Uutinen
Aluehallitus painottaa toiminnan ja talouden yhteensovittamista
27.8.2024
Keski-Suomen hyvinvointialueella on saatu ylläpidettyä ja jopa parannettua hoitoon pääsyä keskisuomalaisten palvelutarpeiden kasvaessa.
Palveluarpeen kasvu johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä ja esimerkiksi vaativan lastensuojelun asiakkaiden määrän kasvusta. Alijäämän kasvua ei ole vielä pystytty taittamaan.
Aluehallitus sai tänään 27.8. kokouksessaan puolivuotiskatsauksen hyvinvointialueen toimintaan ja talouteen. Puolivuotiskatsaus esitellään 17.9.edelleen aluevaltuustolle. Aluehallitus edellyttää, että toteutumattomien talouden sopeuttamisohjelman toimenpiteiden osalta valmistellaan korvaavia säästötoimenpiteitä, jotta kuluvan vuoden alijäämä toteutuisi ennustetta parempana. Lisäksi heikentyneen tulosennusteen edellyttämät lisäsopeutustoimenpiteet valmistellaan osana vuoden 2025 talousarviota ja vuosien 2026-2027 taloussuunnitelmaa.
Puolivuotiskatsauksesta ilmenee hyvinvointialueen toiminnan ja hoitoon pääsyn parantuneen monin paikoin, kuten
- Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön perustason vahvistamisen ja toimintamallien uudistamisen myötä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa palvelua pystytään tarjoamaan hoitotakuun mukaisesti eli alle kahdessa viikossa.
- Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyssä puolet asiakkaista pääsee vastaanotolle tiukentuneen hoitotakuun tavoitteiden mukaisesti lääkärien ja hoitajien rekrytointihaasteista huolimatta. Lisäksi perusterveyden huollon käynneistä puolet hoidetaan ensi kontaktissa moniammatillisesti ilman ajanvarauksia. Digitaalista asioinnin määrää on pystytty vastaanotoilla lisäämään ja useampi kuin joka kymmenes kontakti tapahtuu digitaalisesti.
- Ilta-aikaisin kiirevastaanotoille hakeutuu aiempaa vähemmän potilaita koska päiväaikaista vastaanottotoimintaa on vahvennettu.
- Psykiatrian potilas saa Ensilinja-palvelussa keskimäärin alle tunnissa psykiatrisen hoitajan arvion. Ensilinja-palvelu on laajentunut koko hyvinvointialueelle. Lähetteitä erikoissairaanhoitoon on voitu vähentää.
- Erikoisairaanhoidon hoitotakuun ylitysten kasvu on saatu pysähtymään edelleen aiemmasta kysynnän kasvusta huolimatta. Tämä on lisännyt menoja muun muassa aineiden ja tarvikkeiden sekä palkkojen osalta, kun palvelutuotantoa on lisätty ja hoitojonoja on omana toimintana purettu.
- Ikääntyneiden palveluasumiseen päästään keskimäärin alle hoitoon pääsyn suositusten ja jonotusaika on keskimäärin 58 vuorokautta. Ikääntynyt väestö pääsee asiakasohjaukseen ja palvelutarpeen arvioinnin myötä kotihoidon piiriin jonottamatta.
- Henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja hyvinvointialueelle saatiin kesäajalle sijaisia enemmän kuin vuosi sitten ja avoimiin tehtäviin on ollut useita hakijoita. Esimerkiksi lastensuojeluun on onnistuttu rekrytoimaan henkilöstöä aiempaa paremmin ja lääkärirekrytointi näyttäytyy aiempaa valoisemmalta. Henkilöstön palkkoihin on tullut merkittävät korotukset ensimmäisen puolen vuoden aikana kansallisten työehtosopimusten korotusten sekä paikallisten korotusten myötä.
