Lapsen kasvu ja kehitys

Vauvalla on valmiudet ja tarve vuorovaikutukseen heti syntymästä lähtien. Vuorovaikutussuhteen muodostuminen on tärkeää vauvan kehityksen kannalta. Ensimmäisinä kuukausina vauva nukkuu paljon, hän tarvitsee kosketusta, hoivaa ja aikuisen syliä.

Vauva kasvaa, kehittyy ja oppii uusia asioita ja taitoja erittäin nopeasti. Ensimmäisen vuoden aikana vauvan motoriikka kehittyy hurjasti (pään kannattelu, kyljelleen ja ympäri kääntyminen, ryömiminen, konttaaminen, istuminen). Vanhemmat pääsevät iloitsemaan myös kielellisestä kehityksestä, naurahduksista ja jokeltelusta ensimmäisiin tavuihin ja sanoihin.

Ensimmäisen vuoden aikana vauvan oma temperamentti alkaa näkyä ja tulla tutuksi. Vauvat pitävät erityisesti loru-, kurkistus- ja osoitteluleikeistä. Vauvan unirytmi voi olla vaihteleva ja useat heräilyt öisin ovat yleisiä. Välillä vanhempien on vaikea tulkita, mistä yöheräilyt tai ajoittaiset itkeskelyt johtuvat. Onko kyseessä nälkä, hampaiden tulo, vatsakivut vai herätteleekö pientä innostus uusien motoristen taitojen oppimisesta?

Kun lapsi täyttää yksi vuotta, hänestä tulee taapero. Lapsi oppii kävelemään ja ilmaisemaan itseään entistä paremmin. Kiipeily, tanssiminen, juokseminen ja pallon heittely kiinnostavat. Lapsi ymmärtää jo paljon puhetta, mutta hänen oma puheen kehityksensä on yksilöllistä.  

1–2 vuoden iässä lapset alkavat muodostaa sanoja ja yksinkertaisia lauseita. Lapsi nauttii yhteisistä kirjanlukuhetkistä, pukeutumisen ja riisuuntumisen harjoittelemisesta ja tavaroiden kuljettelemisesta paikasta toiseen. Oma tahto alkaa herätä ja vanhemmat pääsevät ehkä jo testaamaan rajojen asetustaitojaan. Lapsi alkaa opetella itse syömistä lusikalla ja hienomotoriset taidot kehittyvät hiljalleen. Pottaharjoituksia voidaan myös aloitella.  

Lapsen leikkitaidot kehittyvät ja hän osaa tehdä helppoja palapelejä, piirrellä kynillä (kynä nyrkkiotteessa), rikkoa ja rakentaa palikoilla. Mielikuvitus kehittyy ja lapsi saattaa kertoilla monia hauskoja tarinoita.

Lapsi tasapainoilee oman tahdon ja sääntöjen rajoilla. Uhmaikä alkaa näkyä ensimmäisiä kertoja ja kiukun vastaanottaminen saattaa koetella vanhempien jaksamista. Lapsi tarkkailee, touhuaa ja opettelee uusia asioita. Hän nauttii, kun vanhempi tukee ja rohkaisee häntä uusien asioiden pariin.

Motoriikka on jo kehittynyt niin, että lapsi saa ison pallon kiinni, hyppää tasajalkaa, osaa juosta taitavasti ja kävelee portaita tasa-askelin, kaiteesta kiinni pitäen. Pottaharjoitukset alkavat olla jo melko säännöllisiä ja sujuvia ja vaipan käytöstä saatetaan alkaa luopumaan. 

3–4-vuotiasta kutsutaan leikki-ikäiseksi. Lapsi alkaa kaivata kavereita mukaan leikkeihinsä, vaikka nauttiikin edelleen vanhemman kanssa yhteisistä touhuista. Sosiaaliset taidot alkavat hioutua ja kaveritaitoja harjoitellaan.

3–4 vuoden iässä lapsi leikkii mielellään roolileikkejä (kotileikki, kauppaleikki, supersankarileikit). Lapsi opettelee oman vuoron odottamista ja lelujen jakamista. Omaa tahtoa löytyy yhä enemmän. Hän kävelee portaita tasa- tai vuoroaskelin ja harjoittelee pyörällä polkemista. Hän on innokas liikkuja ja hallitsee liikkeitään jo hyvin. Päiväunien tarve vähenee tai saattaa jopa loppua kokonaan. Unentarve on yksilöllistä, noin 10–13 tuntia vuorokaudessa. 

Lapsi kokee paljon erilaisia tunteita ja tarvitsee vielä aikuisen tukea tunteiden sanoittamisessa ja tunnistamisessa. Tämän ikäinen lapsi alkaa myös itse hiljalleen käyttämään oppimiaan sanoja tunteidensa ilmaisussa.

4–5-vuotias haluaa tulla nähdyksi yksilönä, jolla on jo omia mielipiteitä ja näkemyksiä. On hyvä antaa lapsen tehdä jo joitain pieniä valintoja ja kunnioittaa hänen mielipiteitään. Lapsen on tärkeää tietää, että hän tulee kuulluksi ja hänen osallisuutensa huomioidaan. Silti täytyy muistaa, että aikuinen tuo lapselle turvallisuuden tunnetta tekemällä suuremmat päätökset ja asettamalla rajat. Sääntöjen ja rajojen asettamisella suojellaan lasta vaaroilta ja totutetaan häntä yhteiselämän pelisääntöihin.

Lapsen puheenkehitys alkaa olla kieliopillisesti melko oikeaa. Hän nauttii sanaleikeistä, saduista ja loruista. Useat 4-vuotiaat jaksavat jo kuunnella pitkiäkin satuja. Liikunnallisesti lapsen liikkeisiin tulee enemmän voimaa, hän voi harjoitella yhdellä jalalla hyppimistä, uimista, potkulautailua ja pyöräilyä. Silmä-käsikoordinaatio ja sorminäppäryys kehittyy ja lapsi alkaa oppimaan myös saksilla leikkaamista.  

Lapsi alkaa olla jo aika itsenäinen, mutta tarvitsee silti vielä läheisyyttä, turvaa, aikaa sekä rauhallista yhdessäoloa vanhempien ja muiden läheisten kanssa.

Lapsen ympäristö laajenee ja hän pärjää jo pieniä hetkiä itsekseen turvallisella kotipihalla. Lapsi nauttii muiden lasten seurasta ja yhteisistä ikätasoisista puuhista. Kavereiden mielipiteet ovat tärkeitä ja ne vaikuttavat lapsen käytökseen ja kiinnostuksen kohteisiin. Sosiaaliset taidot ovat hioutuneet entistä taitavammaksi.

Lapsen sanallinen ilmaisu vahvistuu entisestään ja vanhempia kohtaan saatetaankin testata jo tyhmäksi kutsumista tai muita voimasanoja. Vanhempi voi tällöin auttaa lasta tunnistamaan ja nimeämään kiukuntunteitaan. Kun tilanne on ohi ja rauhoittunut aikuinen voi kertoa, kuinka pahat sanat loukkaavat ja pahoittavat mieltä.

5–6-vuotias nauttii liikuntaleikeistä, trampoliinihyppelystä, keinumisesta, mäenlaskusta, hiihdosta ja luistelusta. Lapsi osaa pitää kynää oikeassa otteessa, kätisyys alkaa olla vakiintunut ja hän osaa piirtää myös yksityiskohtia. Askartelu, leikkaaminen, piirtäminen, leipominen ja muut kädentaidot kiinnostavat. Kaikessa toiminnassaan lapsi nauttii saadessaan rohkaisua ja kiitosta aikuiselta. 

Lapsen sanavarasto alkaa olla jo laaja ja puhe sujuvaa ja kieliopillisesti oikeaa. Hän oppii hiljalleen lukemaan, tutustuu matematiikan alkeisiin ja nauttii uusien asioiden oppimisesta. Hienomotoriset taidot kehittyvät ja ajantaju paranee. Lapsen kanssa voi käydä jo pitkiä merkityksellisiä keskusteluita. Leikki on edelleen tärkeässä roolissa lapsen kehityksen kannalta. Lapsi oppii leikkiessä monia elämän tärkeitä perusasioita. Perheen kanssa yhdessä vietetty aika ja yhteiset liikunnalliset kokemukset ovat lapselle tärkeitä arjen osia.  

