Yhdessä elämisen taitoja nuorten ja meidän kaikkien hyväksi

Tämä aika on nuorille ja nuorille aikuisille vaativa. Ilmastonmuutos ja luontokato, Venäjän sotaiset pyrkimykset sekä yhteenotot Lähi-idässä voivat tuoda näköalattomuutta. Taustalla on myös koronakriisi ja sen aikainen yksinäisyys. Nuoret tarvitsevat aikuisten, sinun ja minun, tukea ja toivon luomista.  

Aikuisilla on paljon vastuuta. Eihän jätetä nuoria yksin. Eletään yhdessä nuorten ja heidän ilojensa, toiveidensa ja huoliensa kanssa. Kuunnellaan nuoria. Otetaan selvää heidän mietteistään. Annetaan myönteistä palautetta. Katsotaan lapsiin ja nuoriin ystävällisesti. Ei olla ennakkoluuloisia eikä siirretä omia ennakkoluuloja eteenpäin.  

Autetaan lapsia ja nuoria kiinnittämään katsetta tulevaisuuden ja toivon mahdollisuuksiin. Ja tehdään se riippumatta lapsen tai nuoren taustasta: uskonnosta, ihonväristä, kielestä tai sosiaalisesta taustasta.  

Meillä aikuisilla on iso vastuu myös toivon kannattelussa. Pidempään eläneinä ja erilaisia aikoja nähneinä tunnistamme myös asioita, jotka ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Tiedämme, että ongelmia voi ratkaista. 

Keski-Suomen hyvinvointialueella on panostettu lasten ja nuorten mielenterveyden palveluihin. Lapset ja nuoret pääsevät palveluihin hoitotakuun mukaisesti. Vieläkin voidaan parantaa mutta suunta on oikea. Nuoret saavat aiempaa paremmin ammattilaisten tukea mielen pulmiin. Mutta nuorten hyvä elämä tarvitsee myös meitä kaikkia muita aikuisia. 

Nuorten ja meidän kaikkien hyvän elämän kannalta on tärkeä ylläpitää ja vahvistaa yhdessä elämisen taitoja. Yhdessä elämäisen taidot ovat kansalaistaitoja, jotka ovat kannatelleet myös Suomen matkaa sen historian eri vaiheissa. Omien isovanhempieni aikana Suomi oli vielä varsin köyhä, vanhempieni ja omana elinaikanani on suomalainen hyvinvointiyhteiskunta vahvistunut ja myös yhteisymmärrys ollut sen tukena. 

Tämä asia kirkastui mielessäni, kun kävin lomareissulla Balkanilla, Kroatiassa ja Montenegrossa. Siellä uskonnot ja vakaumukset, ennakkoluulot ja vihat ovat iskeneet yhteen vuosisatoja ja vielä 1990-luvulla alueella oli vaikeita konflikteja. Dubrovnikin kaupungissa oli monia näyttelyitä 1991 kaupungin piirityksen vaiheista ja menetyksistä.  

Ajattelin, että onneksi meillä Suomessa on ollut viisautta elää viimeiset yli sata vuotta yhdessä ja yhteiset edut ymmärtäen.  

Yhdessä elämisen taidot ja luottamus kuuluvat minusta yhteen. Luottamus syntyy muun muassa siitä, että voin ennakoida, miten toinen ihminen reagoi tai toimii. Ja että toisen ihmisen toiminta on rakentavaa ja myönteistä. Voin luottaa vastavuoroisuuteen. Voin luottaa ymmärtäväiseen suhtautumiseen. Voin luottaa siihen, että minua autetaan, jos joudun pulaan. 

Keski-Suomessa ja koko Suomessa tätä yhteisöjen ja yhteiskunnan liimaa eli luottamusta on edelleen paljon. Luottamus vaatii syntyäkseen kohtaamisen paikkoja ja vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kesken. Sitä tehdään monissa järjestöissä, kyläseuroissa, kaupunginosayhdistyksissä ja klubitaloissa. Edelleenkin on hyvä laajentaa kohtaamisia vaikkapa suomenkielisten ja vieraskielisten kesken. Viitasaarella äskettäin maahanmuuttajat ja ”kanta-viitasaarelaiset” kohtasivat yhteisen ruuan laiton ja syömisen merkeissä seurakuntatalolla. Näitä kohtaamisia tarvitaan lisää.  

Nykyajassa on ilmiöitä, jotka haastavat ja nakertavat luottamusta. Etenkin julkisuudessa ihmiset ja ryhmittymät helposti ajautuvat arvojen ja vakaumusten asioissa vastakkain ja vihoittelemaan toisilleen. Erityisen hankalaksi tilanne menee, jos eri ryhmittymillä on omat tietolähteensä ja auktoriteetit, joihin uskotaan.  Silloin kompromissien teko ja näkemysten yhteensovittaminen alkaa vähitellen tuntua ylitsepääsemättömältä.   

Luottamus ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Yhdessä elämisen taidot tuottavat turvallisuuden kokemusta. 

Keski-Suomen hyvinvointialueella yksi tavoite on vahvistaa kaikkien keskisuomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kokemusta. Tätä luo tietysti luottamus siihen, että apua on saatavilla silloin kun hätä on. Samalla haluamme tarjota keskisuomalaisille mahdollisuuden osallistua, vaikuttaa ja antaa palautetta hyvinvointialueen toiminnasta. Yhdessä elämisen taitoja voi nimittäin rapauttaa se, jos ihminen kokee, ettei hän tule kuulluksi eivätkä päättäjät tai muut ota hänen huoliaan vakavasti.  

Osallisuus ja vaikuttaminen ovat hyvinvointialueen tehtävissä yhtä lailla tärkeitä kuin varsinaisten palveluiden tarjoaminen. Ensi vuonna otetaan käyttöön uudet asiakaspalautteen kanavat kaikissa palveluissa. Tärkeä on saada palautetta myös niiltä keskisuomalaisilta, jotka eivät vielä ole päässeet palveluihin tai käyttäneet niitä.  

Suomessa on luottamusta ollut enemmän kuin monessa muussa maassa: luottamusta ihmisten välillä, yhteisöissä ja luottamusta julkiseen valtaan. Ei anneta sen rapautua. Eikä myöskään rajata luottamusta pelkästään oman itsemme näköisiin, oman uskonnon tai ihonvärin tai omakielisiin ihmisiin. Tunnistetaan että suomalaisia on monenlaisia ja erilaisia ja kaikki ovat Keski-Suomeen tervetulleita.

Aluehallituksen puheenjohtaja
Maria Kaisa Aula 

Blogi perustuu Aulan YK:n päivän 24.10. Rauhankävely-tapahtumassa pitämään puheeseen. Rauhankävelyn teemana oli yhdessä elämisen taidot. Lue lisää Rahankävely-tapahtumasta.