Keski-Suomen hyvinvointialueen tämän vuoden alijäämä on kasvamassa ennusteen mukaan 117 miljoonaan euroon. Alijäämä johtuu vuoden 2023 tapaan valtion rahoituksen vajeesta. Valtion rahoitus hyvinvointialueille on pienempi kuin niiden lakisääteisten palveluiden järjestämisen kustannukset. Keski-Suomessa alijäämän kuromista vaikeuttaa se, että poistot ja rahoituskulut ovat noin 100 euroa asukasta kohden suuremmat kuin muilla hyvinvointialueilla keskimäärin. Tämä johtuu pääosin Sairaala Novan investoinnista.
Alijäämän kasvua ei ole vielä saatu taitettua säästötoimenpiteistä huolimatta. Aiempaa ennustetta suurempi alijäämä johtuu sosiaali- ja terveyspalveluissa ostopalvelujen sekä aineiden ja tarvikkeiden kustannusten kasvusta. Tilanne vaatii jo aloitettujen kustannustehokkuutta lisäävien toimenpiteiden määrätietoista eteenpäin viemistä ja uusia sopeuttamistoimia ensi vuodelle.
Vuoden 2024 talousarviossa hyvinvointialueen tulostavoite oli -50,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Puolivuosikatsaukseen sisältyvä koko vuoden tulosennuste on noin 67 miljoonaa euroa talousarvion mukaista tulosta heikompi. Tälle vuodelle suunnitellut tuottavuuden parantamisen ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet ovat käynnissä. Toimenpiteille suunnitellusta 48 miljoonan euron talousvaikutuksesta arvioidaan toteutuvan hieman yli puolet, noin 26 miljoonaa euroa. Osa toimenpiteistä toteutuu suunnitellusti, osa toimenpiteistä näyttää jäävän suunniteltua pienemmäksi, ja osa toimenpiteistä ei ole edennyt suunnitellussa aikataulussa, esimerkiksi tilaratkaisujen viivästymisen vuoksi.
Palveluverkosta on tehty päätös kesäkuussa ja sen toimeenpanon vaikutukset näkyvät esimerkiksi tilojen vähentämisen osalta vuoden 2026 alusta. Organisaatiorakennetta selkiytetään ja erikoissairaanhoidon menoja arvioidaan entistä tarkemmin. Osana vuoden 2025 talousarviovalmistelua on päätetty käynnistää yhteistoimintaneuvottelut.
Muutostyö ja liikkeenluovutukset ovat jatkuneet tänäkin vuonna, kun Jämsän Terveys Oy:n palveluita ja henkilöstöä on ensimmäisen puolen vuoden aikana siirtynyt hyvinvointialueelle sekä terveyspalveluista että ikääntyneiden palveluista. Lisäksi Etelä-Savosta siirtyi vammaispalveluja hyvinvointialueelle.
Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarvion mukaiset menot ovat vuodessa noin 1,4 miljardia euroa.
Itäisen yhteistyöalueen nimeksi ehdotetaan Järvi-Suomen yhteistyöaluetta
Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy Itä-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen ja määrää sen tulemaan voimaan 1.12.2024 alkaen. Hyvinvointialueiden yhteistyöllä turvataan kaikkein vaativimmat erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelut. Samalla peruspalvelut voidaan järjestää edelleen mahdollisimman lähellä asukkaita.
Yhteistyösopimuksen keskeisiä sisältöjä ovat muuan muassa:
• Hyvinvointialueiden yhteinen tavoite on, että Itä-Suomen yhteistyöalueen nimi muutetaan tulevaisuudessa Järvi-Suomen yhteistyöalueeksi.
• Kuopion yliopistollisen sairaalan kansallista asemaa tulee vahvistaa ja varmistaa, että jokaisella hyvinvointialueella on jatkossakin oma laajan päivystyksen keskussairaala.
• Itä-Suomen yhteistyöalue laatii erikoissairaanhoidon työnjakoselvityksen vuoden 2025 aikana. Selvityksessä huomioidaan kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelureformi ja käynnissä oleva lainsäädäntövalmistelu. Nykyistä työnjakoa ei nyt hyväksyttävässä sopimuksessa esitetä muutettavaksi.
• Yhteishankintoja ja hankintayhteistyötä lisätään. Tavoitteena on parantaa hankintojen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Yhteistyötä lisätään ennen kaikkia aine-, tarvike- ja tavarahankinnoissa sekä tukipalveluissa.
• Tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä tiivistetään yhteistyöalueen hyvinvointialueiden ja yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä muiden oppilaitosten kesken.
Yhteistyösopimuksen tavoitteena on strateginen kumppanuus, joka tuottaa kaikille yhteistyöalueen hyvinvointialueille lisäarvoa ja edistää samalla koko yhteistyöalueen etua. Itä-Suomen yhteistyöalueen ensimmäinen yhteistyösopimus on valmis hyvinvointialueiden aluevaltuustojen hyväksyttäväksi syksyn 2024 aikana.
Sopimuksella tavoitellaan toiminnallisten hyötyjen lisäksi säästöjä. Odotettavissa on, että merkittävimmät taloudelliset hyödyt löytyvät yhteishankinnoista sekä yhteistyöstä sähköisten palvelujen ja tietojärjestelmien saralla.
Koska päätettävänä on nyt Itä-Suomen yhteistyöalueen ensimmäinen yhteistyösopimus, on myös sopimusprosessi ollut merkityksellinen. Se on luonut yhteistyörakenteita ja yhtenäisiä käytäntöjä yhteistyöalueen hyvinvointialueiden sekä hyvinvointialueiden ja ministeriöiden kesken. Yhteistyöllä myös vältetään epätarkoituksenmukaista hyvinvointialueiden keskinäistä kilpailua.
Itä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet.
Aluehallitus antoi lausunnon vuoden 2023 arviointikertomukseen
Aluehallitus päätti antaa aluevaltuustolle lausunnon toimenpiteistä vuoden 2023 arviointikertomuksen huomioihin. Lausunnossa aluehallitus vastaa arviointilautakunnan kysymyksiin, jotka koskevat
- hallintosääntöä ja toimielinten vuorovaikutusta,
- hyvinvoivaa, osaavaa ja osallistuvaa henkilöstöä,
- hyvinvointialueen työvoimaennustetta ja
- hyvinvointialueen vuoden 2023 taloutta ja sen seurantaa.
Hallintosääntöä ollaan uudistettu ja sitä ollaan tarkastelemassa tulevana syksynä. Toimielinten vuorovaikutusta on myös parannettu. Hyvinvointialueen johtamisjärjestelmää, organisaatiorakenne ja tehtävänkuvia on kehitetty määrätietoisesti vuosien 2023-2024 aikana.
Henkilöstön palautumisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi hyvinvointialueella vaikutetaan ja haetaan ratkaisuja monin keinoin. Työhyvinvoinnin edistäminen lähtee hyvän työarjen tukemisesta ja työn hallinnasta. Työn hallintaa tukee monet eri keinot: esimerkkeinä perehdyttäminen, osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen työpaikkakoulutuksella ja omaehtoista koulutusta tukien sekä työelämäkeskustelut. Henkilöstökokeman säännöllinen mittaaminen antaa tilannekuvaa työhyvinvoinnin ja työkyvyn osa-alueista.
Tavoitteena on kehittää hyvinvointialueelle ennakoivaa ja palvelutarvelähtöistä henkilöstösuunnittelua. Työvoiman tarvetta ja vaihtuvuutta seurataan palvelualueittain ja työvoiman tarpeen muutoksia arvioidaan ammattiryhmittäin. Hyvinvointialue jatkaa ja tiivistää yhteistyötä ammattiryhmäkohtaisesti alueen oppilaitosten kanssa. Kehittämistoiminnassa on kiinnitetty erityistä huomiota kansainvälisiin opiskelijoihin. Lisäksi perehdytyksen tulee olla tasalaatuista hyvinvointialueen omien työntekijöiden ja vuokratyöntekijöiden kohdalla. Hyvinvointialueella on otettu käyttöön perehdytysohjelmisto Intro. Perehdytyksessä on yleisperehdytyksen lisäksi yksikkökohtainen perehdytys.
