Etähoivaa 14 prosentille kotihoidon asiakkaista

Etähoivalla voidaan korvata osa fyysisistä kotihoidon käynneistä. Etähoiva toteuttaa 15000–16000 etäkontaktia kuukaudessa, joka on noin 8 prosenttia kaikista kotihoidon käynneistä. Etähoiva on ääni- ja videokuvayhteyden välityksellä tapahtuvaa hoitajan ja asiakkaan kohtaamista.

Etähoiva on osa kotihoitoa

Etähoiva on osa säännöllistä kotihoitoa. Etähoivan käynnillä voidaan korvata kotihoidon fyysisiä käyntejä niille asiakkaille, jotka osaavat toimia sanallisen ohjauksen turvin ja heidän kuulonsa on riittävä. 

– Kotihoitoa myönnettäessä arvioidaan, voisiko osan asiakkaan hoidosta toteuttaa etähoivana, palvelupäällikkö Sanna Liljeroos sanoo.

– Etähoivan asiakkailla on aina vähintään kerran kuukaudessa oman alueensa kotihoidon fyysinen käynti eli asiakkaat eivät ole pelkän etähoivan varassa. Yleensä asiakkailla on päivässä sekä etähoivan käynti että kotihoidon fyysinen käynti, selventää Sanna Liljeroos.

Jos etähoivan käynnit eivät riitä, etähoivasta ollaan yhteydessä asiakkaan omaan kotihoidon tiimiin ja asiakkaalle aloitetaan kotihoidon fyysinen käynti etähoivan tilalle. Etähoivalla korvataan kotihoidon fyysisiä käyntejä niin pitkään, kun se on asiakkaan kannalta katsoen turvallista.

– Etähoivan asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Vaikka kohtaaminen tapahtuu videon välityksellä, asiakkaat kertovat, että etäkontaktissa korostuu kohtaaminen – hoitaja on läsnä asiakkaalle, palveluvastaava Maarit Nieminen kertoo.

Etähoivan tiimissä työskentelee 31 lähihoitajaa, ohjaaja, vastaava sairaanhoitaja ja palveluvastaava. Etähoivan hoitajalla on aamuvuoron aikana 27–30 ja iltavuorossa 35–40 etäkontaktia. Etähoivan kontaktin sisältö ja kesto arvioidaan aina asiakaskohtaisesti. Etähoivan kontakti kestää keskimäärin kahdeksan minuuttia. 

Tukea lääkehoitoon, ruokailuun tai kuntouttaviin harjoituksiin

Maaliskuussa 2026 etähoiva valvoi 114 asiakkaan turvallisen lääkkeenoton lääkeautomaatista, lääkeannoksia oli yhteensä 6134. Etähoivan avulla voidaan valvoa myös insuliinin pistot, verensokerin mittaukset ja muistilaastareiden vaihdot. Lääkehoidon lisäksi etähoivan käynneillä asiakasta voidaan tukea ja ohjata myös esimerkiksi ruokailuun ja kuntouttaviin harjoitteisiin liittyen. Etähoivan avulla voidaan hyödyntää asiakkaan omia voimavaroja ja toteuttaa kuntouttavaa hoitotyötä, kun hoitaja ei tee asioita asiakkaan puolesta.

– Olemme etähoivan ja uuden teknologian käytön osalta hyvinvointialueiden kärkijoukoissa. Myös tekniikka kehittyy jatkuvasti. Esimerkiksi uudessa lääkeautomaatissa on kääntyvä kamera ja zoomausominaisuus, joka nostaa lääkehoidon laatua, Sanna Liljeroos valottaa.

Etähoivan laite lainataan asiakkaalle hänen avuntarpeensa ajaksi etähoivan yksiköstä. Hyvinvointialueen työntekijä asentaa lainalaitteen asiakkaalle ja opastaa laitteen käytössä. 

Asiakkaalla on mahdollisuus myös olla yhteydessä läheiseensä etähoivan laitteen välityksellä. Omaisyhteys onnistuu omaisen omalla tietokoneella tai mobiililaitteella. Omaisyhteyden palvelu on omaiselle maksuton.

Lisätietoja  

• palvelupäällikkö Sanna Liljeroos, p. 050 517 0240, sanna.liljeroos(at)hyvaks.fi, Teknologiakeskus, asiakaslaskutus ja keskitetyt palvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue
• palveluvastaava Maarit Nieminen, p. 040 612 6623, maarit.nieminen(at)hyvaks.fi, etähoiva, Teknologiakeskus, asiakaslaskutus ja keskitetyt palvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue

Lue myös työntekijän kokemuksia etähoivan työstä:

Etähoivan työssä läsnäolo ja vuorovaikutus korostuvat

Etähoiva vaatii työntekijältä hyviä vuorovaikutustaitoja, itsenäistä työotetta, vastuullisuutta sekä kykyä tunnistaa asiakkaan tarpeita myös etäyhteyden välityksellä.

