Mitä hankkeissamme tapahtui syksyllä 2021?

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelma

Palveluiden saatavuuden parantaminen: OmaKS.fi-palvelu

Yhä useampi kuntalainen Jyväskylässä, Hankasalmella ja Uuraisilla löysi Keski-Suomen digitaaliseen sosiaali- ja terveyskeskukseen: toukokuussa 2021 avaamaamme OmaKS.fi-palveluun. Syksyn aikana OmaKS.fi:ssä hoidettiin lyhyiden tilapäisten kontaktien lisäksi myös pitkäaikaissairauksien kontrolleja digitaalisesti. Saimme hyviä kokemuksia työttömien digitaalisista terveystarkastuksista ja sosiaaliohjaajan tehtäväkuvaan liitettiin työllisyyden alkupalvelun kartoitustyö. Tiivistimme sidosryhmäyhteistyötä muun muassa talous- ja asuntoneuvonnan kanssa ja kokemusasiantuntijoiden kanssa suunnittelimme kokemusasiantuntijuuteen liittyvää pilottia palveluun. Puhelinpalvelun liittämiseksi osaksi OmaKS-palvelua ja hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin tehostamiseksi tehtiin pohjaesitys jatkoon työstettäväksi.

Valmistelimme vastaanottojen moniammatillista toimintamallia yhteistyössä Jyväskylän Sampoharjun terveysaseman kanssa, joka otettiin käyttöön Sampoharjussa lokakuun lopussa. Yhteistyöhön liitettiin mukaan työkyvyn tuen tiimi ja sen tiivis yhteistyö OmaKS.fi:n työkyvyn palvelun kanssa.

Palveluketjujen kehittäminen

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Osana varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palvelujen vahvistamista edistimme ensilinjan mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajan prosessi- ja työnkuvauksen käyttöönottoa. Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjäverkostossa jatkoimme mielenterveys- ja päihdepalveluiden arvioinnin, tutkimisen, hoidon ja palveluohjauksen mallien kuvaamista ja yhtenäistämistä yhteistyössä järjestöjen kanssa. Ammattilaisten osaamista vahvistettiin mielenterveyteen ja päihteisiin liittyen vastaanotoilla ja kotihoidossa. Mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisten unettomuuden hoitoon liittyvät koulutukset saatettiin loppuun.

Nuorten mielenterveyden vahvistamiseen tähtäävä somekampanja käynnistyi yhteistyössä eri toimijoiden kuten kuntien ja järjestöjen kanssa. Lisäksi aloitimme unettomuuden hoitoketjun ja päihdepalveluketjun kuvaamisen. 

Tyypin 2 diabeteksen ja palliatiivisen hoidon ja saattohoidon hoito- ja palveluketjut

Elämäntapaohjauspilotit jatkuivat Jyväskylässä ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kunnissa. Myös uudet pilotit ovat käynnistyneet ja käynnistymässä Saarikassa ja Äänekoskella. Verensokerin, verenpaineen ja astman omahoidon etäseuranta -pilotti on toteutettu ja asiakkaiden sekä ammattilaisten palautteen perusteella etäseurannan toivotaan jatkuvan. Tyypin 2 diabeetikoiden systemaattista hoidon laadun parantamista edistettiin maakunnallisessa laatutyössä ja osassa organisaatioista on jo nähtävissä positiivisia muutoksia diabeetikoiden kolesterolitasoissa. Yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin koulutuspalveluiden kanssa valmistelimme tammikuussa 2022 käynnistyvää diabeteshoitotyön asiantuntijakoulutusta.

Elämän loppuvaiheen hoidon ja palveluiden sujuvoittamiseksi käynnistimme yhdessä ensihoidon ja pelastuslaitoksen kanssa ensihoidon saattohoitoprotokollan pilotin. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon alueellisten työryhmien itsenäinen työskentely on jatkunut ja jatkoimme palliatiivisen keskuksen valmistelua.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus

Perhekeskukset kehittivät toimintaansa Keski-Suomessa edelleen: vaikuttavaksi todettujen menetelmien koulutukset ovat jatkuneet Keski-Suomessa. Lapset puheeksi-menetelmäkoulutuksia on syksyn 2021 toteutettu kaksi ryhmää ja IPC-menetelmän kolmas koulutus pidettiin marraskuussa. Keski-Suomessa on koulutettu nyt 120 oppilas- ja opiskeluhuollon ammattilaista IPC-menetelmään. Lisäksi alueellamme on jo aiemmin koulutettu vajaa 40 henkilöä IPC-menetelmään. Menetelmien avulla edistetään huolen puheeksi ottamista sekä autetaan lapsia ja nuoria saamaan apua mielialapulmiin.

Lastensuojelun erityissosiaalityöntekijät jatkoivat kuntien kanssa työpariyhteistyötä haastavissa asiakastilanteissa antamalla konsultaatiota ja mentorina. Koulutuksia on toteutettu uusille sosiaalityöntekijöille (lastensuojelutyö yleisesti), sijaishuollon ammattilaisille (lapsilähtöiset menetelmät) ja laajemmalle verkostolle (Mieliniekka). Lisäksi perustimme kuntaedustajien kanssa yhteisen työtyhmän käynnistämään lastensuojelun ja perhesosiaalityön sisältöjen kehittämistyötä.

Rakenneuudista tukeva alueellinen valmistelu -hanke (päättyi 30.12.2021)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä keskityimme kesällä 2021 hyväksytyn Keski-Suomen hyvinvointiohjelman jalkautukseen kuntien hyvinvointisuunnitelmien kautta. Kuntien hyvinvointisuunnittelutyö on hyvässä vauhdissa ja yhteistyössä kuntien ja Keski-Suomen yhteisöjen tuen (KYT) kanssa järjestettiin hyvinvointisuunnitelmien kuntalaisiltoja kolmella paikkakunnalla. Kunnille laadittiin tiiviitä indikaattoripaketteja, jotka perustuvat uusiin kouluterveys- ja FinSote -tutkimustuloksiin, joita käytiin läpi hyvinvointiryhmien tapaamisissa. Hyvinvointikertomuksen kevyt indikaattoripäivitys on myös käynnistetty uusien indikaattorien valossa. Hankkeen jälkeistä aikaa silmällä pitäen on sovittu maakunnallisen hyvinvointiryhmän, hyvinvointikoordinaattoreiden sekä ehkäisevän päihdetyön koordinaattoreiden verkostojen toiminnasta. Ehkäisevän päihdetyön mallintamisessa teimme yhteistyötä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa.

Ravitsemusterveys

Kuntien ravitsemusterveyden edistämistyön vahvistamiseksi perustimme Keski-Suomeen ravitsemustyöryhmän, joka valmistelee ravitsemussuunnitelman, linkittyen Keski-Suomen hyvinvointiohjelman tavoitteisiin. Valmisteilla on ravitsemusterapian ja terveyden edistämisen palveluita tarjoavan ravitsemusterapiayksikön käynnistäminen hyvinvointialueella.

Ravitsemusterapiapalveluiden saatavuuden parantamiseksi käynnistettiin etävastaanottokokeilu.

Osallisuus ja järjestöyhteistyö

Jatkoimme osallisuuden ja järjestöyhteistyön toimintamallien valmistelua avoimella verkkokuulemisella sekä kolmen työpajan sarjalla. Kuukausittaiset järjestöfoorumit toimivat vuoropuhelun kanavana Keski-Suomen hyvinvointialueen valmistelun ja alueen järjestötoimijoiden välillä. Marraskuun osallisuusfoorumi kokosi alueen asukkaita sekä kuntien ja järjestöjen työntekijöitä keskustelemaan etävuorovaikutuksen hyvistä toimintamalleista sekä pohtimaan lasten, nuorten ja perheiden osallistamista palveluiden kehittämiseen.

Valvonta

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan maakunnallinen työryhmä valmisteli yhteistyössä omavalvontaohjelman, valvonnan käsikirjan ja suunnitelmallisen valvonnan lomakkeen. Terveydenhuollon omavalvontasuunnitelmalomakkeesta on valmistumassa versio pilotoitavaksi tämän vuoden aikana. Nämä luovat hyvän pohjan yhtenäiselle yksiköiden omavalvonnan tuelle ja valvonnalle siten, että hyvinvointialueen asukkaille turvataan lainmukaiset, yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut koko Keski-Suomen alueella.

Digitaaliset palvelut

Edistimme sähköisen asioinnin ja erilaisten yhteisten hyvinvointia ja terveyttä tukevien järjestelmien käyttöönottoa, muun muassa Omaolo.fi-palvelu on laajentunut Keski-Suomessa vuoden 2021 aikana. Olemme tuoneet käyttöön etäseuranta sovelluksen verenpaineen, verensokerin ja astman seurantaan tukemaan asiakkaiden itsehoitoa. Toteutimme OmaKS.fi:n palveluarkkitehtuurin kuvauksen ja suunnittelimme palveluiden laajentamisen tiekarttaa.

Edistimme Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisointia, kuten etähoivaa ja etädiagnostiikkaa. Tietojohtamisen järjestelmät on laajennettu koko Keski-Suomen käyttöön tukemaan maakunnallista tietojohtamisen kehittämistä. Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Asterilla oli keskeinen hankkeissamme. Valitettavasti hanke keskeytettiin, mutta Asterissa tehty laaja valmistelutyö hyödynnetään tulevaisuuden asiakas- ja potilastietojärjestelmä ratkaisuissa. Asiantuntijamme ovat osallistuneet hyvinvointialueen ICT-muutosrahoituksen valmisteluun.

Sosiaalihuolto

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan työryhmä laati selvityksen Keski-Suomen kuntien sosiaalihuollon asiakasjärjestelmistä ja valmiuksista Kanta liityntöjen toteutukseen. Lisäksi yhteistyössä ohjelmistotoimittajien kanssa loimme näkymää siitä, kuinka ProConsona ja SosiaaliEffica päivitetään ja saadaan valmiudet edetä kohti Kantaa. Perustimme maakunnallisen yhteistyöfoorumin hyvinvointialueen toimintamallien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Uusien määritysten myötä sosiaalihuollon kirjaamisesta tulee kansallisesti yhtenäistä ja tämän toteutus vaatii alueellista yhteistyötä ja käytänteistä sopimista.

Hyvinvointialueen yhteisten sosiaalihuollon asiakasjärjestelmien käyttöönotto sosiaalihuollossa edellyttää myös yhteisten määritysten ja käsitteiden toimeenpanoa. Tämä tueksi suunnittelemme työpajoja ja koulutuksia kuntien sosiaalihuollon työtekijöille.

Asiakkaan arviointi- ja seurantajärjestelmä RAI

Toteutimme yhtenäisen RAI-arviointi- ja seurantajärjestelmän käyttöönoton kaikissa Keski-Suomen kunnissa. Lisäksi teimme suunnitelman yhteistyön jatkamisesta, kehittämisestä ja yhteistoiminnan laajentumisesta vammais- ja mielenterveyspalveluihin. Laadimme suunnitelman RAI-arviointien liittämisestä tietojohtamisjärjestelmään.

Olimme osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallista arviointiverkostoa ja osallistuimme kansalliseen kehittämiseen. Yhtenäisen osaamisen mallin saavutimme perehdytyksen ja koulutusten avulla. Konsepti on sovellettavissa mielenterveys- ja vammaispalveluihin. Loimme yhtenäisen arviointi- ja hoidon suunnittelun prosessimalli palvelutarpeen arviointiin, kotihoitoon ja asumispalveluihin.

Osastohoidon kehittäminen

Osastohoidon kehittämisessä aloitimme potilassiirtojärjestelmä Uoman pilotoinnin, jossa sähköisen järjestelmän myötä koko Keski-Suomen perusterveydenhuollon osastojen paikkatilanne näkyy kaikille mukana oleville osastoille. Osastonhoitajien verkostotapaamisien aiheina olivat ennakoiva kotiutussuunnitelma sekä päihdepotilaan hoito. Kysely Keski-Suomen osastoille paljasti tarpeen mukaista hoitoa odottavien potilaiden määrän olevan suuri, syksyn mittaan odottajien määrä on kasvanut. Selvitys osastohoidon resursseista sekä esitys osastojen sijoittumisesta Keski-Suomessa valmistui.

Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma täydentyy

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma jatkuu 31.12.2023 asti. Painopisteet laajentuvat muun muassa ikäihmisten ja vammaisten palveluihin, nuorten maksuttomaan ehkäisyyn (alle 22-vuotiaat), sosiaalihuollon, lasten suojelun ja elämäntapaohjauksen kehittämiseen. Hanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö.

Lisätietoja:

• Tiina Koponen, ohjelmapäällikkö, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, tiina.koponen(at)jyvaskyla.fi, p. 050 311 8075
• Anu Pihl, projektipäällikkö, Rakenneuudistusta tukeva alueellinen valmistelu -hanke, p. 050 312 5276, anu.pihl@jyvaskyla.fi