Tähtäimenä jokaista arvostava ja tukeva työyhteisö

Palveleva johtaminen korostaa ajatusta, jonka mukaan hyvinvoivat ja motivoituneet työntekijät tulevat ensin – tämän myötä syntyvät hyvä toiminta ja tulos. Parhaimmillaan palveleva johtaminen synnyttää kulttuurin, jossa kaikki yhteisön jäsenet toimivat toinen toistaan arvostaen ja tukien.

Keski-Suomen hyvinvointialueelle siirtyy 11 600 soten ja pelan huippuammattilaista. Kokonaisuuden johtamiseen ei siksi tarvita yhtä sote- tai pela-ammattilaista lisää, vaan siihen tarvitaan ammattijohtaja. Tärkein tehtäväni hyvinvointialuejohtajana on mahdollistaa organisaationi onnistuminen työssään. Arvojeni mukaan laadukkaan toiminnan takana on aina tyytyväinen työntekijä. Tämä on yhteydessä asiakastyytyväisyyteen ja organisaation menestykseen.

Kesän aikana rekrytoimme hyvinvointialueen ylimmät viranhaltijat. Haluan kutsua kaikki tehtäviin valittavat sekä jokaisen tiiminvetäjän ja esihenkilön rakentamaan kanssani Keski-Suomen hyvinvointialueelle palvelevan johtamisen kulttuuria. Palveleva johtaja ja esihenkilö tähtäävät oman joukkueensa onnistumiseen yhteisissä tavoitteissa, ihmisten hyvinvointiin ja työn imuun. Palvelevan johtamistyylin omaksunut asettaa tiiminsä tarpeet etusijalle.

Työn imusta myönteisiä tunteita ja motivaatiota

Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Sitä kokeva lähtee työpaikalle mielellään, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä – yleensä. Työn imu ei ole sitä, että työnteko olisi aina kivaa.

Työn imuun liittyy kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.

Tarmokkuus merkitsee kokemusta energisyydestä: halua panostaa työhön, olla sinnikäs ja ponnistella myös vastoinkäymisten hetkinä. Omistautuminen on kokemusta merkityksellisyydestä, inspiraatiosta, ylpeydestä ja työn riittävästä haasteellisuudesta. Uppoutuminen on syvää keskittymistä ja paneutumista työhön sekä tämän tuomaa nautintoa. 

Työn imua voi kokea kaikilla aloilla, kaikilla organisaatiotasoilla ja kaikissa ammateissa. Työterveyslaitos raportoi, että ainakin kaksi kolmesta suomalaisesta työntekijästä kokee tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista vähintään kerran viikossa. 

Omaa muutoskykyä voi kasvattaa

Ilman hyvinvointialueuudistustakin työelämän muutos koskettaisi meistä jokaista. Muutos on jatkuvaa. Jotkut selviytyvät muutosten aiheuttamasta stressistä paremmin kuin toiset. Resilienssillä tarkoitetaan yksilön trauman- ja kriisinsietokykyä, josta ainakin osa on opittavissa ja siten myös parannettavissa.

Ei ole yhtä kaikille soveltuvaa mallia, jolla säilyttää mielenrauha ja varjella omaa toimintakykyä. Erilaiset selviytymistavat toimivat eri ihmisillä persoonallisuudesta ja tilanteesta riippuen. Toimivissa malleissa on yhteistä kyky reagoida muutokseen joustavasti omaa toimintaa sopeuttamalla. Resilienssiä syntyy, kun stressitilanteessa pystyy omalla toimillaan tai valinnoillaan lisäämään henkilökohtaista hyvinvointiaan – tai ainakin suojautumaan ylikuormitukselta.

Itseohjautuvuus, sitkeys, kyky tehdä realistisia suunnitelmia ja pyrkiä toteuttamaan ne ovat optimaaliseen toimintaan ja henkilökohtaiseen hyvinvointiin liittyviä personnallisuudenpiirteitä. Psykologi Hannele Allosen mukaan positiivinen minäkuva, luottamus omiin kykyihin samoin kuin ongelmanratkaisukyky ja hyvät vuorovaikutustaidot tulevat seuraavina. Lahjakkuuden lisäksi hyvinvoinnin rakentamiseen tarvitaan sisua.

Kesäloma antaa tilaa tärkeimmäksi resilienssin selittäjäksi kuvattujen ihmissuhteiden vaalimiseen omassa lähipiirissä. Ystävien ja läheisten tuki ja hyväksyntä tukevat itsearvostusta: ystävät hyväksyvät sinut sellaisena kuin olet. Työelämässäkin muutoksiin sopeutuvat tutkimusten mukaan parhaiten ne yksilöt, jotka hyväksyvät epätäydellisyytensä ja työskentelevät omien arvojensa mukaisesti.   

Antoisaa ja virkistävää kesää!

Jan Tollet

Lisää aiheesta:

Miten selviytyä jatkuvassa muutoksessa? - Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Palveleva johtaminen työpaikan kulttuuriksi | Työterveyslaitos (ttl.fi)