Keskustele ammattilaisen kanssa chatissa ja täytä terveyspalveluiden oirekyselyjä uudistuneessa verkkopalvelussa.
Parisuhde vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja sen laatu koko perheeseen. Parisuhteeseen kuuluu rakastumisen, itsenäistymisen ja rakkauden erilaisia vaiheita. Kokemukset ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Seksuaalisuus on olennainen osa parisuhdetta, parisuhteessa molemmat vaalivat hellyyttä ja läheisyyttä.
Äidiksi ja isäksi tuleminen herättää monenlaisia tunteita, uusi elämänvaihe alkaa.
Vanhemmuuden kokemukseen vaikuttaa monenlaiset asiat, kuten lapsen yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet, vanhemman oma hyvinvointi ja elämänhistoria, sosiaaliset suhteet, vanhemman ja perheen taloudellinen tilanne, perherakenne ja vanhemmuuteen saatu tuki.
Vanhemmuudessa oleellista on vanhemman kyky luoda suhde lapseen. Hyvään vanhemmuuteen kuuluu lapsen fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista perustarpeista huolehtiminen. Vanhemmat takaavat lapsen turvallisuudentunteen asettamalla rajoja kasvun ja kehityksen tueksi.
Toimivan parisuhteen tae on lämmin yhteys omaan kumppaniin. Arjen keskellä on tärkeää kokea olevansa arvostettu. Olennaista on osoittaa, että oma kumppani on tärkeä ja kiinnostava monella eri tasolla. On hyvä opetella myös ilmaisemaan omia tuntemuksiaan kumppania kohtaan. Ei tule olettaa, että kumppani tietää mitä sinulla on mielessä.
Myönteinen vuorovaikutus ja rakentava keskusteluyhteys auttavat selviämään myös vaikeista hetkistä. Ristiriidat antavat mahdollisuuden arvostavan yhteyden luomiseen ja vaikeuksien kohtaamiseen yhdessä.
Hyvässä parisuhteessa on tilaa molempien unelmille ja niiden kunnioittamiselle. Parisuhteessa luodaan yhdessä oma kulttuuri, johon kuuluvat molempien puolisoiden tavat ja tarinat. Erilaisuus parisuhteessa mahdollistaa uusien puolien löytymisen sekä itsestä että kumppanista. Painotukset voivat vaihdella eri elämänvaiheissa; ne määrittävät, milloin olisi erittäin tärkeää tulla kohdatuksi.
Erityistä tukea tarvitseva lapsi voi olla esimerkiksi pitkäaikaissairas, vammainen tai hänellä voi olla neuropsykiatrisia haasteita. Voi olla, että lapsellasi ei ole vielä diagnoosia, mutta jonkun hänen ominaisuutensa vuoksi kehitys ei etene odotetulla tavalla. Kehityksessä ja tuen tarpeissa saattaa olla poikkeavuutta yhdellä tai useammalla osa-alueella samanaikaisesti.
Lapsesi sairaus, ominaisuus tai vamma ei välttämättä näy ulospäin tai se voi olla näkyvää esimerkiksi apuvälineiden takia. Erityislapset ovat kaikki yksilöitä omine tarpeineen ja ominaisuuksineen, kuten myös erityisen lapsen vanhemmat. Arki vaatii sinulta vanhempana todennäköisesti tavallista enemmän voimavaroja ja organisointia sekä sitoo sinua enemmän lapsesi hoivaan ja huolenpitoon.
Olet ehkä huomannut, että erityisen lapsen vanhempana oleminen ja arki on monella tavalla samanlaista kuin muissakin perheissä. Se on myös monella tavalla erilaista, sillä lapsesi rinnalla kasvat erityisvanhemmuuteen. Harva vanhempi on etukäteen osannut valmistautua siihen, mitä kaikkea erityisvanhemmuus tuo mukanaan. Olet saattanut myös pohtia, miten lapsesi pärjää, miten itse jaksat, mitä jos et jaksa tai millainen on lapsesi tulevaisuus? Mistä saat itse apua ja tukea, kun sitä eniten tarvitset?
Erityislapsen vanhemmuudessa saatat kohdata lapsen sairauden tai vamman myötä erilaisia hoito- ja palvelupolkuja tai joudut ottamaan niistä selvää. Tilanteesta riippuen eri elämänvaiheisiin voi sisältyä palvelutarpeen arvioita, palveluiden ja tukien hakemista, lapsen oikeuksien ajamista, tutkimuskäyntejä, diagnooseihin tutustumista, kuntoutussuunnitelmia, eri mittaisia sairaalajaksoja tai mahdollisesti lääkekokeiluja. Vanhempana joudut sovittamaan erilaiset sosiaalihuollon, terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulun palaverit sekä Kelan hakemukset osaksi omaa arkeasi.
Erityislapsiarkenne voi sujua hyvin ilman mitään sen kummempaa tai se voi olla yhtä kaaosta; koulupäivien keskeytymisiä, lapsen haastavaa käyttäytymistä, vanhempana lapsesi jatkuvaa ohjaamista ja muistuttelua, huolenpitoa ja hoivaa vuorokauden ympäri, apuvälineiden käytön opettelua tai erilaisten vuorovaikutustapojen omaksumista. Siinä voivat myös vuorotella hyvät ja huonot jaksot. Erityislapsen vanhemmuudessa voit olla myös tilanteessa, jossa joudut järjestämään oman elämäsi ja työelämäsi uudelleen lapsesi tarpeiden mukaan. Mitä paremmin vanhempana voit, sitä paremmin perheesi arki toimii. Älä epäröi hakea apua matalalla kynnyksellä. Apua ja tukea on tarjolla erilaisiin elämänvaiheisiin. Lisätietoja saat vammaisuus-verkkosivuiltamme.
Joskus perheen arkea voi kuormittaa parisuhteen haasteet – siihen on tukea.
Parina perheen arjessa on maksuton verkkotuki, joka auttaa vanhempia vahvistamaan vuorovaikutusta, käsittelemään ristiriitoja ja löytämään keinoja sujuvampaan arkeen.
Tuki on suunnattu erityisesti vanhemmille, joiden lapsella tai nuorella on neurokehityksellisiä haasteita, mutta se tarjoaa hyödyllisiä työkaluja kaikille pareille, joiden arki ja vanhemmuus haastavat parisuhdetta. Keskustelut toteutetaan turvallisesti verkkoympäristössä, ja ohjauksen avulla vanhemmat voivat löytää omia vahvuuksiaan ja keinoja tukea parisuhdetta arjessa.
Yhteyden Parina perheen arjessa -tukeen saa helposti verkkosivun lomakkeen kautta tai ottamalla yhteyttä sähköpostitse/tai puhelimitse palvelun kautta. Parina perheen arjessa -yhteystiedot ajanvaraukseen
Monimuotoiset perheet -verkosto on kymmenen perhejärjestön yhteistyöverkosto. Järjestöjä yhdistää se, että kaikkien kohderyhmät poikkeavat jotenkin oletetusta perhemuodosta. Verkoston tavoitteena on perheiden yhdenvertaisuus.
Lisätietoja Monimuotoiset perheet -verkoston verkkosivuilta.
Lain mukaan vanhemmilla tai lapsen huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa hyvinvoinnista ja tasapainoisesta kehityksestä. Tämä perustuu lastensuojelulakiin § 2. Vanhempien oikeudet ja vastuut määritellään laeissa ja asetuksissa lasten oikeuksien kautta. Lapsen keskeiset kasvuympäristöt kodin lisäksi, kuten varhaiskasvatus ja koulu, toimivat vanhempien kasvatuskumppaneina ja vanhemmuuden tukijoukkoina.
Vanhemman ja lapsen välisen suhteen laatu vaikuttaa lapsen psyykkiseen kehitykseen, esimerkiksi siihen, miten lapsi oppii säätelemään tunneilmaisuaan ja käyttäytymistään, miten lapsi sopeutuu muiden seuraan ja selviää stressitilanteista, sekä millainen käsitys lapsella on itsestään, kyvyistään ja ympäröivästä maailmasta.
Hyvät vanhemmuustaidot tukevat vanhemman jaksamista sekä mahdollistavat lapsen tasapainoisen kehityksen ja näin ollen tunnetaidot kannattelevat molempia arjessa. Kun oppii tunnistamaan ja ymmärtämään omia tunteitaan, oppii hahmottamaan toisen osapuolen tunteita ja asettumaan hänen ajatusmaailmaansa. Puhutaan empatiasta, eli kyvystä myötäelää toisen tunteita.
On tärkeää pysähtyä pohtimaan vanhempana olon iloja, suruja, toivoa ja voimavaroja sekä olla armollinen itselleen myös epäonnistumisen kokemuksissa. On hyvä muistaa, ettei vanhemmuudesta tule suorittamista. Vanhemmuus on vaativaa ja jokainen toteuttaa oman näköistään vanhemmuutta. Jokaisen perheen tarina on yksilöllinen ja omanlaisensa. Joskus vanhemmuuden kokemuksista on vaikeaa keskustella. Kuunteleminen voi olla silloin helpompaa.
Joskus perheen arkea voi haastaa vanhemman oma neurokirjon piirteisyys. Neurokirjolla oleville vanhemmille on tarjolla maksuton ja avoin Vanhemmaksi neurokirjolla -verkkokurssi, joka tarjoaa tukea vauva-arkeen ja vanhemmuuteen. Kurssi antaa tietoa neurokirjon piirteiden vaikutuksesta arkeen sekä käytännön vinkkejä jaksamisen ja arjen sujuvuuden tueksi.
Kurssi on suunniteltu erityisesti vauvan vanhemmille ja vanhemmuutta pohtiville, mutta se sopii myös ammattilaisille. Sen voi suorittaa joustavasti omaan tahtiin verkossa.
Kurssin löydät täältä: Vanhemmaksi neurokirjolla - verkkokurssi
Vanhemmuuteen opitaan kokemalla. Vanhemman erilaiset tehtävät lapsen kehityksen tukijana painottuvat eri tavoin lapsen ikävaiheen ja yksilöllisten kehityshaasteiden mukaisesti.
Vanhemmuuteen liittyy arjen hallintaa, arkirytmin löytymistä, kasvatuskäytäntöjä, rajojen asettamista, perheen yhteisen ajan löytymistä, tuen saannin turvaamista, tukiverkoston löytymistä.
Odotus- ja vauva-ajan vanhemmuuteen kuuluu keskeisesti sekä varhainen vuorovaikutus vauvan ja vanhemman välillä, yhdessä tekeminen ja oleminen, että vanhempien keskinäisen yhteistyön tukeminen. Tämä on tärkeää voimavara juurikin odottaville vanhemmille. Vanhempia pyritään tukemaan ennaltaehkäisevästi ja yhteistyössä eri ammattilaisten kanssa.
Ensimmäisten ikävuosien aikana luodaan perustaa muun muassa turvallisuudelle, sosiaalisille taidoille ja tunne-elämälle, harjoitellaan oikean ja väärän ymmärtämistä sekä luodaan mahdollisuudet aktiivisuudelle ja uteliaisuudelle.
Koulun aloittaminen on koko lapsiperheelle jälleen uuden vaiheen opettelua. Kasvuympäristö laajenee ja arjessa tulevia asioita selvitellään, harrastusten, vapaa-ajan, työn ja perheen yhteensovittamista. Koulun ja kodin välinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, molemmat tukevat toinen toisiaan.
Lapsen tullessa murrosikään, vanhempi tasapainottelee luottamuksen ja tilan antamisen, rajojen asettamisen ja vastuun välillä. Jaksaminen saattaa olla silloin koetuksella. Erilaisia tunteita iloista pettymyksiin koetaan. Lapsen kasvaminen ja luonnolliset kehityksen muutosvaiheet saattavat aiheuttaa myös hämmennystä. Puhutaan vanhemmuuden kaaresta.
Perhevapaat ja varhaiskasvatus ovat perheen ja työelämän yhteensovittavia palveluita. Yhteensovittaminen vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Työntekijällä on oikeus saada työsopimuslain mukaan vapaaksi työstä aika, jolta hän saa äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
Perhevapaisiin oikeutettuja ovat lapsen kanssa samassa taloudessa asuvat vanhemmat. Tilapäiseen hoitovapaaseen on oikeus myös sillä vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.
Apua talousasioihisi saat myös sosiaaliohjaajan chatista ajanvarauksetta ja ilman tunnistautumista arkisin klo 8.30–15.00.