Etähoiva on ääni- ja videokuvayhteyden välityksellä tapahtuvaa hoitajan ja asiakkaan kohtaamista. Etähoivalla voidaan korvata osa fyysisistä kotihoidon käynneistä.

Yksi etähoivan hoitajista on lähihoitaja Heidi Salo, jolla on noin kuuden kuukauden kokemus etähoivatyöstä. Työstään hänellä on pelkkää hyvää sanottavaa ja hän suositteleekin etähoivaa työpaikkana.

Heidi tekee työvuoronsa aikana etähoivan soittoja asiakkaille etäyhteydellä. 

– Soitot on optimoitu mobiiliin ja soittolistasta näkee mitä kenenkin asiakkaan kanssa tehdään soiton aikana. Työhön kuuluu myös tietojen kirjaamista LifeCareen, tilastointia sekä asiakkaiden Rai-arviointien ja toteuttamissuunnitelmien päivittämistä. Lisäksi välillä olen yhteydessä kotihoitoon sekä asiakkaan omaisiinkin, Heidi Salo valottaa.

Heidi tekee työvuoronsa aikana noin 30–40 asiakassoittoa. Soitot kestävät keskimäärin 5 minuutista 15 minuuttiin. Välillä puhelut voivat kestää tarpeen niin vaatiessa pidempäänkin. Etäyhteyksien aikana Heidillä voi olla erilaisia asiakastilanteita.

– Voin esimerkiksi varmistaa, että asiakas aloittaa ruoanlämmityksen ja ruokailun tai että asiakas ottaa lääkkeet. Asiakkaalla voi olla käytössä lääkedosetti, annosjakelupussit tai lääkeautomaatti. Etäkontaktin aikana voin myös varmistaa, että asiakas mittaa verensokerin ja pistää insuliinin. Tai voimme tehdä asiakkaan kanssa kuntouttavia harjoituksia esimerkiksi fysioterapeutin laatimien harjoitteiden avulla, Heidi Salo kertoo.

Heidi pitää etähoivan parissa työskentelyä vastuullisena, monipuolisena ja ihmisläheisenä työnä, vaikka kohtaaminen tapahtuu etäyhteyksien kautta. Työ ei ole fyysisesti kuormittavaa, mutta voi olla sitä psyykkisesti. 

– Vaikka asiakasta ei kohdata fyysisesti kasvokkain, läsnäolo, kuunteleminen ja rauhallisuus on tärkeää, Heidi toteaa.

– Työssä on ihania kohtaamisia, haasteistakin on ja kiirettä. Olen oppinut etähoivatyössä erityisesti vuorovaikutuksen merkityksen. Olen myös oppinut käyttämään erilaisia digitaalisia järjestelmiä ja ratkaisemaan tilanteita itsenäisesti nopeasti. Lisäksi työ on kehittänyt organisointikykyäni, vastuullisuuttani ja kykyä tunnistaa asiakkaan voinnin muutoksia myös etäyhteyden kautta, Heidi selvittää.

Etähoiva ja -yhteys voivat jännittää asiakasta alkuun

Uudet asiakkaat voivat jännittää ensimmäistä soittoa ja voi viedä oman aikansa, että asiakas tottuu etäyhteyteen. 

– Olemme kuitenkin saaneet etähoivasta positiivista palautetta. Asiakkaat odottelevat etähoivan soittoja ja ovat niistä kovasti kiitollisia. Myös omaiset ovat tyytyväisiä, Heidi iloitsee.

Yksi etähoivan tyytyväinen asiakas on Anja, jonka kotihoidon käynneistä osa hoituu etähoivana. Hän kertoo, että kaikki toimii hyvin. 

– Ihan kuin joku kävisi, kun näkee puhekaverin ja saa vaihtaa kuulumisia. Aina tuntuu hyvältä, kun pidetään huolta, se luo turvallisuutta. Tablettitietokone aukeaa, kun hoitaja soittaa ja automaatti antaa lääkkeet. Näin tulee otettua lääkkeet säännöllisesti, Anja kertoilee ja jatkaa, että suosittelee etähoivaa muillekin.

Jos voisi parantaa jotain, Anja toivoisi, että asiakas voisi tarvittaessa soittaa etäyhteydellä hoitajalle päin.

Toki etähoivassa on haasteitakin, joista Heidi mainitsee tekniset ja yhteysongelmat. Lisäksi toisinaan ikääntyneen asiakkaan voi olla vaikeaa käyttää tai käynnistää etähoitolaitteita itse. Jos asiakas antaa luvan, hoitaja voi avata yhteyden. Asiakas voi myös kokea, ettei soitosta ole hyötyä.

– Lisäksi asiakkaan vointia on toisinaan haastavaa arvioida etäyhteyden välityksellä, Heidi sanoo.

Etähoiva soveltuu parhaiten asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea ja muistuttelua esimerkiksi lääkkeiden ottamisessa tai aterioinnissa, mutta joiden toimintakyky on muutoin riittävä.