Lapsi pyrkii hiljalleen irrottautumaan vanhemmistaan, vaikka onkin heistä edelleen hyvin riippuvainen. Lapsi haluaa harjoitella itsenäistymistä ja saattaa uhmata ja vastustaa aikuisen asettamia sääntöjä. Sanotaan, että tässä iässä lapsi saattaa käyttäytyä kuin ”pieni murrosikäinen”. Rajojen asettamista ja sääntöjä tarvitaan ja lasta voi ottaa entistä enemmän mukaan häntä koskevien sääntöjen laadintaan. Kun säännöt on yhdessä tehty, lapsen on helpompaa hyväksyä ja noudattaa niitä.

Kaverit ovat tärkeitä ja heidän kanssaan nautitaan sääntöleikeistä ja kilpailemisesta. Häviäminen peleissä saattaa olla vaikeaa, koska lapsi haluaisi olla paras. Niin kaverisuhteissa kuin kotonakin saattaa räiskyä ilon ja kiukun tunteita, ärräpäitäkin testaillaan.

Pituuskasvu saattaa nopeutua hetkellisesti ja se voi aiheuttaa motoriikassa ajoittaista kömpelyyttä. Lapsi saattaa tarvita myös enemmän unta. Maitohampaita putoilee ja rautahampaita kasvaa tilalle.  

Viimeistään tässä iässä lapselle on hyvä laatia rajoja median käyttöön. Kun lapsi oppii lukemaan, hän tavoittaa tahtomattaankin aikuisille kohdistettua mediaa, kuten iltapäivälehtien lööppejä. Lasta on hyvä opastaa median käytössä. Mediankäyttöön voidaan tutustua kotona yhdessä lapsen kanssa. 

Tässä vaiheessa lapsen kehityksessä koittaa hiljalleen tasapainoinen vaihe. Koulunkäynti on jo tuttua ja lapsi on sopeutunut kouluympäristöön ja rytmiin. Lapsi on aktiivinen, sosiaalinen ja kiinnostuu monista asioista. Lapsen elämä on touhukasta ja innostunutta.

Vanhemmillakin on tässä ikävaiheessa usein seesteinen kausi kasvattajana. Lapsi alkaa kokea itsensä yhä enemmän omaksi erilliseksi yksilökseen ja miettiä omia mielipiteitään. Hän alkaa myös suhtautua kriittisesti auktoriteettihahmoihin eikä epäröi tuoda kritiikkiä ja omia mielipiteitään esiin.

On tärkeää, että lapsi tulee kuulluksi ja hänen mielipiteitään otetaan huomioon, vaikka aina hänen tahtonsa mukaan ei tietenkään voi toimia. Rajojen asettamista tarvitaan edelleen ja perustellusti asetetut rajat tuovatkin lapselle turvallista oloa. Lapsi voidaan ottaa mukaan perheen yhteisten sääntöjen luomiseen.

Vanhempien kannattaa huolehtia lapsen unenmäärästä ja iltarutiineista. 10 tuntia unta vuorokaudessa auttaa lasta jaksamaan ja oppimaan sekä heräämään aamulla virkeänä ja hyväntuulisena.

Kotona haastavia tilanteita saattaa aiheuttaa lapsen myöhästely ja vitkastelu. Myös omasta hygieniasta huolehtiminen voi olla lapselle vielä vaivalloista ja hankalaa. Tässä tarvitaan vanhempien opastusta ja neuvontaa.

Kaverit ja kavereiden mielipiteet merkitsevät paljon. Vapaa-aika, harrastukset ja leikkiminen ovat tärkeitä osia lapsen arkea. Lapsi hallitsee jo melko hyvin omia tunteitaan ja hänen empatiakykynsä kehittyy kokoa ajan. Murrosiän fyysisiä merkkejä alkaa ilmestyä kehoon. Lapsi alkaa olla jo aika itsenäinen, mutta nauttii vanhempien läheisyydestä ja yhteisestä tekemisestä. Vanhemman kannattaa käydä lapsen kanssa päivittäin keskustelua hänen kuulumisistaan ja ajatuksistaan. 

• Kasvu ja kehitys eri ikäkausina (Terveyskirjasto)
• Lapsen kasvu ja kehitys (Mannerheimin Lastensuojeluliitto)