Miksi palveluverkkoa uudistetaan?
Tavoitteenamme on parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua koko Keski-Suomen hyvinvointialueella sekä varmistaa henkilöstön ja tilojen tarkoituksenmukainen käyttö alueen väestökehitys ja taloudelliset reunaehdot huomioiden. Palveluverkon muutos on ennen kaikkea palvelujen toimintamallin muutos, mikä tukee palvelujen kehittämistä ja sitä, että lähipalvelut, digipalvelut ja liikkuvat palvelut toimivat yhdessä keskisuomalaisia palvelevana kokonaisuutena.
Uudistuksessa ei ole kyse pelkästään toimipisteistä, vaan ennen kaikkea palvelujen toimintamallin kehittämisestä. Tavoitteena on, että lähipalvelut, digipalvelut ja liikkuvat palvelut muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden palvelemaan asiakkaita.
Milloin palveluverkkoa uudistetaan?
Palveluverkon muutokset toteutetaan vaiheittain pääosin vuoden 2026 aikana. Muutokset tehdään siten, että palvelujen jatkuvuus turvataan. Tarkemman aikataulun löydät tältä sivulta kohdasta ”Palveluiden muutokset, aikataulu ja palvelut, jonne asiakkaat ohjautuvat”.
Miten saan palveluita jatkossa?
Saat sosiaali- ja terveyspalveluja jatkossakin sinulle sopivimmalla tavalla:
- lähimmältä sosiaali- ja terveysasemalta tai palvelupisteestä
- digitaalisesti
- liikkuvien palvelujen kautta
Voit myös valita itsellesi sopivimman sosiaali- ja terveysaseman hyvinvointialueen toimipisteistä.
Muutokset eivät vaadi sinulta toimenpiteitä. Kun varaat ajan, sinut ohjataan oikeaan palvelupaikkaan.
Sosiaali- ja terveysasema muuttuu palvelupisteeksi – mitä se tarkoittaa?
Sosiaali- ja terveysaseman muuttuminen palvelupisteeksi tarkoittaa, että palveluja tarjotaan jatkossa hieman eri tavalla kuin ennen.
Palvelupisteessä saat edelleen monia tuttuja sosiaali- ja terveyspalveluja, kuten kiireettömiä vastaanottoja sekä laboratorionäytteenottoa. Vastaanottoja järjestetään tarpeen mukaan, ja palveluja täydentävät digitaaliset palvelut ja liikkuvat palvelut.
Kiireellistä hoitoa ja laajempia palveluja tarjotaan jatkossa pääosin sosiaali- ja terveysasemilla ja -keskuksissa, joihin asiakkaat ohjataan tarvittaessa.
Asiakkaan näkökulmasta palveluihin hakeutuminen toimii kuten ennenkin: voit ottaa yhteyttä tuttuun numeroon, ja sinut ohjataan oikeaan palveluun tai toimipisteeseen.
Mikä on sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelupiste?
Sosiaali- ja terveyspalvelupisteessä tarjotaan muun muassa:
- sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten vastaanottoja
- laboratorionäytteenottoa
- kiireetöntä hoitoa
Palveluihin hakeudutaan kuten ennenkin. Tutut puhelinnumerot säilyvät käytössä, ja sinut ohjataan oikeaan palveluun.
Miten suunterveydenhuollon palvelut muuttuvat?
Suun terveydenhuollon palveluja kootaan nykyistä suurempiin ja toiminnallisesti vahvempiin yksiköihin nykyisten pienten toimipisteiden sijaan. Kannonkosken, Kinnulan, Konneveden, Kuoreveden, Multian ja Pihtiputaan toimipisteiden palvelut järjestetään muista toimipisteistä huhtikuusta alkaen. Suun terveydenhuollon palveluja on muutosten jälkeen saatavilla 26 toimipisteessä ympäri Keski-Suomea. Lisäksi käytössä on liikkuvia hammashoitoyksiköitä, joissa voidaan tehdä suun tarkastuksia, tutkimuksia ja hoitoja. Neuvontaa ja ohjausta tarjotaan myös digitaalisesti videovastaanotolla ja chatissa.
Miten palveluverkkomuutokset vaikuttavat kiireelliseen hoitoon?
Kiireelliset palvelut, kuten ensihoito ja akuutit terveyskeskuspalvelut palvelevat edelleen.
Sosiaali- ja terveysasemilla järjestetään kiirevastaanottoa arkipäivisin terveysaseman aukioloaikoina. Sosiaali- ja terveysasemien kiirevastaanotoille varataan aina aika soittamalla omalle terveysasemalle, josta saat arvion hoidon tarpeellisuudesta sekä tilanteenmukaisia toimintaohjeita.
Kun tarvitset kiireellistä hoitoa sosiaali- ja terveysaseman aukiolojen ulkopuolella, soita aina ensin maksuttomaan Päivystysapuun 116117, josta sinut ohjataan tarvittaessa lähimmälle kiirevastaanotolle.
Sairaala Novan yhteispäivystys, sosiaali- ja kriisipäivystys, suun terveydenhuollon päivystys, synnytys ja hätänumero 112 palvelevat kuten aikaisemminkin.
Jos etäisyys kasvaa, miten pääsen jatkossa sosiaali- ja terveysasemalle?
Jos matka palveluun pitenee, käytössäsi on edelleen useita vaihtoehtoja asiointiin.
Voit saada palveluja:
- lähimmältä sosiaali- ja terveysasemalta tai -palvelupisteestä
- digitaalisesti esimerkiksi videovastaanotolla tai chatissa
- liikkuvien palvelujen kautta
Kun otat yhteyttä palveluihimme, sinut ohjataan asioimaan sinulle sopivimpaan toimipisteeseen, ja voit myös itse valita asiointipaikkasi hyvinvointialueen toimipisteistä.
Jos et voi käyttää julkista liikennettä esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi, voit olla oikeutettu Kelan korvaamaan taksimatkaan (Kela-taksi), jolloin maksat matkasta vain omavastuun.
Mikä on Kela-taksi?
Kela-taksi tarkoittaa taksia, jonka matka Kela korvaa kokonaan tai osittain, kun henkilö matkustaa terveydenhuollon palveluihin, esimerkiksi lääkärikäynnille, tutkimuksiin tai kuntoutukseen. Kela-taksia voi käyttää yleensä silloin, kun:
- sairaus tai vamma estää julkisen liikenteen käytön, tai
- julkista liikennettä ei ole saatavilla koko matkalle.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiakas tilaa taksin Kelan kanssa sopimuksen tehneestä tilausnumerosta, jolloin Kela maksaa suurimman osan matkasta ja asiakas maksaa vain omavastuun.
Lue lisää Kela-taksista Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivuilta.
Miten digitaaliset palvelut toimivat?
Digipalveluissa voit asioida esimerkiksi:
- sairaanhoitajan
- fysioterapeutin
- sosiaaliohjaajan
- suunterveydenhuollon tai
- mielenterveyden ammattilaisen kanssa
Voit saada hoitoa chatissa tai videovastaanotolla silloin, kun asia ei vaadi fyysistä tutkimusta.
Digipalvelut täydentävät perinteisiä sosiaali- ja terveyspalveluita.
Tutustu ja asioi osoitteessa hyvaks.fi/asioi-verkossa tai lataa mobiilisovellus sovelluskaupastasi nimellä Keski-Suomen hyvinvointialue tai OmaHyvaks.
Miten ympärivuorokautisessa asumisessa huolehditaan palveluiden jatkumisesta?
Jatkossakin ympärivuorokautinen asuminen järjestetään niin, että asukkaiden palvelut jatkuvat turvallisesti ja heidän yksilölliset tarpeensa huomioidaan. Muutoksia suunnitellaan yhdessä asukkaiden ja heidän läheistensä kanssa, ja tilanteista keskustellaan heidän kanssaan henkilökohtaisesti. Asuinpaikkaa valittaessa huomioidaan myös ihmisen sosiaalinen verkosto ja läheiset sekä mahdollisuudet ylläpitää tärkeitä ihmissuhteita.
