Uutinen
Hyvinvointialueen lautakuntien jäsenet valittu
13.12.2022
Aluevaltuusto valitsi tänään 13.12. kokouksessaan uusien lautakuntien jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.
Hyvinvointialueen lautakuntia ovat lasten, nuorten ja perheiden lautakunta, työikäisten ja ikääntyneiden lautakunta sekä turvallisuuslautakunta.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan puheenjohtajaksi aluevaltuusto valitsi Matias Lahden, työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnan puheenjohtajaksi Maarit Heikkisen ja turvallisuuslautakunnan puheenjohtajaksi Sanna Rajalan.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsenet
Varsinaiset jäsenet Varajäsenet
Matias Lahti (KESK), puheenjohtaja Teuvo Antikainen (KESK)
Riikka Rantanen (SDP), varapj. Ahti Ruoppila (SDP)
Samuel Demarco (KESK) Mikko Seppälä (KESK)
Joni Frisk (PS) Saku Kaistinen, Joutsa (PS)
Nico Holmberg (VIHR) Seija Leinonen (VIHR)
Sirkku Ingervo (VAS) Jenny Riikonen (VAS)
Leena Kautto-Koukka (SDP) Jussi Maasola (SDP)
Emilia Lakka (VIHR) Anna Puupponen (VIHR)
Kari Parkkonen (SDP) Tanja Pihlaja (SDP)
Hannu Piispanen (KOK) Santeri Lohi (KOK)
Linda Pippuri (KOK) Johanna Heikkilä (KOK)
Elina Tammivuori (KESK) Johanna Ropponen (KESK)
Ilse Weijo (KESK) Jaana Laitila (KESK)
Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnan jäsenet
Varsinaiset jäsenet Varajäsenet
Maarit Heikkinen (KOK), puheenjohtaja Johanna Heikkilä (KOK)
Riitta Pirttiniemi (KESK), varapj. Sinikka Jäntti (KESK)
Anna-Kaarina Autere (VIHR) Tuija Mäkinen (VIHR)
Jari Colliander (KESK) Matti Similä (KESK)
Piia Flink-Liimatainen (KD) Aira Korhonen (KD)
Leena Kalmari (SDP) Marianne Koikkalainen (SDP)
Anne Kovanen (VAS) Matti Pöppönen (VAS)
Tony Melville (SDP) Leena Laurila (SDP)
Harri Oksanen (PS) Antti Peltomäki (PS)
Teemu Pakarinen (KESK) Mika Huuskola (KESK)
Jorma Poti (SDP) Juha Manni (SDP)
Johanna Vertainen (SDP) Mauno Autio (SDP)
Ahti Weijo (KOK) Ville Väyrynen (KOK)
Turvallisuuslautakunta
Varsinaiset jäsenet Varajäsenet
Sanna Rajala (SDP), puheenjohtaja Seppo Ruotsalainen (SDP)
Marko Kolula (PS) varapj Tapani Mäki, Jyväskylä (PS)
Jari Blom (SDP) Elisa Järvenpää (SDP)
Jari Halttunen (KESK) Juha Vimpari (KESK)
Nina Hirsiaho (VIHR) Anniina Havukainen (VIHR)
Harri Hokkanen (KESK) Mikko Kallio (KESK)
Pekka Huikko (KOK) Juha Suonperä (KOK)
Leena Jäntti (KESK) Sallamari Piispanen (KESK)
Kirsi Saari (KESK) Elisa Murtomäki (KESK)
Terhi Simonen-Jokinen (KOK) Karoliina Saraste (KOK)
Marke Tuominen (PS) Markos Koskinen (PS)
Sami Tuominen (SDP) Mari Manninen (SDP)
Ira Vainikainen (VAS) Riitta Kangas (VAS)
Valittavien lautakuntien toimikausi on 2023-2025. Kussakin lautakunnassa on 13 jäsentä.
Lautakuntien roolina on toimia palveluiden järjestämisen tukena sekä valmistelevana toimielimenä aluehallitukselle.
Lautakunnat edistävät hyvinvointialueen ja sen kumppaneiden toimintojen yhteensovittamista ihmisten näkökulmasta. Lautakunnat ovat tulevaisuussuuntautuneita. Asioiden valmistelussa tärkeitä lähtökohtia ovat ihmisten tarpeet, muutosten vaikutusarviot, palvelutarpeiden kasvun hillintä, painopisteen siirtäminen korjaavasta ehkäisevään ja ennakoivaan toimintaan sekä toimialojen yhteensovittaminen ja ihmisten osallistaminen.
Lautakuntien tehtävät on määritelty hallintosäännössä, joka on osoitteessa www.hyvaks.fi/paatoksenteko.
Aluevaltuusto päätti lisäyksistä hallintosääntöön
Aluevaltuusto päätti muuttaa ja täydentää Keski-Suomen hyvinvointialueen hallintosääntöä.
Hallintosääntöön tulee toimivaltaa koskevia säännöksiä vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Hyvinvointialuejohtaja ja hyvinvointialueen terveydenhuollosta vastaava lääkäri voivat käyttää vakavassa häiriötilanteessa ja poikkeusoloissa päätösvaltaa hyvinvointialueen palvelujen turvaamiseksi ja tilanteen normalisoimiseksi välttämättömän syyn vuoksi.
Lisäksi toimivaltaa on täsmennetty monelta osin. Merkittävimmät muutokset koskevat hankintapäätöksiä. Ne siirtyvät hallitukselta viranhaltijapäätöksiksi. Hankintojen täytyy perustua talousarvion ja investointisuunnitelman ohella aluevaltuuston hyväksymään hankintastrategiaan ja aluehallituksen hyväksymään hankintaohjeeseen.
Hallintosääntöön lisätään muun muassa avustusten myöntämiseen, tilojen vuokraamiseen ja vahingonkorvauksiin liittyvät säännökset. Myös ns. professiovastaavien eli ammatillisten johtajien tehtäviä täsmennetään. Sosiaalityön johtajan tehtäviin lisätään rakenteellinen sosiaalityö.
Myös toimielinten osalta hallintosääntöä täydennetään. Aluehallitus valitsee jäsenet tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaationeuvottelukuntaan. Hallintosääntöön lisätään säännökset lautakuntien ja hallitusten jaostojen jäsenten kokouspalkkioista sekä puheenjohtajien vuosipalkkioista.
Hallintosäännön lisäykset tulevat voimaan 14.12.
Hyvinvointialue osakkaaksi kuntien ruokapalveluyhtiöihin
Aluevaltuusto päätti, että Keski-Suomen hyvinvointialue liittyy osakkaaksi seuraaviin Keski-Suomen kuntien perustamiin ja tukipalveluja tuottaviin ruokapalveluyhtiöihin: Saarijärven seudun Ravitsemuspalvelut SaaSeRa Oy, Keurusseudun Ateria- ja tukipalvelut Oy, Jämsän Ateria- ja puhtauspalvelut Oy ja Karstulan Seudun Ravitsemuspalvelut KaSeRa Oy.
Yhtiöt on perustettu, koska hyvinvointialueuudistuksen toteuduttua 1.1.2023 kunnat eivät voi lainsäädännön mukaan tuottaa tukipalveluja hyvinvointialueelle. Toiminta on yhtiöitettävä, jos yhteistyötä halutaan jatkaa. Tukipalveluista merkittävimpiä ovat ateria- ja siivouspalvelut. Keski-Suomen hyvinvointialueen on tarkoitus ostaa yhtiöiltä ruokapalveluja 1.1.2023 alkaen ja tämän mahdollistamiseksi liittyä yhtiöiden osakkaaksi.
Kunnan ja hyvinvointialueen yhteinen inhouse-yhtiö mahdollistaa ateriapalveluiden tuottamisen sekä hyvinvointialueelle siirtyville sote-palveluille että kuntaan jääville sivistystoimen palveluille. Inhouse-yhtiö on julkisomisteinen. Se ei toimi markkinoilla vaan tuottaa palveluita vain omistajilleen.
Esitetty ratkaisu on Keski-Suomen hyvinvointialueen ja kyseessä olevien kuntien näkökulmasta kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna edullisin ja tarkoituksenmukaisin tapa järjestää ruokapalvelu. Näin voidaan hyödyntää olemassa oleva ruokatuotantokapasiteetti paikallisesti mahdollisimman monipuolisesti. Järjestely varmistaa myös turvallisen siirtymän ja palveluiden jatkuvuuden.
Osakkeiden ostoon tarvittava määräraha on yhteensä 11 130 euroa.
Keski-Suomen alueella kunnat ovat tehneet erilaisia ratkaisuja ruokapalveluidensa osalta. Kunnissa, joihin ruokapalveluiden yhteisyhtiöitä ei perusteta, sosiaali- ja terveydenhuollon ruokapalveluissa työskentelevä henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen henkilöstöksi. Ruokapalvelut sosiaali- ja terveystoimen yksiköihin tuotetaan näissä kunnissa hyvinvointialueen omana toimintana erillään kunnan sivistystoimen ruokapalveluista.
Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi muutetun talousarvion vuodelle 2022. Talousarvion investointiosaan, osakkeiden ostoon esitetään lisättävän 31 130 euroa. Vastaava vähennys tehdään käyttötalouden suunnitelmasta, kohdentamattomista palvelujen ostoista.
