Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö

Hyvinvointi ja kumppanuudet palvelualueen tehtävät

• Vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön kytkeytymisen strategiaan ja palvelustrategiaan.
• Valmistelee hyvinvointialueella laajan hyvinvointikertomuksen sekä alueellisen hyvinvointisuunnitelman.
• Varmistaa, että kertomus- ja suunnitelma valmistellaan yhdessä sote-palvelujohdon kanssa.
• Varmistaa tavoitteiden ja toimenpiteiden huomioimisen kuntien, järjestöjen ja seurakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä neuvottelemalla niistä vuosittain.
• Tukee sosiaali- ja terveyspalveluja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön sekä yhdyspintayhteistyön toimeenpanossa.
• Tukee järjestöjä avustusten hakuprosessissa.
• Varmistaa asukas-, asiakas-, henkilöstö- ja päätöksenteko-osallisuutta.
• Vahvistaa laaja-alaisesti ehkäisevän päihdetyön toteuttamista niin hyvinvointialueella kuin kunnissa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö kattaa koko hyvinvointialueen valtuustokauden. Työ on jaoteltu niin, että suunnitelmatyön valmistelu ja tavoitteen asetanta pohjautuu alueen tietopohjaan ja asukkaiden hyvinvoinnin tilannekuvaan. Toimeenpanossa tuetaan palveluja toteuttamaan suunnitelmaa, jota seurataan ja arvioidaan yhdessä palvelujen kanssa. Tilannekuva, toimeenpano ja arviointi esitellään vuosittain aluevaltuustolle. 

Alla kuvassa valtuustokauden suunnitelman eteneminen. Laajan kertomustyön sekä alueellisen suunnitelmatyön valmistelusta vastaa Hyvinvointi ja kumppanuudet palvelualue. Tämän lisäksi palvelualue vastaa järjestö-, osallisuus- ja kumppanuusyhteistyöstä.

Image

Valmistelutyön taustalla olevan laajan hyvinvointikertomuksen sisältö on koostettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määrittelemän vähimmäistietosisällön avulla. Se koostuu mm. Kouluterveyskyselyn sekä Terve Suomi tutkimusten tuloksista. ​

Laajan hyvinvointikertomuksen osaksi on laadittu kuntien kanssa kuntakortit, joissa tarkastellaan sekä hyvinvointialueen, että kuntien yhteisiä vähimmäistietosisältö indikaattoreita. Kuntakorttien sisältämää tietopohjaa tarkastellaan kuntien kanssa säännöllisesti yhdyspintayhteistyön seurannan toteuttamiseksi.​

Tietopohjassa on huomioitu myös hyvinvointialueelle osoitettuja HYTE-kertoimia. HYTE-kerroin on osa hyvinvointialueiden rahoitusta. Kyseessä on taloudellinen kannustin, jolla vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteitä koko alueella. HYTE-kerroin tekee näkyväksi hyvinvointialueiden ehkäisevän työn ja tuo sen osaksi rahoitusjärjestelmää ja se korostaa erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategista merkitystä. ​
​

• Prosessi-indikaattorit koostuvat ensisijaisesti hyvinvointialueen omista toimenpiteistä. Näissä korostuvat varhainen tunnistaminen ja puuttuminen sekä yhtenäinen kirjaaminen​

• Tulosindikaattorit korostavat vaikuttavuuden aikaansaamiseksi eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä ja yhteisövaikuttavuutta.​

​Hyte-kerroin työllä on keskeinen strateginen merkitys:​

• Ohjaa resurssia ehkäisevään työhön​

• Tuo onnistuessaan lisärahoitusta, mutta ennen kaikkea ohjaa tekemistä​

• On keskeinen osa talouden rahoituslogiikkaa ja ohjausmekanismia. ​

• Hyte-kertoimet ovat osa alueellisen suunnitelman pitkän aikavälin seurantaindikaattoreita.

Tilannekuvan (kertomustyön) sekä suunnitelmatyön valmistelusta vastaa Susanna Mutanen, hyvinvointipäällikkö  ja Hyte-kertoimen prosessista Nina Peränen, palvelujohtaja, Hyvinvointi ja kumppanuudet palvelualue.

Yhteystiedot: 

nina.peranen(at)hyvaks.fi

susanna.mutanen(at)hyvaks.fi​​

Kuntien ja hyvinvointialueen yhteisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tavoitteena on parantaa keskisuomalaisten hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja osallisuutta sekä kaventaa väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja. Yhteistyöllä tunnistetaan hyvinvointiin vaikuttavia ilmiöitä riittävän varhain, kohdennetaan toimenpiteitä yhteisesti sovittuihin painopisteisiin sekä vahvistetaan ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta koko maakunnassa. 

Tavoitteena on myös varmistaa, että kuntien ja hyvinvointialueen päätöksenteko perustuu yhteiseen tilannekuvaan ja että asukkaiden hyvinvointia edistetään yhdenmukaisesti eri toimijoiden yhteistyönä. 

Kuntien ja hyvinvointialueen välinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyö muodostuu erityisesti: 

• yhteisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden valmistelusta
• hyvinvointitiedon kokoamisesta, analysoinnista ja hyödyntämisestä sekä yhteisen tilannekuvan muodostamisesta
• kuntien hyvinvointisuunnitelmien ja hyvinvointialueen tavoitteiden yhteensovittamisesta
• yhteisten kehittämistoimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta
• hyvinvointia edistävien yhdyspintojen kehittämisestä eri toimialojen välillä
• tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyötä toteuttavat yhdessä Keski-Suomen hyvinvointialue ja sen alueen kunnat. Hyvinvointialueen tehtävänä on edistää hyvinvointia osana omia palvelujaan sekä koordinoida alueellista yhteistyötä. Kunnat puolestaan vastaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä osana omia tehtäviään. Työtä tehdään käytännössä kuntien eri toimialoilla sekä hyvinvointialueen palvelualueilla erilaisissa kohtaamisissa keskisuomalaisten kanssa. 

Yhteistyöhön osallistuvat lisäksi järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset, yritykset ja muut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijat, joiden kanssa hyvinvointialueen ja kuntien on lain mukaan tehtävä yhteistyötä. 

Hyvinvointialueella yhteistyön koordinointivastuu kuuluu Hyvinvointi ja kumppanuudet -palvelualueelle, joka vastaa alueellisen hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman valmistelusta sekä kuntien kanssa tehtävän hyte-yhteistyön yhteensovittamisesta. 

Yhteistyötä tehdään muun muassa: 

• kuntien ja hyvinvointialueen yhteisissä verkostoissa ja työryhmissä
• vuosittaisissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvotteluissa
• alueellisen hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman valmistelussa
• yhteisen tietopohjan ja tilannekuvan kehittämisessä
• tavoitteiden ja mittareiden seurannassa 

Yhteistyön lähtökohtana on, että kuntien ja hyvinvointialueen strategiset tavoitteet tukevat toisiaan ja että asukkaiden hyvinvointia edistetään yhteisen tiedon, yhteisten tavoitteiden ja yhteisesti sovittujen toimenpiteiden avulla. 

Kuntayhteistyötä edistää Anna-Liisa Heiskala, yhteiskuntasuhteiden päällikkö, Hyvinvointi ja kumppanuudet palvelualue.

Yhteystiedot: anna-liisa.heiskala (at) hyvaks.fi

Aiheesta lisää:

Kunnat | Keski-Suomen hyvinvointialue

Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö ja yhdyspinnat | Kuntaliitto.fi

Hyvil - Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Järjestöillä ja järjestöissä mukana olevilla on merkittävä rooli terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämistyössä koko Keski-Suomen alueella kansalaistoiminnan ja yleishyödyllisen toiminnan toteuttajina ja mahdollistajina sekä palveluntuottajina.

Järjestöt osallistuvat hyvinvointialueen palvelukokonaisuuteen sekä varsinaisten hyvinvointialueen vastuulle kuuluvien palveluiden tuottajana eri hankintamekanismien kautta sekä tarjoamalla hyvinvointialueen palvelutarjontaa täydentäviä palveluita tai muuta toimintaa, esimerkiksi ryhmätoimintaa ja neuvontapalveluita, osana yleishyödyllistä toimintaansa.

Järjestöjen toiminta huomioidaan ja järjestöjen asiantuntemusta hyödynnetään suunniteltaessa ja kehitettäessä hyvinvointialueen alueella saatavilla olevaa palvelukokonaisuutta ja ohjattaessa asukkaita erilaisten palveluiden piiriin.

Hyvinvointialue tukee järjestöjen toimintaedellytyksiä jakamalla avustuksia toimintaan, joka tukee, täydentää ja tekee yhteistyötä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden tai pelastuspalveluiden kanssa. Lisäksi hyvinvointialue tarjoaa järjestöjen käyttöön kokoontumistiloja sekä tekee aktiivista viestintä sekä hanke- ja projektiyhteistyötä järjestöjen kanssa.

Järjestöyhteistyötä edistää Arto Lampila, järjestökoordinaattori, Hyvinvointi ja kumppanuudet palvelualue. 

