Työsuojeluviikon blogikirjoitus: Digi on myös työsuojeluasia

Meidänkin hyvinvointialueellamme lähes kaikkien työntekijöiden työssä on digitaalisia työvälineitä. Digitaaliset viestivälineet mahdollistavat paikasta riippumattoman yhteistyön. Monen työ on myös ensisijaisesti järjestelmien välittämää yhteistyötä. 

Voidaankin ajatella, että ryhmäviestien, pilvidokumenttien, työjärjestelmien, monitorien ja muiden työlaitteiden kokonaisuus on digitaalinen työympäristö, jota tulisi tarkastella työsuojelunäkökulmista siinä missä tilojakin. 

Digityöympäristö koostuu meilläkin useista kymmenistä, jopa sadoista eri sovelluksista, joita harvoin kuitenkaan tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. 

Kun teknologia mullistaa ja uudistaa työn tekemisen tapoja, myös työsuojelun näkökulmien on pysyttävä kehityksessä mukana. Viisas työpaikka pyrkii tunnistamaan etukäteen myös digitaalisen työympäristön riskejä, eikä se tarkoita vain tietoturvariskejä. 

Ennakointi vaatii jatkuvaa digikehityksen ja toimintaympäristön ymmärryksen ylläpitämistä, toimijoiden välistä vuoropuhelua ja erityisesti digitaaliseen ympäristöön sovellettujen turvallisuusperiaatteiden luomista. Joko teidän yksikössänne on digiteemat osana riskinarviointia? 

Tilojen ja työpisteen fyysisen ergonomian lisäksi yhä oleellisempaan rooliin nousevat kognitiivinen eli inhimillisen tiedonkäsittelyn rajat huomioiva ergonomia ja sujuvan töiden järjestelyn ergonomia. Näin työsuojelun agendalle tulee uudenlaisia vaatimuksia psykososiaalisen kuormituksen hallintaan. 

Vaikka vastuu järjestelmä- ja laitehankinnoissa onkin aina työnantajalla, työsuojelutoimijoiden on voitava ottaa kantaa järjestelmien käyttöliittymien epäloogisuuteen ja vaikeaselkoisuuteen jo hankintavaiheessa. Olennaista on myös, onko uusi järjestelmä integroitavissa jo olemassa olevien järjestelmien kanssa. Tällä on iso merkitys tiedonsiirron turvallisuuden, oikeellisuuden ja manuaalisen tiedon siirron määrän kanssa. On myös tärkeää, millaisilla pelisäännöillä vähennetään viestivälineiden aiheuttamia keskeytyksiä. 

Miten työpaikka edistää sujuvaa digikokemusta? Ketkä siitä vastaavat ja mitä osaamista heillä täytyy olla? Miten varmistetaan esimerkiksi, että vanhempi ns. paperisukupolvi ja diginatiivit omaksuvat riittävän hyvät taidot digitaalisten järjestelmien käyttöön. Perehdytyksessä ei samat menetelmät tuo riittävän hyvää osaamista kaikille. Ei ole olemassakaan järjestelmiä, jotka voi sormia napsauttamalla oppia. Perehtymiseen on aina järjestettävä riittävästi aikaa niin järjestelmien käyttöönotossa kuin myös niiden päivityksien kohdalla. Ja olennainen perusasia niin tässä kuin monessa muussakin asiassa on, että toimivia päätelaitteita on työntekijöiden käyttöön riittävästi. Silloin työnteko on sujuvampaa. 

Myös digityötä tekee ihmisten yhteisö, eikä digityössä sovi unohtaa työn sosiaalista ulottuvuutta. Työpaikkakonfliktit ja yksinäisyys ovat mahdollisia myös tietoverkoissa. Kun asiakkaat tavoitetaan mutkattomasti lankoja pitkin, yhteys on kahdensuuntainen. 

Työssään viestivä voi kuormittua viestitulvasta ja joutua epätoivotun huomion, jopa häirinnän, kohteeksi työroolinsa vuoksi. Työsuojelun on venyttävä myös tähän. Onko meidän hyvinvointialueellamme siihen osaamista tai käytäntöjä riittävästi? Kannattaisiko työnteon suojaksi hankkia myös työturvallisuutta parantavia järjestelmiä, esimerkiksi puhelujen tallennusta? 

Työsuojelun kehitys on usein ollut ja on nytkin vielä reaktiivista, isojen muutosten jälkeistä oppimista. 2020-luvun riskit ovat luonteeltaan hissukseen hiipiviä, mutta silti joka päivä kasautuvia, ellemme osaa reagoida niihin ajoissa. Kannattaa siis ryhtyä toimeen jo nyt myös digiriskien osalta! Ennakointi kannattaa, vaikka muutosvauhti on kova. 

Asko Juuti
työsuojeluvaltuutettu, Keski-Suomen hyvinvointialue

Image