Osakkeiden ostot koskevat perustettavia ruokapalveluyhtiöitä ja Kuntaliiton perustamaa hyvinvointialueiden yhteistä edunvalvonta- ja asiantuntijayhtiötä Hyvinvointialueyhtiö Oy:tä. Hyvinvointialueen on tarkoitus liittyä osakkaaksi Kuntaliiton perustamaan hyvinvointialueiden yhteiseen edunvalvonta- ja asiantuntijayhtiöön Hyvinvointialueyhtiö Oy:ön. Osakkeiden ostoon tarvittava määräraha on 20 000 euroa. Osakkaaksi liittyminen ja osakkeiden osto käsitellään päätöksenteossa erikseen.
Aluevaltuusto hyväksyi siirtyviä sopimuksia
Aluevaltuusto päätti ottaa vastaan ja hyväksyi hyvinvointialueelle siirtyviksi kokonaan siirtyvät sopimukset, jakoi ja otti jaetuilta osin vastaan jaettavat sopimukset, jos sopimus on hyvinvointialueen palveluiden katkeamattomaksi järjestämiseksi tarpeen ja tarkoituksenmukaisesti jaettavissa ja jaon yksityiskohdista sovitaan, merkitsi tiedoksi hyvinvointialueen sisäiset sopimukset sekä totesi ict-sopimukset aluevaltuuston käsittelemiksi.
Kyseiset sopimukset siirtyvät Jyväskylästä, Jämsästä, Saarijärveltä ja Saarikasta.
Omaisuuden ja vastuiden siirtyminen hyvinvointialueelle
Aluevaltuusto päätti vastaanottaa Keski-Suomen kuntien ja kuntayhtymien antamien selvitysten mukaisen irtaimen omaisuuden ja vastuut. Aluevaltuusto päätti myös, että hyvinvointialue ottaa vastaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin esityksen mukaisen erillisen korvauksen omaisuuden jakamisen sijaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin varat, velat ja sitoumukset.
Aluevaltuuston 29.3. käsittelyn jälkeen selvityksiin siirtyvästä omaisuudesta ja vastuista on tullut Karstulan kunnan selvitys 7.11. Muutoin kunnat ja kuntayhtymät eivät ole esittäneet muita muutoksia tai täydennyksiä aiempiin valtuuston käsittelemiin selvityksiin. Irtaimeen omaisuuteen, lomapalkkavelkaan ja vastuisiin voi tulla muutoksia vielä 31.12. saakka ja lopulliset tiedot varmistuvat tilinpäätöshetken tietojen valmistuttua. Vastaanotettava omaisuus ja vastuut siirtyvät hyvinvointialueelle 31.12.2022 tilanteen mukaisena.
Lisäksi aluevaltuusto päätti, että se ei ota vastaan Vaalijalan kuntayhtymän selvityksen mukaista irtainta omaisuutta tai vastuita. Vaalijalan kuntayhtymän jakautumista hyvinvointialueille on tarkennettu aluevaltuuston 29.3.2022 käsittelyn jälkeen. Vaalijalan kuntayhtymä on Savon erityishuoltopiiri ja lakisääteinen kuntayhtymä, joka jaetaan Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden kesken. Näin ollen Vaalijalan kuntayhtymästä ei siirry omaisuutta tai vastuita Keski-Suomen hyvinvointialueelle.
Lisäksi Jämsän kaupunki on ilmoittanut siirtyvissä vastuissa 15 000 000 euroa Jämsän Terveyden ja Jämsän kaupungin väliseen, keskeneräiseen sopimusriita-asiaan liittyviä vastuita. Näitä vastuita Keski-Suomen hyvinvointialue ei vastaanota. Joutsan kunta on ilmoittanut siirtyvissä vastuissa 300 000 euron takauksen Joutsan Palvelukotiyhdistys ry:lle. Myöskään kyseistä takausvastuuta hyvinvointialue ei ota vastaan.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet hyväksyttiin
Aluevaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on osa hyvinvointialueen johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä päätöksentekoa.
Käytännössä sisäinen valvonta ja riskienhallinta tarkoittaa toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa, poikkeamiin reagointia ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden arviointia. Valvonnan tarkoituksena on edistää hyvinvointialueen tehokasta johtamista, riskienhallintaa ja toiminnan tuloksellisuutta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ei ole hallinnollinen erillisprosessi, vaan se on luonnollinen osa esimiestyötä, päivittäistä johtamista ja työn ohjaamista. Sisäinen tarkastus sisältää myös omavalvonnan, joka koskee jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden ohella myös pelastustointa.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta kytkeytyy myös taloussuunnittelu-, seuranta- ja tilinpäätösprosessiin ja kattaa hyvinvointialueen koko tehtäväkentän. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa seurataan talousarviovuoden aikana osavuosikatsauksissa. Lisäksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuudesta raportoidaan osana tilinpäätöstä. Aluevaltuusto nimeää tilivelvolliset viranhaltijat vuosittain osana aluevaltuuston hyväksymää talousarviota ja tilinpäätöstä.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa on määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävistä ja vastuista Keski-Suomen hyvinvointialueella. Asiakirja ohjaa sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa Keski-Suomen hyvinvointialueen kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla.
