Lastensuojelun uudet sijoitukset vähenivät Keski-Suomessa lähes puoleen

Tukea on pystytty tarjoamaan aiemmin ja useammin kotiin

Sijoitusten vähenemiseen ovat vaikuttaneet useat samanaikaiset muutokset. Perheille on järjestetty aiempaa enemmän heidän tilanteeseensa räätälöityä tukea, jota viedään suoraan kotiin.

– Esimerkiksi päivystyksellinen perhetyö on laajentunut koko hyvinvointialueelle. Myös lastensuojelulaitosten avotyö, kotona toteutettava avoperhekuntoutus ja helmikuussa 2026 käynnistynyt monitieteinen lääkärimalli ovat auttaneet löytämään vaihtoehtoja sijoituksille, toteaa palvelujohtaja Maria Aalto Keski-Suomen hyvinvointialueen perheiden palveluista.

Sosiaalityöntekijöiden saatavuus on parantunut ja vaihtuvuus vähentynyt. Tämä on mahdollistanut pitkäjänteisemmän työskentelyn lasten ja perheiden kanssa sekä esihenkilöiden antaman tuen. Samalla yhteistyö terveydenhuollon kanssa on tiivistynyt ja palvelujen järjestämiseen on laadittu työntekijöille yhtenäisiä ohjeita.

Myös kotiutumisia on voitu edistää ja perhehoidon osuus on kasvanut

Perhetyön vahvistaminen on vähentänyt uusien sijoitusten tarvetta ja auttanut lapsia palaamaan sijoituksesta kotiin. Alkuvuoden aikana 24 lapsen huostaanotto purettiin tai lapsi kotiutettiin. Uusia huostaanottoja tehtiin 35, kun vuotta aiemmin niitä tehtiin vastaavana aikana 47.

Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä laski hieman: tammi–kesäkuussa asiakkaina oli 1 642 lasta, kun vuotta aiemmin määrä oli 1 670. Perhesosiaalityön asiakasmäärä väheni 1 614 lapsesta 1 413 lapseen. Laitosmuotoisessa perhekuntoutuksessa oli 17 lasta, kun vastaavana ajanjaksona vuonna 2025 heitä oli 72.

Perhehoidon osuus kaikista sijoituksista nousi tammi–heinäkuussa 2026 yhteensä 47 prosenttiin. Vuotta aiemmin osuus oli 38 prosenttia. Pitkäaikaisessa sijaishuollossa olevista lapsista 53,5 prosenttia oli perhehoidossa.

– Kaikissa tilanteissa perhehoito ei kuitenkaan ole mahdollinen vaihtoehto. Uudet lyhytaikaiset sijoitukset ovat painottuneet 12–17-vuotiaisiin nuoriin, joiden tuen tarve liittyy esimerkiksi päihteiden käyttöön tai vakaviin käytöshäiriöihin. Tällöin lapsen tarvitsema hoito ja mahdolliset rajoitustoimenpiteet edellyttävät usein laitoshoitoa, Aalto sanoo.

Vaativan laitoshoidon ostopalvelujen käyttö on kääntynyt laskuun. Samalla hyvinvointialueen omien lastensuojelulaitosten toimintaa on vahvistettu ja suunnattu paremmin erilaisiin tuen tarpeisiin. Pikkumetsän lastenkodin ja Haapaniemen nuorisokodin käynnistyminen lisäsi omien laitosten hoitovuorokausia 16 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Palokan nuorisokodin toinen osasto aloitti pitkäaikaisena erityistason yksikkönä kesäkuussa 2026, ja Hovilan nuorisokodin vaativan tason yksikön on määrä käynnistyä lokakuussa 2026.