Vuoden 2023 osalta talousseurannassa suurimmat haasteet liittyivät kustannusten kohdistumiseen oikeille organisaatioyksiköille sekä tietojen ajantasaisuuteen toiminnan käynnistymisvaiheen menojen ja tulojen poikkeuksellisen toteumarytmin vuoksi. Talouden ennustettavuutta vaikeutti vuonna 2023 merkittävästi myös se, että hyvinvointialueen toimintaa vastaavaa aiempaa talouden vertailutietoa ei ollut käytettävissä. Lomapalkkavelan kertymiseen pyritään vaikuttamaan vuosilomiin kohdistuvan ohjeistuksen avulla ja lomapalkkavelan kertymää yksiköittäin raportoimalla.
Hyvinvointialue hankkimassa Sotainvalidien Sairaskotisäätiön kiinteistön
Aluehallitus päätti, että hyvinvointialue ostaa Sotainvalidien sairaskotisäätiön kiinteistön Jyväskylästä. Kiinteistö on sopiva ympärivuorokautisen asumisen, kuntoutuksen sekä hoidon arvioinnin käyttöön. Väestön ikääntymisen myötä myös asumispalveluiden tarpeen ennustetaan kasvavan Keski-Suomessa erityisesti Jyväskylän seudulla. Kiinteistön hankinnan myötä voidaan kuntoutustoimintaa lisätä Keski-Suomessa.
Varsinaisen palvelutoiminnan lisäksi tilojen hankkimisen myötä voidaan lisätä hyvinvointialueen tutkimus- ja kehitysyhteistyötä oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa kuntouttavan toiminnan ja työotteen menetelmien kehittämiseksi ja levittämiseksi erityisesti ikääntyneiden palveluissa.
Pääosa rakennuksesta tulee ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen käyttöön. Tämän lisäksi rakennuksessa tulee toimimaan kuntoutusyksikkö, joka hyödyntää toiminnassaan mm. liikuntasalia ja uima-allasosastoa. Rakennukseen tulee myös kotihoidon tiimitiloja ja laitoskeittiö tulee hyvinvointialueen omaan käyttöön. Geriatrisen poliklinikan osasto toiminta jatkuu rakennuksessa. Lisäksi kiinteistöön tulevissa asumisyksiköissä on tarkoitus tarjota kehitysvammaisille ja autistisille henkilöille pitkä- ja lyhytaikaista asumispalvelua. Tilat mahdollistavat myös ilta- ja viikonloppukäytön, josta tehdään erillinen suunnitelma.
Kaupan yhteydessä rakennukseen tehdään myös toiminnan vaatimia muutos- ja korjaustöitä. Keski-Suomen sairaskotisäätiö on ollut myymässä kiinteistöä niin, että hyvinvointialue toimisi vuokralaisena kiinteistössä. Tarjouskilpailun voittanut ostajaehdokas kuitenkin vetäytyi hankinnasta. Kiinteistön hankinta ja korjaustyöt on tarkoitus rahoittaa aluevaltuuston hyväksymässä investointisuunnitelmassa olevalla 6,9 miljoonan euron kiinteistön vuokrakuluihin kohdennetulla määrärahalla. Kiinteistön ylläpidon kustannus vastaa jo kiinteistössä olevan hyvinvointialueen toimintojen nykyisiä vuokrakustannuksia.
Kiinteistön ostamisen edellytyksenä on, että aluevaltuusto hyväksyy talousarvion investointiosan muutoksen, jolla vuoden 2024 talousarvion investointisuunnitelmassa oleva vuokrahankkeeseen liittyvän määrärahavaraus muutetaan omaan taseeseen tehtäväksi investointivaraukseksi.
Hyvinvointi, terveys -ja turvallisuus neuvottelut alkavat syyskuussa
Lakisääteiset hyvinvointi, terveys- ja turvallisuusneuvottelut käydään hyvinvointialueen, kuntien, Keski-Suomen liiton ja järjestöjen kesken tulevana syksynä. Tavoitteena on saada järjestöjä osallistumaan aiempaa kattavammin neuvotteluihin.