Aluevaltuustolle puolsi poikkeuslupaa synnytysten jatkamiseksi Mikkelin keskussairaalassa
Aluevaltuusto päätti puoltaa Etelä-Savon hyvinvointialueen poikkeuslupahakemusta synnytystoiminnan jatkamiselle Mikkelin keskussairaalassa.
Synnytystoimintaa ohjaavan asetuksen mukaan synnytyksiä hoitavassa ympärivuorokautisesti päivystävässä sairaalassa hoidetaan vähintään noin 1 000 synnytystä vuodessa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus myöntää poikkeuslupa edellytyksestä, jos palvelun saavutettavuus, potilasturvallisuus tai erityisvastuualueen palveluverkon tarkoituksenmukaisuus sitä edellyttävät. Synnytysten lukumäärä on Mikkelin keskussairaalassa viime vuosina ollut noin 650-920 ja nykyinen poikkeuslupa synnytysten hoitoon on voimassa 31.12.2022 saakka.
Luvan myöntäminen edellyttää, että muiden kyseiseen yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden aluevaltuustot puoltavat synnytysten järjestämistä sairaalassa, johon lupaa haetaan.
Poikkeuslupa on Etelä-Savossa tarpeen palvelun saavutettavuuden, potilasturvallisuuden ja yhteistyöalueen palveluverkon tarkoituksenmukaisuuden vuoksi. Mikkelin keskussairaalassa hoidetaan myös valtaosa hyvinvointialueen toisen sairaalan, Savonlinnan keskussairaalan toimialueen synnytyksistä. Erityisesti sekä palveluiden saavutettavuuden että potilasturvallisuuden näkökulmasta Etelä-Savon hyvinvointialueen ainoan synnytyssairaalan säilyttäminen on välttämätöntä.
Aluevaltuustolle puolsi poikkeuslupaa ympärivuorokautisen päivystyksen jatkamiseksi Iisalmessa ja Varkaudessa
Aluevaltuusto päätti puoltaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen perusterveydenhuollon päivystyksen poikkeuslupahakemusta.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus on 17.10.2022 saapuneella pyynnöllä pyytänyt Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustolta puoltoa Pohjois-Savon hyvinvointialueen poikkeuslupahakemukseen ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen järjestämiseen Iisalmen ja Varkauden sairaaloiden yhteydessä. Toiminnan jatkaminen on edelleen perusteltua alueen etäisyydet, saavutettavuus sekä ensihoitopalvelun riittävyys huomioon ottaen. Myös päivityksen osalta sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus myöntää poikkeuslupa.
TASOS - taloudellinen toimintakyky ja sosiaalinen osallisuus -hankkeen Keski-Suomen osatoteuttajien rahoitus ja toiminta siirtyy hyvinvointialueelle
Aluevaltuusto hyväksyi Tasos - taloudellinen toimintakyky ja sosiaalinen osallisuus -hankkeen Keski-Suomen osatoteuttajien rahoituksen ja toiminnan siirtämisen hyvinvointialueelle.
Kyseessä on sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kohdennettu hankeavustus, jossa avustuksen saajana osatoteuttajan ominaisuudessa on kunta tai kuntayhtymä, ja avustuksen käyttöaika, toiminta ja raportointiaika jatkuvat vuoden 2023 puolelle.
Tasos -hankkeen toiminta-aika on 1.9.2020-28.2.2023. Hankkeen päätoteuttajana toimii Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja osatoteuttajina toimivat: Keski-Suomesta Jyväskylän kaupunki, Äänekosken kaupunki, Laukaan kunta, Perusturvaliikelaitos Saarikka sekä Keski-Pohjanmaalta Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite. Kustannukset osatoteuttajilla koostuvat kehittäjäsosiaalityöntekijöiden palkkakustannuksista. Vastaavaa hankerahoituksen ja toiminnan siirtoa haetaan myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.
Esityslista ja pöytäkirja
Aluevaltuuston kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa hyvaks.fi/aluevaltuusto (suora linkki). Aluevaltuusto kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu.
Lisätietoja:
aluevaltuuston puheenjohtaja Jani Kokko, p. 050 341 2860