Palveluiden kehittämishankkeet, palvelutuotanto ja hallinnon kehittäminen kulkevat käsi kädessä

Vastaako kehittämistyö asiakkaamme tarpeisiin ja parantaako kehittämistyö henkilöstön kykyä vastata asiakkaan tarpeisiin? Tukeeko palvelujen kehittämishankkeet palvelutuotannon arkea ja siellä tapahtuvaa kehittämistä? Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman ohjelmapäällikkö Anu Pihl pohtii ja vastaa näihin kysymyksiin blogikirjoituksessaan.

Elääkö hankkeiden kautta tehtävä kehittämistyö omassa kuplassaan, irti arjesta ja toisaalta elääkö hankkeet irti hyvinvointialueuudistuksen hallinnon kehittämisestä? Vastaako kehittämistyö asukkaamme ja asiakkaamme tarpeisiin ja parantaako kehittämistyö henkilöstön kykyä vastata asiakkaan tarpeisiin? Tukeeko palvelujen kehittämishankkeet palvelutuotannon arkea ja siellä tapahtuvaa kehittämistä? Onko meillä yhteiset tavoitteet? Pohdin näitä kysymyksiä tässä kirjoituksessani hankkeiden näkökulmasta.

Olemme mielestäni onnistuneet Keski-Suomessa varsin hyvin yhdistämään hankkeeseen liittyvän kehittämisen, palvelutuotannon kehittämisen ja hallinnon kehittämisen. Palvelujen kehittämishankkeiden näkökulmasta hankkeet toimivat vähän tässä välimaastossa, toisaalta osaltamme autetaan hallinnon kehittämisessä ja toisaalta tuemme konkreettisesti myös palvelutuotantoa. Keskeinen asia, joka jatkossakin auttaa suuntamme pysymään samana on hyvinvointialueen strategia.

Pelkästään tehdyt hankesuunnitelmat tai strategiakaan ei kuitenkaan takaa sitä, että olemme tarpeeksi tietoisia toistemme tekemisistä. Hankkeessa vauhti on kova ja vauhtisokeus iskee joskus. Eteen on tullut eteen tilanteita, että olemme tarvinneet ylimääräisen kokouksen tai kaksi päästäksemme samalle sivulle, kun viesti on jäänyt puolitiehen - joko tietokoneen kovalevylle tai joskus jopa omaan päähän. Tarvitsemme säännöllistä yhteistä vuorovaikutusta ja korjausliikkeitä, mikäli yhteys pätkii. Avoimuuden, ääneen ihmettelyn ja kysymisen merkitystä ei voi korostaa liikaa, kun halutaan pitää suunta vakaana ja samana.

Yhteinen tahto kehittämiseen

Tiiviille ja luontevalle kehittämisyhteistyölle on luotu perustaa jo aiempien sote-uudistusten valmistelujen aikana ja osaltaan silloin, kun palvelujen kehittämishankkeiden hankesuunnitelmaa kirjoitettiin Keski-Suomeen. Tuolloin hyvinvointialueuudistuksen lainsäädännön pohjasta ei vielä ollut varmuutta. Yhteistyö ja yhteinen kehittäminen hallinnon, palvelutuotannon ja hankkeiden välillä nähtiin Keski-Suomessa mahdollisena ilman lain säätämää pohjaakin. Ehkä juuri siksi hyvinvointialueuudistuksen lainsäädäntöpohjan varmistuttua yhteistyö on ollut varsin luontevaa, vaikka asiat ovat olleetkin välillä vaikeita. On ollut halu ja tarve yhteiselle tekemiselle.

Tähtäimessä hyvä arki

Yhteisen strategian ja esimerkisi hankesuunnitelmaan kirjatun yhteisen tahtotilan lisäksi äärimmäisen tärkeässä roolissa on ollut se, että palvelutuotannon, hallinnon kehittämisen ja palvelujen kehittämisen perusta ja arvo on asukkaittemme ja asiakkaittemme tarve. Asiakkaittemme yhdenvertaisuus, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen on arvo, joka yhdistää meitä kaikkia. Tarvitsemme toisiamme, jotta asiakkaamme saavat parasta mahdollista palvelua. Tähän kokonaisuuteen liittyy luontevasti myös asukkaat, asiakkaat, järjestöt, kuin yrityksetkin.

Syksyn (ja tulevien vuosien) aikana edessämme on merkittävä määrä avoimia kysymyksiä ja kehittämistarpeita, jotka täytyy ratkaista ja liittää yksi kerrallaan yhteiseen kokonaisuuteen. Ja tulemme onnistumaan siinä. Meillä kaikilla on yhteinen tavoite: hyvä arki kaikille.

Anu Pihl
ohjelmapäällikkö
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma