Uutinen
Lasten ja nuorten diabeteksen hoitotulokset paranivat Keski-Suomessa
18.11.2026
Tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten ja nuorten hoitotulokset ovat parantuneet Keski-Suomen hyvinvointialueella.
Hyvä hoitotasapaino tukee lapsen jaksamista, kasvua ja kehitystä. Se helpottaa myös sairauden hoitamista perheen arjessa. Hyvä hoitotasapaino pienentää myös pitkällä aikavälillä diabeteksen lisäsairauksien, kuten silmä- ja munuaisvaurioiden, riskiä.
Hoitotasapainoa seurataan pitkäaikaissokeria kuvaavalla HbA1c-arvolla. Tulokset ovat paremmat kuin Suomessa keskimäärin. Myös hoitotasapaino on kehittynyt Keski-Suomessa muuta maata suotuisammin.
Keski-Suomessa tyypin 1 diabetesta sairastavista 0–15-vuotiaista enää noin joka kymmenennellä pitkäaikaissokeri on koholla (HbA1c vähintään 64 mmol/mol). Vielä korkeampia arvoja (vähintään 75 mmol/mol) on vain kahdella prosentilla. Molemmat tulokset ovat asetettuja tavoitteita paremmat.
Perhe saa yksilöllistä tukea
Lasten diabetesvastaanotolla lääkäri ja sairaanhoitaja työskentelevät työparina. Diabeteshoitaja tukee lasta ja perhettä päivittäisessä omahoidossa, ja lääkäri vastaa lääketieteellisestä hoidosta.
Jos lapsen tai nuoren pitkäaikaissokeri on korkea, lääkärikäyntien välille voidaan järjestää sairaanhoitajan seurantakäyntejä. Perhe saa ohjausta myös puhelimitse.
– Hoidon tavoitteena on, että perhe oppii tuntemaan oman lapsensa diabeteksen ja pystyy tekemään tarvittavia hoidon muutoksia myös vastaanottokäyntien välillä. Jokaisella käynnillä etsimme asioita, jotka sujuvat hyvin, ja vahvistamme niitä. Samalla otamme ongelmakohdat avoimesti puheeksi, diabeteshoitaja Päivi-Elina Salo kertoo.
Tyypin 1 diabeteksen hoito sovitetaan osaksi lapsen ja perheen arkea. Siihen kuuluvat insuliinihoito, verensokerin seuranta, ravitsemus ja liikunta. Lääkärin ja diabeteshoitajien lisäksi perhettä voivat tukea ravitsemusterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä ja kuntoutusohjaaja.
Älyinsuliinipumput tukevat hoitoa
Keski-Suomen hyvinvointialueella 66 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista 0–15-vuotiaista käyttää älyinsuliinipumppua. Pumppu säätelee insuliinin annostelua automaattisesti verensokerin perusteella.
– Pumppuhoitoa käyttävien lasten ja nuorten määrä on kasvanut nopeasti. Tämä on vaatinut sairaanhoitajilta paljon työtä perheiden ohjauksessa, erikoislääkäri Torsten Horn kertoo.
Perheet saavat tietoa pumppuhoidosta jo silloin, kun lapsen diabetes todetaan. Varhain saatu tieto auttaa perhettä valmistautumaan hoidon aloittamiseen.
Diabeteksen turvallinen hoito on varmistettava myös päiväkodissa ja koulussa. Lapset ja nuoret viettävät niissä suuren osan päivästään.
Tuloksia seurataan ja hoitoa kehitetään
Hoitotulosten paraneminen on pitkäjänteisen ja moniammatillisen työn tulosta. Diabetesvastaanotolla asetettiin syksyllä 2024 yhteiset tavoitteet ja sovittiin keinoista, joilla lasten, nuorten ja perheiden tukea vahvistetaan.
Hoidon laatua seurataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallisen diabetesrekisterin avulla. Aiemmin Keski-Suomen hyvinvointialueen tiedot siirtyivät rekisteriin puutteellisesti tiedonsiirron haasteiden vuoksi. Vaikuttavuusvalmennuksen yhteydessä ongelmat saatiin ratkaistua. Nyt Keski-Suomen tietojen mittauskattavuus on diabetesrekisterin raporteissa noin 90 prosenttia. Seurannassa käytetään myös Kustannus Oy Duodecimin Terveyshyötyarviota.
– Saamme nyt iloita hyvistä tuloksista, joista kuuluu suuri kiitos henkilöstöllemme. Jatkamme suunnitelmallista työtä diabetesta sairastavien lasten ja nuorten parhaaksi, osastonhoitaja Kirsi Tolvanen sanoo.
Vaikuttavammat palvelut tuovat enemmän terveyttä ja hyvinvointia
Keski-Suomen hyvinvointialue vahvistaa palvelujen vaikuttavuutta, jotta ne tuottavat enemmän terveys- ja hyvinvointihyötyä, entistä kustannusvaikuttavammin. Vaikuttavuustyöllä parannetaan hoidon ja palvelujen tuloksia ja kavennetaan keskisuomalaisten ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja. Tuloksia seurataan ja käytetään palvelujen kehittämiseen.
Lisätietoja:
- Torsten Horn, erikoislääkäri, naistentaudit, synnytykset ja lapset, Keski-Suomen hyvinvointialue, torsten.horn(at)hyvaks.fi
- Päivi Salo, sairaanhoitaja, naistentaudit, synnytykset ja lapset, Keski-Suomen hyvinvointialue, paivielina.salo(at)hyvaks.fi
- Kirsi Tolvanen, osastonhoitaja, naistentaudit, synnytykset ja lapset, Keski-Suomen hyvinvointialue, kirsi.tolvanen(at)hyvaks.fi
- Katja Lehtimäki, kliinisen hoitotyön asiantuntija, naistentaudit, synnytykset ja lapset, Keski-Suomen hyvinvointialue, katja.lehtimaki(at)hyvaks.fi
- Mari Kokkonen, asiantuntija, vaikuttavuus, raportointi- ja analytiikkapalvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue, mari.kokkonen(at)hyvaks.fi, p. 050 311 8609
- Aapo Tahkola, vaikuttavuusylilääkäri, vaikuttavuus, raportointi- ja analytiikkapalvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue, aapo.j.tahkola(at)hyvaks.fi, p. 046 921 7825