Keski-Suomen hyvinvointialue on selvittänyt järjestöihin kohdistuvien leikkausten vaikutuksia

Järjestötoimijoilla on ollut vuosikymmenten ajan keskeinen rooli sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen turvaajina. Järjestöt toimivat Keski-Suomen hyvinvointialueen kumppaneina sekä edistävät keskisuomalaisten hyvinvointia myös yleishyödyllisenä toimintana. 

Järjestöt pystyvät tukemaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevia. Järjestöillä on erityisasiantuntemusta esimerkiksi asunnottomuuteen, vanhemmuuteen ja kasvatukseen, rikoksiin sekä syrjäytymiseen liittyvissä kysymyksissä.

– Järjestöt tarjoavat niitä tarvitseville ihmisille ennaltaehkäisevää toimintaa ja vertaistukea sekä toimivat hyvinvointialueen kumppaneina ennaltaehkäisevissä palveluissa ja palveluntuottajina erityisosaamista vaativissa sosiaalipalveluissa. Olemme koosteessa arvioineet sosiaaliturvaan ja järjestötoimintaan kohdistuvien leikkausten vaikutuksia keskisuomalaisten hyvinvointiin, kertoo sosiaalihuollon johtaja Marena Paahto Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

– Keski-Suomen hyvinvointialue haluaa korostaa, että yhteistyö järjestöjen kanssa voi ehkäistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeita ja vahvistaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukea ja hyvinvointia, Paahto jatkaa.

Järjestöjen STEA-avustukset laskevat tänä vuonna 

STEAn (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) myöntämien järjestöavustusten leikkaukset ovat laskennallisesti tänä vuonna Keski-Suomessa 1,5 miljoonaa euroa. Viime vuonna keskisuomalaiset järjestöt saivat avustuksia 6 miljoonaa euroa ja määrä on laskemassa tälle vuodelle 4,5 miljoonaan euroon. 

-Riskinä on, että järjestöjen toiminta supistuu juuri siellä, missä avun tarve on suurin. Leikkausten seurauksena järjestöjen ennaltaehkäisevä ja kannatteleva työ vähenee, mikä voi lisätä korjaavien palvelujen, kuten laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon, tarvetta hyvinvointialueella, kuvaa Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Minna Kivipelto.

Keski-Suomen hyvinvointialue on pitänyt vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta omat avustuksensa edellisten vuosien tasossa. Hyvinvointialueen myöntämien avustusten määrä on noin miljoona euroa.

-Hyvinvointialueen myöntämät avustukset eivät kompensoi kansallisia järjestöavustusten leikkauksia. Tämän vuoksi meidän on myös jatkossa toimittava yhä enemmän niin, että saamme järjestöjä osahakijoiksi esimerkiksi EU:n myöntämiin hankerahoituksiin, kertoo palvelujohtaja Nina Peränen.

Hyvinvointialue tulee myös tukemaan ja aktivoi järjestöjä aiempaa vahvemmin myös kansallisen rahoituksen hakemiseen. Keski-Suomesta haetaan esimerkiksi STEAn avustuksia suhteessa asukaslukuun melko vähän. 

Hyvinvointialueen tehtävänä edistää keskisuomalaisten hyvinvointia

Keski-Suomen hyvinvointialue seuraa valtakunnallisten järjestöihin ja sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten etenemistä ja vaikutuksia yhdessä hyvinvointialueiden järjestöyhteistyön verkoston ja paikallisten toimijoiden kanssa. Hyvinvointialueen lakisääteisenä tehtävänä on tukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä. 

- Järjestöt ovat oleellisia toimijoita hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäjinä. Yhteistyö on aiempaa tärkeämpää kuntien, hyvinvointialueen, seurakuntien ja järjestöjen kesken. Ilman järjestöjä palvelujen tarve hyvinvointialueen raskaammille palveluille kasvaisi, Peränen summaa.

Liitteet: 

Kooste järjestöihin ja sosiaaliturvaan kohdistuvista leikkauksista
Kooste, Järjestöihin ja sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset.pdf 

Lisätietoja: 

• Marena Paahto, sosiaalihuollon johtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 040 143 4759
• Nina Peränen, palvelujohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 5946 783
• Arto Lampila, järjestökoordinaattori, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 312 5271
• Minna Kivipelto, työelämäprofessori, Jyväskylän yliopisto, p. 050 524 6610, minna.m.kivipelto(at)jyu.fi