Yhteystiedot: arto.lampila(at)hyvaks.fi

Aiheeesta lisää: 

Järjestöt | Keski-Suomen hyvinvointialue

Ehkäisevä päihdetyö (EPT) on osa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä. Se sisältää alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden, huumausaineiden ja muiden päihtymiseen käytettävien aineiden sekä raha- ja digipelaamisen aiheuttamien haittojen ehkäisyn.

Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on:

• edistää päihteettömiä, savuttomia ja nikotiinittomia elintapoja
• ehkäistä ja vähentää päihdekäyttöä sekä päihde- ja pelihaittoja
• lisätä ymmärrystä päihteisiin ja pelaamiseen liittyvistä ilmiöistä
• vahvistaa päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön sekä rahapelaamiseen vaikuttavia suojaavia tekijöitä
• poistaa tai vähentää riskitekijöiden vaikutusta

Tavoitteiden tueksi on julkaistu kaikille keskisuomalaisille asukkaille ja ammattilaisille suunnatut toimintamallit päihteettömyyden ja mielen hyvinvoinnin sekä nikotiinittomuuden edistämiseksi.

Ehkäisevä päihdetyö on lakiin perustuvaa toimintaa. Sitä toteutetaan eri toimintaympäristöissä monitoimijaisena yhteistyönä kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen, seurakuntien, yritysten, oppilaitosten, eri yhteisöjen sekä keskisuomalaisten asukkaiden kanssa. Hyvinvointialueella ja kunnissa on nimetty ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavat henkilöt, työryhmät ja verkostot. Eri toimijoista koostuva alueellinen ehkäisevän työn verkosto kokoontuu säännöllisesti.

Työn tavoitteista ja toiminnasta linjataan eri suunnitelmissa. Keski-Suomessa ehkäisevän päihdetyön suunnitelma sijoittuu osaksi Keski-Suomen hyvinvointialueen alueellista hyvinvointisuunnitelmaa. Suunnitelmien tavoitteet ja toimenpiteet pohjaavat lainsäädäntöön, hyvinvointialueen strategiaan, alueelliseen tilannekuvaan sekä kansalliseen toimintaohjelmaan ja strategiaan. 

Ehkäisevää päihdetyötä koordinoi Tiina Salomaa, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, Hyvinvointi ja kumppanuudet palvelualue.

Yhteystiedot: tiina.salomaa(at)hyvaks.fi
 

Aiheesta lisää: 

Päihteettömyyden ja mielen hyvinvoinnin toimintamalli (hyvaks.fi)

Nikotiinittomuuden tuen toimintamalli (hyvaks.fi)

Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma 2026–2029 (pdf, hyvaks.fi)

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 523/2015 (finlex.fi)

Ehkäisevä päihdetyö (lvv.fi)

Osallisuudella on vahva yhteys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tiedetään, että osallisuuden kokemus eli tunne siitä, että kuuluu yhteisöön ja saa vaikuttaa sekä itseä koskeviin asioihin että laajemmin yhteiskunnallisiin asioihin, vahvistaa hyvinvointia. Osallisuus tukee pystyvyyden tunnetta ja vahvistaa myös suhdetta toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Näin sillä on vaikutusta paitsi mielen hyvinvointiin ja arkiseen turvallisuuteen myös yhteiskunnan demokratian toimivuuteen.

Osallisuustyötä kehitetään ja sitä vahvistetaan asukas-, asiakas- ja henkilöstöosallisuuden kautta. Osallisuustyöllä vahvistetaan kaikkien keskisuomalaisten osallisuutta. 

Yhteistyötä tehdään laajasti kuntien ja verkostojen kanssa sekä asiantuntijapanoksella erilaisissa osallisuutta edistävissä hankekokonaisuuksissa. Asukasosallisuutta vahvistetaan tarjoamalla monipuolisia mahdollisuuksia vaikuttaa (mm. kyselyt, asukasillat, vaikuttamistoimielimet, foorumit, hyvinvointialuealoite) sekä viestinnällisin keinoin. Asiakasosallisuustyötä tehdään yhteistyössä asiakasosallisuudesta vastaavan asiakaspalvelupäällikön kanssa. Henkilöstöosallisuutta kehitetään henkilöstöhallinnon, johdon ja henkilöstön kanssa. 

Perustuslaissa (731/1999) ja laissa hyvinvointialueesta (611/2021) on säädetty ihmisen oikeudesta osallistua ja vaikuttaa. Samoin on säädetty kuntalaissa (410/2015) sekä muun muassa potilas- ja asiakastyötä koskevassa lainsäädännössä. Osallisuus on sisällytetty vahvasti myös hyvinvointialueen strategiaan. Se tukee hyvinvointialueen strategisia tavoitteita asukkaiden hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Hyvinvointialueella aluevaltuusto seuraa strategian toimeenpanoa. 

Osallisuustyötä koordinoi Sonja Essel, osallisuuskoordinaattori, Hyvinvointi ja kumppanuudet palvelualue.

Yhteystiedot:
sonja.essel(at)hyvaks.fi

Aiheesta lisää:
Osallistu ja vaikuta | Keski-Suomen hyvinvointialue

Etusivu - Demokratia
 

Väkivalta vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin sekä turvallisuuteen. Sitä ilmenee kaikissa yhteiskuntaluokissa riippumatta iästä, sukupuolesta ja kulttuuritaustasta. Väkivalta aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi merkittäviä kustannuksia ja voi johtaa jopa ihmishenkien menetykseen.

Väkivaltaa esiintyy arjessa monella eri tavalla: fyysisenä, henkisenä, seksuaalisena, talouteen ja omaisuuteen kohdistuvana, digitaalisena, vainona tai uhkaamisena. Väkivallaksi luetaan myös kaltoinkohtelu ja laiminlyönti.

Väkivalta tulee tunnistaa mahdollisimman varhain, ottamalla asia puheeksi ja tarjoamalla oikea-aikaista tukea väkivallan kokijoille, altistuneille sekä myös tekijöille. Väkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen kuuluu kaikille sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille.

Keski-Suomen hyvinvointialueen strategian missiona on asukkaiden turvallisuuden edistäminen. Alueellisen hyvinvointisuunnitelman erillisohjelmaksi valmistellaan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn suunnitelma.

Hyvinvointi- ja palvelualue koordinoi työtä niin hyvinvointialueen palveluissa kuin yhdyspinnalla kuntien ja järjestöjen kanssa. Ammattilaisille on tarjolla työkaluja, koulutuksia ja muuta materiaalia työn tueksi. Näistä löytyy lisätietoa sivun alaosan linkeistä.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy

Lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jossa tekijä ja kokija ovat keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivallan muotoja on useita, kuten väkivallassa laajemminkin. Lähisuhdeväkivalta jää usein piiloon ja tunnistamatta. Uhri tarvitsee monesti ammattilaisen väliintulon väkivallasta irtautumiseen. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisi kartoittaa lähisuhde- ja perheväkivallan riskiä.

Keski-Suomessa toimii moniammatillisia työryhmiä väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn:

· MARAK-moniammatillisen riskiarvioinnin työryhmä (Jyväskylä ja muut kunnat)

· Väkivallan ehkäisyn alueellinen verkosto

· Ehkäisevän työn verkosto

Väkivallan ehkäisytyötä koordinoi Nina Peränen, palvelujohtaja, Hyvinvointi ja kumppanuudet palvelualue.

Yhteystiedot: nina.peranen(at)hyvaks.fi, 

Aiheesta lisää:

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy (sivua valmistellaan) MARAK-moniammalillinen riskiarviointi Ikääntyneiden kokeman lähisuhdeväkivallan tunnistaminen

Ravitsemusterveyden edistäminen on hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ravitsemuksen keinoin eri ikä- ja väestöryhmissä.  Se on osa hyvinvointialueen ja kuntien lakisääteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävää. Ravitsemusterveyden edistämisellä pyritään: 

• turvaamaan lasten tervettä kasvua ja kehitystä
• parantamaan työikäisten työ- ja toimintakykyä
• tukemaan ikääntyneiden ihmisten toimintakykyä ja kotona selviytymistä
• lisäämään terveyttä ja hyvinvointia
• kaventamaan väestöryhmien välisiä terveyseroja

Merkittävä osa ravitsemusterveyden edistämisestä tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella. Monilla alueilla on laadittu ravitsemusterveyden edistämisen alueellinen suunnitelma kiinteänä osana alueellista hyvinvointisuunnitelmaa tai sen erillisenä liitteenä. Keski-Suomessa suunnitelmien toteuttamisessa tukena ovat Keski-Suomen alueellinen ravitsemustyöryhmä sekä avoimet toimijaverkostot: Ruokakasvatusverkosto ja Aikuisten ruokaverkosto.  

Ravitsemusterveyden edistämistä koordinoi ravitsemusterapeutti Eeva Nykänen 

Yhteystiedot: 

eeva.nykanen(at)hyvaks.fi, ravitsemusterapeutti, Ravitsemusterapiayksikkö,

Aiheesta lisää: 

• Ravitsemuksen ajankohtaiset, syksy 2026 (pdf)
• Mitä on ravitsemusterveyden edistäminen  (Ruokavirasto)
• Ravitsemusterapia, Hyvaks