Keski-Suomen hyvinvointialueella valmistui uusi palvelu- ja hoitoketju väkivaltaa kokeneille lapsille ja nuorille

Ketju kokoaa yhteen tiedon tarjolla olevista palveluista, tuesta ja hoidosta sekä viranomaisprosesseista, jotta lapsi, nuori ja perhe saisivat oikea-aikaisesti tarvitsemansa avun. Samalla ketju vahvistaa ammattilaisten osaamista lapsiin kohdistuvan väkivallan tunnistamisessa ja puheeksi ottamisessa.

– Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa ja elää turvassa ilman väkivaltaa. Lapsen oikeuksien toteutuminen edellyttää, että ammattilaisilla on riittävä osaaminen ja että eri toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä tilanteissa, joissa epäillään lapseen kohdistunutta väkivaltaa, toteaa projektityöntekijä Siru Jokimies Barnahus-hankkeesta Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Kaikki väkivalta on lapselle haitallista, mutta kouluterveyskysely paljastaa, että väkivallan kokemukset ovat edelleen yleisiä. Vuoden 2025 kyselyn mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueella 15 % perusopetuksen 8.–9.-luokkalaisista on kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana. Perusopetuksen 8.–9.-luokkalaisista 9 % on kokenut vanhempien fyysistä väkivaltaa vuoden aikana ja 9 % on kokenut seksuaaliväkivaltaa vuoden aikana.

– Epäily lapseen kohdistuneesta väkivallasta voi herätä kenelle tahansa ja monin eri tavoin. Kun epäily syntyy, on tärkeää selvittää, mitä on tapahtunut ja millaista tukea lapsi tai nuori tarvitsee. Väkivaltaepäilyjä käsitellään yleensä monialaisesti, ja lapsen etu ohjaa kaikkea yhteistyötä. Jokainen ammattilaisen kohtaaminen voi olla ratkaiseva väkivallan katkaisussa ja tuen järjestämisessä, Jokimies painottaa.

Hoito- ja palveluketjun työstämistä on koordinoitu Keski-Suomen hyvinvointialueen Barnahus-hankkeen kautta, ja työskentelyyn on osallistunut lisäksi laaja joukko hyvinvointialueen eri alojen ammattilaisten sekä järjestöjen asiantuntijoita.

Hoito- ja palveluketjua pääset tarkastelemaan kokonaisuudessaan tästä: Väkivaltaa kokeneiden lasten ja nuorten hoito- ja palveluketju | Keski-Suomen hyvinvointialue