen ja asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden.

Miten palveluita kehitetään palveluverkkouudistuksen rinnalla?

Hoidon jatkuvuutta vahvistetaan laajentamalla omahoitaja- ja omalääkärimalli koko Keski-Suomeen. Myös osastojen toiminnallinen kehittäminen ja profilointi jatkuu palveluverkon osastomuutosten yhteydessä. Kotisairaalaverkoston, Hoidon tarpeen arviointi -yksikön ja ensihoidon kanssa tehtävä yhteistyö kotiin vietävissä palveluissa laajenee koko hyvinvointialueelle. Myös digitaalisia palveluita kehitetään edelleen.

Miten palveluverkkomuutoksista viestitään?

Keski-Suomen hyvinvointialue tiedottaa asiakkaille ja muille sidosryhmille toimipisteissä tapahtuvista muutoksista ja huolehtii siitä, että palvelut ja hoito jatkuvat sujuvasti myös muutosten jälkeen. Asiakkaita ohjataan oikeaan palvelupaikkaan, jotta asiointi olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa.

Miten palveluverkkotyöhön voi osallistua? 

Keski-Suomen hyvinvointialue käy henkilöstön, asukkaiden, kuntien ja eri sidosryhmien kanssa keskustelua tulevista muutoksista. Keski-Suomen hyvinvointialue järjestää asukkaille muun muassa asukastilaisuuksia ja kumppanuustyöpajoja. 

Hyvinvointialue järjestää korpilahtelaisille asukastilaisuuden maanantaina 27.4. kello 17–19 Korpilahden yhtenäiskoulun ruokalassa (Kokkotie 20) ja tikkakoskelaisille tiistaina 28.4. kello 17–19 Tikkakosken yläkoulun kulttuurisalissa (Koulukatu 10). Tilaisuuksissa kerrotaan tulevista muutoksesta, muun muassa siitä, miten palvelut järjestetään jatkossa ja mistä palveluja saa. Tilaisuuksissa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat asukkaiden kysymyksiin. 

Kumppanuustyöpajoissa käsitellään sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen ja kuntien yhteisten toimintatapojen ja yhteistyön kehittämistä. Työpajoissa mukana ovat hyvinvointialueen lisäksi kuntien edustajat, paikallisten vanhus- ja vammaisneuvostojen edustajat sekä keskeiset paikalliset järjestötoimijat. Kumppanuustyöpajoja järjestetään kutsutilaisuuksina keskiviikkona 22.4. Konnevedellä, tiistaina 12.5. Karstulassa, jossa tarkastellaan Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi -aluetta kokonaisuutena, ja keskiviikkona 20.5. Jämsän Hallissa. Tarkoituksena on järjestää tilaisuus myös Pihtiputaalla, ajankohta on vielä avoinna. 

Palvelustrategia, palveluverkkosuunnitelma ja talousarvion pohjaesitys julkaistiin 8.10.2025. Julkaistua esitystä pystyi kommentoimaan 8.10.–5.11., jolloin osallistetaan laajasti niin asukkaita kuin muitakin sidosryhmiä muun muassa kyselyiden ja keskustelutilaisuuksien kautta. Myös henkilöstö evästi valmistelua tässä vaiheessa. Lisäksi kunnilla, järjestöillä, seurakunnilla, palveluntuottajilla ja yrityksillä sekä muilla sidosryhmillä oli mahdollisuus kommentoida palveluverkkoesitystä. 

Miten Fimlabin palvelut toimivat?

Keski-Suomen asukkaat voivat asioida kaikissa Fimlabin palvelupisteissä asuinalueesta riippumatta. Palvelupisteiden tiedot ja aukioloajat voi tarkistaa Fimlabin verkkosivuilta osoitteessa fimlab.fi.

Milloin ja miten palveluverkosta päätettiin?  

Palveluverkon lausuntovaiheen 8.10.–5.11.2025 aikana saadut kommentit koottiin yhteen ja ne toimivat päätöksenteon tukena. Aluevaltuusto päätti Keski-Suomen hyvinvointialueen tulevasta sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkosta aluehallituksen esityksestä joulukuussa 2025. 

Milloin seuraava palveluverkko rakennetaan? 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkoa rakennetaan kohti vuotta 2030.  Palveluverkkoa arvioidaan määräajoin, jotta se pysyy keskisuomalaisten palvelutarpeiden, väestöennusteiden ja maailman muutosten mukana. 

Palveluverkkoon voi vaikuttaa käynnissä oleva arviointimenettely. Viimeistään, vuonna 2028 palveluverkkoa tarkennetaan ja tehdään tarvittaessa lisätoimenpideitä.  

Mikä on palveluverkko? 

Palveluverkkotyössä määritellään sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavainen palveluverkko tuleville vuosille. Palveluverkko määrittää sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukanavista, joihin kuuluvat muun muassa palvelutuotannon toimipisteet, digitaaliset palvelut, liikkuvat palvelut ja asiakkaille kotiin vietävät palvelut.​ 

Hyvinvointialueen palveluverkko tulee elämään ajassa ja se ottaa huomioon asukkaiden muuttuvat tarpeet yhdenvertaisesti. 

Palveluverkkokokonaisuus sisältää kaikki hyvinvointialueen tarjoamat sosiaali- ja terveyspalvelut:

  • Sosiaali- ja terveysasemapalvelut
    • Avosairaanhoidon vastaanotot
    • Kuntoutus
    • Mielenterveys- ja päihdepalvelut
    • Aikuisten sosiaalipalvelut
  • Alueellinen osastotoiminta  
  • Ikääntyneiden päivätoiminta (päivätoiminta/seniorikeskukset)
  • Ikääntyneiden ympärivuorokautinen asuminen  
    Perhekeskukset
  • Erikoissairaanhoidon palvelut
  • Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja perheneuvola sekä Nuorten talo
  • Avohuollon lastensuojelu sekä sijais- ja jälkihuollonpalvelut
  • Nuorisokodit ja perhetukikoti
  • Perheiden varhaisen tuen palvelut
  • Perheoikeudelliset palvelut
  • Vammaispalvelun asumispalvelut
  • Vammaisten päivä- ja työtoiminta
  • Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut
  • Kuntouttavan työtoiminta
  • Kotihoito, ympärivuorokautinen
  • Turvapalvelut
  • Ikääntyneiden muut asumispalvelut (mukaan lukien laitoshoito)
  • Koti- ja asumispalveluiden keskitetty asiakas- ja palveluohjaus
  • Äitiys- ja lastenneuvola
  • Kouluterveydenhuolto
  • Opiskeluterveydenhuolto  
  • Suun terveydenhuolto
  • Vammaispalvelun palveluohjaus sekä vammaisten asumisen ja päivätoiminnan ostopalvelut
  • Sosiaali- ja kriisipäivystys
  • Päiväsairaala
  • Kotisairaala

Mikä on palvelustrategia?

Palvelustrategia tarkentaa hyvinvointialueen strategian tavoitteita. Se määrittää sosiaali- ja terveyspalveluille väestöryhmittäiset pitkän aikavälin tavoitteet ja toimenpiteet. Palvelustrategian tavoitteiksi esitetään talouden ja toiminnan yhteensovittamista, palvelutuotannon rakenteen keventämistä vahvistamalla oikea-aikaista, saavutettavaa ja monikanavaista palvelua, palvelupolkujen sujuvoittamista sekä palvelujen kehittämistä tietoon perustuen. Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia muodostaa palveluverkkotyölle yleiset periaatteet ja tavoitteet.

Palvelustrategia konkretisoi tavoitteita, ohjaa palvelujen kehittämistä ja auttaa yhteensovittamaan toimintaa ja taloutta. Palvelustrategia on ikään kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen kartta tuleviin vuosiin.

Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategia- ja palveluverkkoesitysten vaikutuksia sai arvioida 8.10.–5.11. välisenä aikana. Kiitos jokaiselle palautteista, lausunnoista ja keskusteluista. Lausuntojen yhteenveto: Lausuntoyhteenveto 8.10.-5.11.2025

Keskisuomalaisilta haettiin muun muassa näkemystä siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategian tavoitteet tukevat keskisuomalaisten arkea. Palveluverkon osalta haettiin taas palvelumuotojen vaikutuksia ihmisten arkeen. 

Kaikilla keskisuomalaisilla oli mahdollista osallistua palvelustrategian ja palveluverkkoesityksen vaikutusten arviointiin otakantaa.fi-palvelussa.

Kunnilla, järjestöillä, seurakunnilla, palveluntuottajilla ja yrityksillä sekä muilla sidosryhmillä oli mahdollisuus antaa arvionsa lausuntopalvelu.fi-palvelussa. Esitysten vaikutuksia pystyi arvioimaan annettujen kysymysten kautta tai jättämällä vapaamuotoisen lausunnon. 

Lisäksi asukkaat ja muut sidosryhmät pystyivät osallistumaan kommentointiin alueellisten asukasinfojen kautta. Myös hyvinvointialueen oma henkilöstö pääsi tässä vaiheessa vielä evästämään valmistelua.

Palveluverkon vuoden 2025 valmistelussa hyödynnetään vuoden 2024 palveluverkkotyöstä saatua laajaa palautetta ja materiaalia sekä strategian väliarviointia ja siihen liittynyttä tulevaisuuskatsausta. Osana vuoden 2025 talouden sopeuttamistoimenpiteitä henkilöstöä myös kuultiin kesän 2025 aikana toimenpiteistä, joilla palveluja voidaan järjestää aiempaa kustannustehokkaammin. Saadut palautteet on otettu huomioon valmistelussa.

Palvelustrategiasta ja erityisesti palveluverkkoesityksestä on tehty myös vaikutusten ennakkoarviointi. 

Olemme määritelleet palveluverkkotyöhön liittyvät keskeisimmät käsitteet:

  • Ihmislähtöisyys tarkoittaa, että jokainen ihminen kohdataan yksilönä. Ihmisen tarpeet huomioidaan kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti, ja palvelut suunnitellaan asukkaitamme varten. Tämä tarkoittaa, että palvelut ovat saavutettavia, oikea-aikaisia, sujuvia ja tarkoituksenmukaisia –ei liikaa eikä liian vähän.
  • Palveluverkko koostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukanavista, joihin kuuluvat muun muassa palvelutuotannon toimipisteet, sähköiset palvelut, liikkuvat palvelut ja asiakkaille kotiin vietävät palvelut.​ Monikanavainen palveluverkko koostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukanavista, joihin kuuluvat muun muassa palvelutuotannon toimipisteet, digitaaliset palvelut, liikkuvat palvelut ja asiakkaille kotiin vietävät palvelut.​ Palveluverkkokokonaisuus sisältää kaikki hyvinvointialueen tarjoamat sosiaali- ja terveyspalvelut:
    • Sosiaali- ja terveysasemapalvelut
      • Avosairaanhoidon vastaanotot
      • Kuntoutus
      • Mielenterveys- ja päihdepalvelut
      • Aikuisten sosiaalipalvelut
    • Alueellinen osastotoiminta  
    • Ikääntyneiden päivätoiminta (päivätoiminta/seniorikeskukset)
    • Ikääntyneiden ympärivuorokautinen asuminen  
      Perhekeskukset
    • Erikoissairaanhoidon palvelut
    • Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja perheneuvola sekä Nuorten talo
    • Avohuollon lastensuojelu sekä sijais- ja jälkihuollonpalvelut
    • Nuorisokodit ja perhetukikoti
    • Perheiden varhaisen tuen palvelut
    • Perheoikeudelliset palvelut
    • Vammaispalvelun asumispalvelut
    • Vammaisten päivä- ja työtoiminta
    • Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut
    • Kuntouttavan työtoiminta
    • Kotihoito, ympärivuorokautinen
    • Turvapalvelut
    • Ikääntyneiden muut asumispalvelut (mukaan lukien laitoshoito)
    • Koti- ja asumispalveluiden keskitetty asiakas- ja palveluohjaus
    • Äitiys- ja lastenneuvola
    • Kouluterveydenhuolto
    • Opiskeluterveydenhuolto  
    • Suun terveydenhuolto
    • Vammaispalvelun palveluohjaus sekä vammaisten asumisen ja päivätoiminnan ostopalvelut
    • Sosiaali- ja kriisipäivystys
    • Päiväsairaala
    • Kotisairaala
  • Lähipalvelua tarjotaan asiakkaan päivittäisessä elinympäristössä tai tarjotaan asiakkaille helposti saavutettavana digitaalisena palveluna.  ​
  • Digitaalinen asiointi tarkoittaa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön ja asiakkaan tai potilaan tai tarvittaessa tämän edustajan välinen vuorovaikutustilanne ilman lähikontaktia ​
  • Toimipiste on fyysinen paikka, jossa palvelua tarjotaan, esimerkiksi sosiaaliasema, sosiaali- ja terveysasema tai paloasema ​
  • Liikkuvat palvelut tarkoittaa sitä, että palvelu voidaan tuoda asiakkaan kotiin, tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluin käytössä olevissa toimipisteissä, jonne ammattilainen tulee, tai tuottaa liikkuvassa yksikössä. Muita liikkuvia palveluja ovat esimerkiksi asukkaiden pariin jalkautuva tai etsivä työ.
  • Kotiin vietävät palvelut viedään fyysisesti asukkaiden kotiin. Kotiin vietävät palvelut ovat myös liikkuvia palveluja.
  • Tilaverkko on kokonaisuus, joka sisältää toimipaikkojen/tilojen teknisen ja toiminnallisen kunnon, tilavuokrasopimukset ja tilojen investointitarpeet ​
  • Perustuslain mukaan yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan henkilöön liittyvän syyn, kuten sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Yhdenvertaisuus hyvinvointialueella tarkoittaa, että hyvinvointialueen asukkaille on samassa palvelutarpeessa olevalle henkilölle tarjolla asuinpaikasta riippumatta lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Esimerkiksi palvelujen myöntämisen perusteet ovat samat ja palvelutarve arvioidaan yhdenvertaisesti, mutta palvelutarpeen arvioinnin jälkeen itse myönnettävä palvelu voi olla tuotettu hyvin eri tavalla.
  • Yhdenmukaisuus = ​Yhdenvertaisia palveluita voidaan tuottaa monella eri tavalla riippuen asukkaan tarpeesta ja esimerkiksi alueen toimijoista tai muusta paikallisista ominaispiirteistä. ​Palvelut voivat siis olla yhdenvertaisia olematta kuitenkaan yhdenmukaisia – paikalliset toimintakäytännöt otetaan huomioon.
  • Yhteisövaikuttavuus tarkoittaa eri toimijoiden, kuten kuntien, järjestöjen ja seurakuntien, yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
  • Saatavuuden edellytyksenä on riittävä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, jotta väestöllä on mahdollisuus hakeutua palveluihin niitä tarvitessaan.  Saatavuus-indikaattoreilla viitataan usein kapeammin siihen,  miten palvelukäytön aloitus etenee. Tällöin seuranta kohdistuu usein hoidon tai palvelujen määräaikojen noudattamiseen.
  • Palvelujen saavutettavuus on osa saatavuutta. Sen lisäksi, että tarpeenmukaisia palveluja tulee olla tarjolla oikea-aikaisesti, tulee niiden käyttö lähi- tai etäpalveluna olla asiakkaalle tai potilaalle mahdollista. Saavutettavuus tarkoittaa sitä, miten kaukana ja missä ajassa palvelut ovat tarjolla asiakkaille. Saavutettavuus kuvaa myös digitaalisten palvelujen saatavuutta tai liikkuvien palvelujen käyttöä.​
  • Palvelujen jatkuvuus ymmärretään usein asiakkaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen välisen hoito- tai asiakassuhteen jatkuvuutena. Lisäksi se voi tarkoittaa sujuvaa tiedonkulkua asiakkaan palveluprosessin osallistuvien eri ammattilaisten ja tietojärjestelmien välillä sekä asiakkaan palveluprosessin suunnittelun tai toteutumisen jatkuvuutta. Palvelujen jatkuvuus edellyttää myös niiden saatavuutta.
  • Vähähyötyinen hoito (Lähde: Duodecim) = Näyttöön perustuvan terveydenhuollon tavoitteena on, että potilaan hoidossa sovelletaan parasta olemassa olevaa tutkimustietoa. Käytössä on kuitenkin hoitokäytäntöjä, jotka perustuvat hyvin heikkoon tai olemattomaan näyttöön. Vähähyötyisellä hoidolla tarkoitetaan hoitokäytäntöjä, jotka tuottavat vähän tai ei lainkaan hyötyä potilaalle, ovat potilaalle haitallisia, johtavat turhiin kustannuksiin potilaalle tai tuhlaavat rajallisia terveydenhuollon resursseja.
  • Alueella viitataan Keski-Suomen hyvinvointialueeseen, mutta toisaalta myös alueen sisällä oleviin pienempiin osiin, jossa havaitaan eroavaisuuksia palvelutarpeen tai väestörakenteen suhteen (pohjoinen Keski-Suomi, eteläinen Keski-Suomi tai jopa asuinalueiden välisiä eroja).

 

Hyvinvointialueen palveluverkkotyössä määritellään sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavainen palveluverkko tuleville vuosille. Hyvinvointialueen palveluverkko tulee elämään ajassa ja se ottaa huomioon asukkaiden muuttuvat tarpeet yhdenvertaisesti.

Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia muodostaa palveluverkkotyölle yleiset periaatteet ja tavoitteet. Palvelustrategiassa määritellään keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet sosiaali- ja terveyspalveluille. Palvelustrategia tarkentaa hyvinvointialueen strategiaa, jonka tavoitteena on keskisuomalisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kokemuksen vahventaminen. Palveluverkkotyö uudistaa ja monipuolistaa palvelutuotannon toteuttamista sekä palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.

Lähtökohtia työlle ovat keskisuomalaiset ja heidän sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeet ja niiden muutos, henkilöstö ja hyvä työarki, hyvinvointialueen kireä talous ja hyvinvointialueen strategian mukainen uudistuminen.

Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjausten mukaisen ensimmäisen palveluverkon ja palveluverkon periaatteet 11.6.2024. Kokouksen pöytäkirja ja sen liitteet ovat luettavissa hyvinvointialueen asianhallintajärjestelmässä.

Palveluverkkotyön päätavoitteina on turvata palvelujen saatavuus ja jatkuvuus, huomioiden taloudelliset reunaehdot ja henkilöstön saatavuus. Tarkoituksena on vahvistaa ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluita, monipuolistaa palvelutarjontaa sekä turvata palveluiden tuottaminen ja niiden jatkuvuus. Sosiaali- ja terveysasemien palveluja tarjotaan kaikissa kunnissa fyysisesti joko sosiaali- ja terveysasemalta tai sote-palvelupisteestä.

Tutustu vuoden 2024 palveluverkkopäätökseen ja -esitykseen:

Palveluverkkotyöhon osallistuminen -verkkosivulle on koottu tietoa palveluverkon lausuntomateriaaleista. Osallistimme palveluverkon kommentointiin laajasti eri sidosryhmiämme helmi-maaliskuussa 2024. Saimme monipuolisesti eri näkökulmia ja evästyksiä jatkotyöhön.