Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkko

• Palvelustrategia, esitysmateriaali
• Palvelustrategia, esitysmateriaali, helppolukuinen versio
• Palveluverkkoesitys, tiivis materiaali
• Palveluverkkoesitys, laaja materiaali
• Lausuntoyhteenveto 8.10.-5.11.2025

Palveluverkkoesitys tiivis ja laaja päivitetty 3.11.2025 kello 9.29. Muutokset aikaisimpiin versioihin:

• dia 91 – näytteenottopäivät korjattu oikein
• dia 98 - Alueellinen osastotoiminta – Kyllön paikkamäärä korjattu
• dia 120 - Kartassa oli virheellisesti Kyyjärven ja Kivijärven osalla suunterveydenhuollon yksikkö, joka korjattu

Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategia- ja palveluverkkoesitysten vaikutuksia sai arvioida 8.10.–5.11. välisenä aikana. Kiitos jokaiselle palautteista, lausunnoista ja keskusteluista. Lausuntojen yhteenveto: Lausuntoyhteenveto 8.10.-5.11.2025

Keskisuomalaisilta haettiin muun muassa näkemystä siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategian tavoitteet tukevat keskisuomalaisten arkea. Palveluverkon osalta haettiin taas palvelumuotojen vaikutuksia ihmisten arkeen. 

Kaikilla keskisuomalaisilla oli mahdollista osallistua palvelustrategian ja palveluverkkoesityksen vaikutusten arviointiin otakantaa.fi-palvelussa.

Kunnilla, järjestöillä, seurakunnilla, palveluntuottajilla ja yrityksillä sekä muilla sidosryhmillä oli mahdollisuus antaa arvionsa lausuntopalvelu.fi-palvelussa. Esitysten vaikutuksia pystyi arvioimaan annettujen kysymysten kautta tai jättämällä vapaamuotoisen lausunnon. 

Lisäksi asukkaat ja muut sidosryhmät pystyivät osallistumaan kommentointiin alueellisten asukasinfojen kautta. Myös hyvinvointialueen oma henkilöstö pääsi tässä vaiheessa vielä evästämään valmistelua.

Palveluverkon vuoden 2025 valmistelussa hyödynnetään vuoden 2024 palveluverkkotyöstä saatua laajaa palautetta ja materiaalia sekä strategian väliarviointia ja siihen liittynyttä tulevaisuuskatsausta. Osana vuoden 2025 talouden sopeuttamistoimenpiteitä henkilöstöä myös kuultiin kesän 2025 aikana toimenpiteistä, joilla palveluja voidaan järjestää aiempaa kustannustehokkaammin. Saadut palautteet on otettu huomioon valmistelussa.

Palvelustrategiasta ja erityisesti palveluverkkoesityksestä on tehty myös vaikutusten ennakkoarviointi. 

Alueelliset asukastilaisuudet etäyhteydellä

• Torstai 9.10. kello 16.30–18.30, Alueellinen asukastilaisuus, pohjoinen Keski-Suomi, Teams etäyhteys. Tilaisuuden tallenne.
• Maanantai 13.10. kello 16.30–18.30, Alueellinen asukastilaisuus, keskinen Keski-Suomi, Teams etäyhteys. Tilaisuuden tallenne.
• Tiistai 14.10. kello 16.30–18.30, Alueellinen asukastilaisuus, eteläinen Keski-Suomi, Teams etäyhteys. Tilaisuuden tallenne. 

Alueelliset asukastilaisuudet paikan päällä ja etäyhteydellä (kaikissa asukastilaisuuksissa käydään läpi koko Keski-Suomea koskevat muutokset)

• Maanantai 20.10. kello 18–20, Alueellinen asukastilaisuus, pohjoinen Keski-Suomi, 
  Putaanvirran koulu, Pihtipudas-Sali, Tahkonpolku 9, Pihtipudas ja etäyhteys. Tilaisuuden tarkemmat tiedot tapahtumakalenterissa.
• Keskiviikko 22.10. kello 17–19, Alueellinen asukastilaisuus, keskinen Keski-Suomi
  Mattilanniemi 2, Agora, auditorio 2, Jyväskylä ja etäyhteys. Tilaisuuden tarkemmat tiedot tapahtumakalenterissa.
• Keskiviikko 29.10. kello 17–19, Alueellinen asukastilaisuus, eteläinen Keski-Suomi
  Yhtenäiskoulun auditorio, Koulutie 2, Joutsa ja etäyhteys. Tilaisuuden tarkemmat tiedot tapahtumakalenterissa.

Mikä on palvelustrategia?

Palvelustrategia tarkentaa hyvinvointialueen strategian tavoitteita. Se määrittää sosiaali- ja terveyspalveluille väestöryhmittäiset pitkän aikavälin tavoitteet ja toimenpiteet. Palvelustrategian tavoitteiksi esitetään talouden ja toiminnan yhteensovittamista, palvelutuotannon rakenteen keventämistä vahvistamalla oikea-aikaista, saavutettavaa ja monikanavaista palvelua, palvelupolkujen sujuvoittamista sekä palvelujen kehittämistä tietoon perustuen. Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia muodostaa palveluverkkotyölle yleiset periaatteet ja tavoitteet.

Palvelustrategia konkretisoi tavoitteita, ohjaa palvelujen kehittämistä ja auttaa  yhteensovittamaan toimintaa ja taloutta. Palvelustrategia on ikään kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen kartta tuleviin vuosiin, 

Mikä on palveluverkko? 

Palveluverkkotyössä määritellään sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavainen palveluverkko tuleville vuosille. Palveluverkko määrittää sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukanavista, joihin kuuluvat muun muassa palvelutuotannon toimipisteet, digitaaliset palvelut, liikkuvat palvelut ja asiakkaille kotiin vietävät palvelut.​ 

Hyvinvointialueen palveluverkko tulee elämään ajassa ja se ottaa huomioon asukkaiden muuttuvat tarpeet yhdenvertaisesti.

Mistä löydän sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkon lausuntomateriaalin? 

Palvelustrategia, palveluverkkosuunnitelma ja talousarvion pohjaesitys julkaistaan 8.10.2025. 

Milloin ja miten palveluverkosta päätetään?  

Palveluverkon lausuntovaiheen 8.10.–5.11.2025 aikana saadut kommentit kootaan yhteen ja ne toimivat päätöksenteon tukena. Aluevaltuusto päättää Keski-Suomen hyvinvointialueen tulevasta sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkosta aluehallituksen esityksestä joulukuussa 2025. 

Milloin uusi palveluverkko rakennetaan? 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkoa rakennetaan kohti vuotta 2030.  Palveluverkkoa arvioidaan määräajoin, jotta se pysyy keskisuomalaisten palvelutarpeiden, väestöennusteiden ja maailman muutosten mukana. 

Palveluverkkoon voi vaikuttaa käynnissä oleva arviointimenettely. Viimeistään, vuonna 2028 palveluverkkoa tarkennetaan ja tehdään tarvittaessa lisätoimenpideitä.  

Miten hyvinvointialueen asukas voi ottaa kantaa palveluverkkosuunnitelmiin? 

Palvelustrategia, palveluverkkosuunnitelma ja talousarvion pohjaesitys julkaistaan 8.10.2025. Julkaistua esitystä voi kommentoida 8.10.–5.11., jolloin osallistetaan laajasti niin asukkaita kuin muitakin sidosryhmiä muun muassa kyselyiden ja keskustelutilaisuuksien kautta. Myös henkilöstö pääsee tässä vaiheessa vielä evästämään valmistelua.

Miten hyvinvointialueen sidosryhmä voi ottaa kantaa palveluverkkosuunnitelmiin? 

Kunnilla, järjestöillä, seurakunnilla, palveluntuottajilla ja yrityksillä sekä muilla sidosryhmillä on mahdollisuus kommentoida palveluverkkoesitystä. Palvelustrategia, palveluverkkosuunnitelma ja talousarvion pohjaesitys julkaistaan 8.10.2025.

Olemme määritelleet palveluverkkotyöhön liittyvät keskeisimmät käsitteet:

• Ihmislähtöisyys tarkoittaa, että jokainen ihminen kohdataan yksilönä. Ihmisen tarpeet huomioidaan kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti, ja palvelut suunnitellaan asukkaitamme varten. Tämä tarkoittaa, että palvelut ovat saavutettavia, oikea-aikaisia, sujuvia ja tarkoituksenmukaisia –ei liikaa eikä liian vähän.
• Palveluverkko koostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukanavista, joihin kuuluvat muun muassa palvelutuotannon toimipisteet, sähköiset palvelut, liikkuvat palvelut ja asiakkaille kotiin vietävät palvelut.​
• Lähipalvelua tarjotaan asiakkaan päivittäisessä elinympäristössä tai tarjotaan asiakkaille helposti saavutettavana digitaalisena palveluna.  ​
• Digitaalinen asiointi tarkoittaa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön ja asiakkaan tai potilaan tai tarvittaessa tämän edustajan välinen vuorovaikutustilanne ilman lähikontaktia ​
• Toimipiste on fyysinen paikka, jossa palvelua tarjotaan, esimerkiksi sosiaaliasema, sosiaali- ja terveysasema tai paloasema ​
• Liikkuvat palvelut tarkoittaa sitä, että palvelu voidaan tuoda asiakkaan kotiin, tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluin käytössä olevissa toimipisteissä, jonne ammattilainen tulee, tai tuottaa liikkuvassa yksikössä. Muita liikkuvia palveluja ovat esimerkiksi asukkaiden pariin jalkautuva tai etsivä työ.
• Kotiin vietävät palvelut viedään fyysisesti asukkaiden kotiin. Kotiin vietävät palvelut ovat myös liikkuvia palveluja.
• Tilaverkko on kokonaisuus, joka sisältää toimipaikkojen/tilojen teknisen ja toiminnallisen kunnon, tilavuokrasopimukset ja tilojen investointitarpeet ​
• Perustuslain mukaan yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan henkilöön liittyvän syyn, kuten sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Yhdenvertaisuus hyvinvointialueella tarkoittaa, että hyvinvointialueen asukkaille on samassa palvelutarpeessa olevalle henkilölle tarjolla asuinpaikasta riippumatta lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Esimerkiksi palvelujen myöntämisen perusteet ovat samat ja palvelutarve arvioidaan yhdenvertaisesti, mutta palvelutarpeen arvioinnin jälkeen itse myönnettävä palvelu voi olla tuotettu hyvin eri tavalla.
• Yhdenmukaisuus = ​Yhdenvertaisia palveluita voidaan tuottaa monella eri tavalla riippuen asukkaan tarpeesta ja esimerkiksi alueen toimijoista tai muusta paikallisista ominaispiirteistä. ​Palvelut voivat siis olla yhdenvertaisia olematta kuitenkaan yhdenmukaisia – paikalliset toimintakäytännöt otetaan huomioon.
• Yhteisövaikuttavuus tarkoittaa eri toimijoiden, kuten kuntien, järjestöjen ja seurakuntien, yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
• Saatavuuden edellytyksenä on riittävä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, jotta väestöllä on mahdollisuus hakeutua palveluihin niitä tarvitessaan.  Saatavuus-indikaattoreilla viitataan usein kapeammin siihen,  miten palvelukäytön aloitus etenee. Tällöin seuranta kohdistuu usein hoidon tai palvelujen määräaikojen noudattamiseen.
• Palvelujen saavutettavuus on osa saatavuutta. Sen lisäksi, että tarpeenmukaisia palveluja tulee olla tarjolla oikea-aikaisesti, tulee niiden käyttö lähi- tai etäpalveluna olla asiakkaalle tai potilaalle mahdollista. Saavutettavuus tarkoittaa sitä, miten kaukana ja missä ajassa palvelut ovat tarjolla asiakkaille. Saavutettavuus kuvaa myös digitaalisten palvelujen saatavuutta tai liikkuvien palvelujen käyttöä.​
• Palvelujen jatkuvuus ymmärretään usein asiakkaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen välisen hoito- tai asiakassuhteen jatkuvuutena. Lisäksi se voi tarkoittaa sujuvaa tiedonkulkua asiakkaan palveluprosessin osallistuvien eri ammattilaisten ja tietojärjestelmien välillä sekä asiakkaan palveluprosessin suunnittelun tai toteutumisen jatkuvuutta. Palvelujen jatkuvuus edellyttää myös niiden saatavuutta.
• Vähähyötyinen hoito (Lähde: Duodecim) = Näyttöön perustuvan terveydenhuollon tavoitteena on, että potilaan hoidossa sovelletaan parasta olemassa olevaa tutkimustietoa. Käytössä on kuitenkin hoitokäytäntöjä, jotka perustuvat hyvin heikkoon tai olemattomaan näyttöön. Vähähyötyisellä hoidolla tarkoitetaan hoitokäytäntöjä, jotka tuottavat vähän tai ei lainkaan hyötyä potilaalle, ovat potilaalle haitallisia, johtavat turhiin kustannuksiin potilaalle tai tuhlaavat rajallisia terveydenhuollon resursseja.
• Alueella viitataan Keski-Suomen hyvinvointialueeseen, mutta toisaalta myös alueen sisällä oleviin pienempiin osiin, jossa havaitaan eroavaisuuksia palvelutarpeen tai väestörakenteen suhteen (pohjoinen Keski-Suomi, eteläinen Keski-Suomi tai jopa asuinalueiden välisiä eroja).

Hyvinvointialueen palveluverkkotyössä määritellään sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavainen palveluverkko tuleville vuosille. Hyvinvointialueen palveluverkko tulee elämään ajassa ja se ottaa huomioon asukkaiden muuttuvat tarpeet yhdenvertaisesti.

Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia muodostaa palveluverkkotyölle yleiset periaatteet ja tavoitteet. Palvelustrategiassa määritellään keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet sosiaali- ja terveyspalveluille. Palvelustrategia tarkentaa hyvinvointialueen strategiaa, jonka tavoitteena on keskisuomalisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kokemuksen vahventaminen. Palveluverkkotyö uudistaa ja monipuolistaa palvelutuotannon toteuttamista sekä palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.

Lähtökohtia työlle ovat keskisuomalaiset ja heidän sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeet ja niiden muutos, henkilöstö ja hyvä työarki, hyvinvointialueen kireä talous ja hyvinvointialueen strategian mukainen uudistuminen.

Monikanavainen palveluverkko koostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukanavista, joihin kuuluvat muun muassa palvelutuotannon toimipisteet, digitaaliset palvelut, liikkuvat palvelut ja asiakkaille kotiin vietävät palvelut.​ Palveluverkkokokonaisuus sisältää kaikki hyvinvointialueen tarjoamat sosiaali- ja terveyspalvelut:

• Sosiaali- ja terveysasemapalvelut
  • Avosairaanhoidon vastaanotot
  • Kuntoutus
  • Mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Aikuisten sosiaalipalvelut
• Alueellinen osastotoiminta  
• Ikääntyneiden päivätoiminta (päivätoiminta/seniorikeskukset)
• Ikääntyneiden ympärivuorokautinen asuminen  
  Perhekeskukset
• Erikoissairaanhoidon palvelut
• Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja perheneuvola sekä Nuorten talo
• Avohuollon lastensuojelu sekä sijais- ja jälkihuollonpalvelut
• Nuorisokodit ja perhetukikoti
• Perheiden varhaisen tuen palvelut
• Perheoikeudelliset palvelut
• Vammaispalvelun asumispalvelut
• Vammaisten päivä- ja työtoiminta
• Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut
• Kuntouttavan työtoiminta
• Kotihoito, ympärivuorokautinen
• Turvapalvelut
• Ikääntyneiden muut asumispalvelut (mukaan lukien laitoshoito)
• Koti- ja asumispalveluiden keskitetty asiakas- ja palveluohjaus
• Äitiys- ja lastenneuvola
• Kouluterveydenhuolto
• Opiskeluterveydenhuolto  
• Suun terveydenhuolto
• Vammaispalvelun palveluohjaus sekä vammaisten asumisen ja päivätoiminnan ostopalvelut
• Sosiaali- ja kriisipäivystys
• Päiväsairaala
• Kotisairaala

Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjausten mukaisen palveluverkon ja palveluverkon periaatteet 11.6.2024. Kokouksen pöytäkirja ja sen liitteet ovat luettavissa hyvinvointialueen asianhallintajärjestelmässä.

Palveluverkkotyön päätavoitteina on turvata palvelujen saatavuus ja jatkuvuus, huomioiden taloudelliset reunaehdot ja henkilöstön saatavuus. Tarkoituksena on vahvistaa ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluita, monipuolistaa palvelutarjontaa sekä turvata palveluiden tuottaminen ja niiden jatkuvuus. Sosiaali- ja terveysasemien palveluja tarjotaan kaikissa kunnissa fyysisesti joko sosiaali- ja terveysasemalta tai sote-palvelupisteestä.

Tutustu vuoden 2024 palveluverkkopäätökseen ja -esitykseen:

• Palveluverkkopäätös
• Palveluverkkoesitys (laaja materiaali)
• Palveluverkkoesitys (tiivis materiaali)
• Palveluverkkoesityksen vaikutusten ennakkoarviointi

Palveluverkkotyöhon osallistuminen -verkkosivulle on koottu tietoa palveluverkon lausuntomateriaaleista. Osallistimme palveluverkon kommentointiin laajasti eri sidosryhmiämme helmi-maaliskuussa 2024. Saimme monipuolisesti eri näkökulmia ja evästyksiä jatkotyöhön.