Jos asumisjärjestelyihin tulee muutoksia, jokaiselle asiakkaalle etsitään uusi koti yhdessä keskustellen ja asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden.
Miten palveluita kehitetään palveluverkkouudistuksen rinnalla?
Hoidon jatkuvuutta vahvistetaan laajentamalla omahoitaja- ja omalääkärimalli koko Keski-Suomeen. Myös osastojen toiminnallinen kehittäminen ja profilointi jatkuu palveluverkon osastomuutosten yhteydessä. Kotisairaalaverkoston, Hoidon tarpeen arviointi -yksikön ja ensihoidon kanssa tehtävä yhteistyö kotiin vietävissä palveluissa laajenee koko hyvinvointialueelle. Myös digitaalisia palveluita kehitetään edelleen.
Miten palveluverkkomuutoksista viestitään?
Keski-Suomen hyvinvointialue tiedottaa asiakkaille ja muille sidosryhmille toimipisteissä tapahtuvista muutoksista ja huolehtii siitä, että palvelut ja hoito jatkuvat sujuvasti myös muutosten jälkeen. Asiakkaita ohjataan oikeaan palvelupaikkaan, jotta asiointi olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa.
Miten palveluverkkotyöhön voi osallistua?
Keski-Suomen hyvinvointialue käy henkilöstön, asukkaiden, kuntien ja eri sidosryhmien kanssa keskustelua tulevista muutoksista. Keski-Suomen hyvinvointialue järjestää asukkaille muun muassa asukastilaisuuksia ja kumppanuustyöpajoja.
Hyvinvointialue järjestää korpilahtelaisille asukastilaisuuden maanantaina 27.4. kello 17–19 Korpilahden yhtenäiskoulun ruokalassa (Kokkotie 20) ja tikkakoskelaisille tiistaina 28.4. kello 17–19 Tikkakosken yläkoulun kulttuurisalissa (Koulukatu 10). Tilaisuuksissa kerrotaan tulevista muutoksesta, muun muassa siitä, miten palvelut järjestetään jatkossa ja mistä palveluja saa. Tilaisuuksissa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat asukkaiden kysymyksiin.
Kumppanuustyöpajoissa käsitellään sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen ja kuntien yhteisten toimintatapojen ja yhteistyön kehittämistä. Työpajoissa mukana ovat hyvinvointialueen lisäksi kuntien edustajat, paikallisten vanhus- ja vammaisneuvostojen edustajat sekä keskeiset paikalliset järjestötoimijat. Kumppanuustyöpajoja järjestetään kutsutilaisuuksina keskiviikkona 22.4. Konnevedellä, tiistaina 12.5. Karstulassa, jossa tarkastellaan Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi -aluetta kokonaisuutena, ja keskiviikkona 20.5. Jämsän Hallissa. Tarkoituksena on järjestää tilaisuus myös Pihtiputaalla, ajankohta on vielä avoinna.
Palvelustrategia, palveluverkkosuunnitelma ja talousarvion pohjaesitys julkaistiin 8.10.2025. Julkaistua esitystä pystyi kommentoimaan 8.10.–5.11., jolloin osallistetaan laajasti niin asukkaita kuin muitakin sidosryhmiä muun muassa kyselyiden ja keskustelutilaisuuksien kautta. Myös henkilöstö evästi valmistelua tässä vaiheessa. Lisäksi kunnilla, järjestöillä, seurakunnilla, palveluntuottajilla ja yrityksillä sekä muilla sidosryhmillä oli mahdollisuus kommentoida palveluverkkoesitystä.
Miten Fimlabin palvelut toimivat?
Keski-Suomen asukkaat voivat asioida kaikissa Fimlabin palvelupisteissä asuinalueesta riippumatta. Palvelupisteiden tiedot ja aukioloajat voi tarkistaa Fimlabin verkkosivuilta osoitteessa fimlab.fi.
Milloin ja miten palveluverkosta päätettiin?
Palveluverkon lausuntovaiheen 8.10.–5.11.2025 aikana saadut kommentit koottiin yhteen ja ne toimivat päätöksenteon tukena. Aluevaltuusto päätti Keski-Suomen hyvinvointialueen tulevasta sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkosta aluehallituksen esityksestä joulukuussa 2025.
Milloin seuraava palveluverkko rakennetaan?
Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkoa rakennetaan kohti vuotta 2030. Palveluverkkoa arvioidaan määräajoin, jotta se pysyy keskisuomalaisten palvelutarpeiden, väestöennusteiden ja maailman muutosten mukana.
Palveluverkkoon voi vaikuttaa käynnissä oleva arviointimenettely. Viimeistään, vuonna 2028 palveluverkkoa tarkennetaan ja tehdään tarvittaessa lisätoimenpideitä.
Mikä on palveluverkko?
Palveluverkkotyössä määritellään sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavainen palveluverkko tuleville vuosille. Palveluverkko määrittää sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukanavista, joihin kuuluvat muun muassa palvelutuotannon toimipisteet, digitaaliset palvelut, liikkuvat palvelut ja asiakkaille kotiin vietävät palvelut.
Hyvinvointialueen palveluverkko tulee elämään ajassa ja se ottaa huomioon asukkaiden muuttuvat tarpeet yhdenvertaisesti.
Palveluverkkokokonaisuus sisältää kaikki hyvinvointialueen tarjoamat sosiaali- ja terveyspalvelut:
- Sosiaali- ja terveysasemapalvelut
- Avosairaanhoidon vastaanotot
- Kuntoutus
- Mielenterveys- ja päihdepalvelut
- Aikuisten sosiaalipalvelut
- Alueellinen osastotoiminta
- Ikääntyneiden päivätoiminta (päivätoiminta/seniorikeskukset)
- Ikääntyneiden ympärivuorokautinen asuminen
Perhekeskukset - Erikoissairaanhoidon palvelut
- Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja perheneuvola sekä Nuorten talo
- Avohuollon lastensuojelu sekä sijais- ja jälkihuollonpalvelut
- Nuorisokodit ja perhetukikoti
- Perheiden varhaisen tuen palvelut
- Perheoikeudelliset palvelut
- Vammaispalvelun asumispalvelut
- Vammaisten päivä- ja työtoiminta
- Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut
- Kuntouttavan työtoiminta
- Kotihoito, ympärivuorokautinen
- Turvapalvelut
- Ikääntyneiden muut asumispalvelut (mukaan lukien laitoshoito)
- Koti- ja asumispalveluiden keskitetty asiakas- ja palveluohjaus
- Äitiys- ja lastenneuvola
- Kouluterveydenhuolto
- Opiskeluterveydenhuolto
- Suun terveydenhuolto
- Vammaispalvelun palveluohjaus sekä vammaisten asumisen ja päivätoiminnan ostopalvelut
- Sosiaali- ja kriisipäivystys
- Päiväsairaala
- Kotisairaala
Mikä on palvelustrategia?
Palvelustrategia tarkentaa hyvinvointialueen strategian tavoitteita. Se määrittää sosiaali- ja terveyspalveluille väestöryhmittäiset pitkän aikavälin tavoitteet ja toimenpiteet. Palvelustrategian tavoitteiksi esitetään talouden ja toiminnan yhteensovittamista, palvelutuotannon rakenteen keventämistä vahvistamalla oikea-aikaista, saavutettavaa ja monikanavaista palvelua, palvelupolkujen sujuvoittamista sekä palvelujen kehittämistä tietoon perustuen. Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia muodostaa palveluverkkotyölle yleiset periaatteet ja tavoitteet.
Palvelustrategia konkretisoi tavoitteita, ohjaa palvelujen kehittämistä ja auttaa yhteensovittamaan toimintaa ja taloutta. Palvelustrategia on ikään kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen kartta tuleviin vuosiin.