Niin sanottujen hytetu-neuvottelujen kuntaryhmät ja ajankohdat ovat seuraavat:
- 26.9.2024 Hankasalmi, Konnevesi, Laukaa, Äänekoski
- 30.10.2024 Joutsa, Luhanja, Toivakka
- 12.11.2024 Jyväskylä, Muurame
- 13.11.2024 Jämsä, Keuruu, Multia, Petäjävesi, Uurainen
- 19.11.2024 Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi
- 20.11.2024 Kinnula, Pihtipudas, Viitasaari
Aluehallitus merkitsi neuvottelujen suunnitelman tiedoksi.
Aluehallitus perusti virkoja lasten, nuorten ja perheiden palveluihin
Aluehallitus perusti nuorisokodin johtajan viran 1.9.2024 alkaen ja sosiaaliohjaajan määräaikaisen viran ajalle 1.9.2024-30.6.2025 lasten, nuorten ja perheiden palveluihin.
Tuottavuustoimenpiteenä hyvinvointialue lisää lastensuojelulaitostoiminnan omaa palvelutuotantoa ja perustaa uuden 13-paikkaisen lastensuojelun pitkäaikaista sijaishuoltoa tarjoavan yksikön 12-17-vuotiaille lapsille. Lastensuojelun avohuollossa on ollut täyttämättä sosiaalityöntekijä virka, jota ei hakijapulan vuoksi ole saatu täytettyä. Sosiaaliohjaajan määräaikaisella viralla saadaan turvattua asiakkaille moniammatillista palvelua.
Aluehallitus lakkautti ruokapalveluiden palvelujohtajan viran 1.10.2024 alkaen. Ruokapalveluiden palvelujohtajan virka vapautuu eläköitymisen johdosta 1.10.2024. Viran tehtävien hoito järjestellään uudelleen 1.10.2024 alkaen osaksi nykyistä virkarakennetta. Ruokapalveluiden palvelujohtajan virka käy täten tarpeettomaksi.
Hankasalmen ateriapalvelut kilpailutetaan
Aluehallitus päätti lisätä Hankasalmen alueen ateriapalvelut Laukaan ruokapalveluiden kilpailutukseen.
Hankasalmen ateriapalvelut tuotetaan tällä hetkellä Konneveden tuotantokeittiössä, jossa on puutteita niin tiloissa kuin laitteissakin ja sen ajanmukaistaminen vaatisi huomattavia investointeja. Konneveden laitoskeittiön toimintaa voidaan ylläpitää muuttamalla toimintatapoja. Tämä edellyttää Hankasalmen laitosateriapalvelujen uudelleenjärjestelyä ja sen vuoksi ateriapalveluille on tarpeen kilpailuttaa ulkopuolinen palveluntuottaja.
Lisäksi aluehallitus muutti aluehallituksen 7.5.hyväksymän hankintasuunnitelmaa tältä osin.
Minna Kilpala sisäisen tarkastuksen jaoston jäseneksi
Aluehallitus myönsi Vilma Viitasaarelle eron sisäisen tarkastuksen jaoston jäsenyydestä 1.9.2024 alkaen ja valitsi hänen tilalleen Minna Kilpalan ja hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Meri Lumelan sisäisen tarkastuksen jaostoon jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Aluehallitus sai lisäksi katsauksen vuoden 2023 myönnettyjen järjestöavustusten käyttöön. Järjestöavustusten käytön raportointi pyydettiin osana avustuksen hakua vuodelle 2024 tai erillisellä lomakkeella. Raportoinnin liitteeksi vaadittiin toimintakertomus ja tilinpäätös, lisäksi pyydettiin lyhyt kuvaus siitä, mihin kustannuksiin avustussumma käytettiin ja kuinka toimintaa ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan. Lisäksi haluttiin kuvaus siitä, miten vuoden 2023 kokemuksia hyödynnetään järjestön tulevassa toiminnassa. Määräaikaan mennessä puuttui selvitys kuudelta järjestöltä. Kolme järjestöä on ajanut toimintansa alas tai yhdistynyt toiseen järjestöön vuoden 2024 puolella.
Lisäksi aluehallitus palautti lausunnon Yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta 2024 takaisin valmisteluun.
Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen löytyy osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus. Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla heti kun se on tarkistettu.
Lisätietoja:
- Maria Kaisa Aula, aluehallituksen puheenjohtaja, p. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)hyvaks.fi
- Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi