Palautetietoisen työskentelyn (FIT) avulla työskentelyn vaikuttavuus ja asiakkaan ääni näkyväksi

Hyvinvointialueella vaikuttavuuden osoittaminen on entistä tärkeämpää. Useimmiten työn seurannan menetelmät kertovat lähinnä tapaamisten määristä ja kestoista – eivät niinkään palvelun vaikutuksista asiakkaan hyvinvointiin ja toimintakykyyn, tai kokiko asiakas itse palveluista olevan hänelle hyötyä. Lisäksi toteutetun seurannan saatuja tuloksia tarkastellaan jälkikäteen, irrallaan varsinaisesta kohtaavasta työstä. Tällöin seurantatieto ei auta työntekijää vastaamaan kysymykseen: onko juuri tästä palvelusta apua asiakkaalle? Sosiaalialalla on myös perinteisesti esiintynyt vastustusta mittareita kohtaan; ne on nähty mekaanisina, kohtaavaa asiakastyötä häiritsevinä ja asiakkaan yksilöllisyyden ohittavina. Työntekijät eivät ole kokeneet mittarien mittaavan asiakastyössä tärkeitä asioita ja siksi niiden hyödyt on nähty vähäisinä. 

Keski-Suomen hyvinvointialueella on kevään 2026 aikana pilotoitu Palautetietoista työskentelyä (Feedback Informed Treatment, FIT), joka toimii välineenä sekä asiakkaan äänen esille tuomisessa että asiakkaan kokeman hyvinvoinnin muutoksen sekä työskentelysuhteen laadun todentamisessa. FIT:in pilotointi on osa myös lastensuojelua kehittävän Jatkos-hankkeen toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioimista että asiakkaiden osallisuutta sijais- ja jälkihuollon palveluissa. Jatkosta osarahoittaa Euroopan Unioni (ESR+). 

FIT on ollut käytössä jo vuosikymmenten ajan terapiatyöskentelyn tukena, ja siitä laajentunut tasaisesti muihin terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluihin eri puolille maailmaa. Suomalaisen lastensuojelun kentälle se on tehnyt tuloaan viime vuosina. Käytännössä FIT sisältää kaksi mittaria, joita käytetään jokaisella asiakastapaamisella. Ensimmäinen mittari sisältää neljä kysymystä asiakkaan kokemasta hyvinvoinnista, ja se täytetään tapaamisen alussa. Toisen mittarin neljään kysymykseen asiakas vastaa tapaamisen lopussa; se mittaa asiakkaan kokemusta työskentelysuhteesta työntekijän kanssa. FIT auttaa työntekijää seuraamaan asiakkaan hyvinvoinnin ja työskentelysuhteen kehitystä, muodostamalla visuaalisen muutoskäyrän asiakkaan antamista vastauksista. Tätä muutoskäyrää voidaan seurata yhdessä asiakkaan kanssa, ja sen avulla päästään myös reagoimaan ajantasaisesti, mikäli pisteet alkavat heikentyä. Pidemmän ajan kuluessa FIT kerryttää myös tilastollista tietoa palveluiden vaikuttavuudesta. 

FIT sopii työskentelyyn, jossa tähdätään tavoitteellisesti muutokseen, työskentelyn välineenä on vuorovaikutus asiakkaan kanssa, ja asiakasta tavataan useammin kuin kerran. Aidosti vuorovaikutuksen apuna käytettynä, menetelmä myös auttaa tutkitusti parantamaan asiakkaan palveluista saamaa hyvinvointihyötyä. Tämä edellyttää, että asiakkaan tavoite ja toiveet työskentelylle otetaan tosissaan ja työskentelyä mukautetaan saadun palautteen perusteella. Tutkimusnäyttöä on myös sille, että asiakkaan kokemus yhteistyösuhteen toimivuudesta työntekijän kanssa ennustaa hyvää lopputulosta työskentelyssä.  

Hyvinvointialueella toteutettujen pilotointien alustavien kokemusten perusteella FIT on mahdollista sovittaa osaksi asiakastyön kiireistä käytäntöä, ja sen sisältämät kysymykset toimivat tapaamisilla puheeksioton keinona sekä tekevät palautteen pyytämisestä säännöllisen osan asiakastyötä. Pääosin asiakkaat, myös lapset ja nuoret, ovat ottaneet mittarit vastaan luontevasti. Jotta palautetietoinen työskentely tuottaisi niitä hyötyjä, joita se tutkitusti voi tuottaa, vaatii se sitoutumista kaikilta tasoilta, rohkeutta kuulla ja toimia asiakkaan antaman palautteen suuntaisesti sekä aikaa uudenlaisen työskentelytavan omaksumiseen. Keski-Suomen hyvinvointialueella FIT:in käyttöönotto jatkuu myös tulevina vuosina. 

Kirjoittajat: 

• Laura Santala, sosiaalityöntekijä jälkihuolto/Jatkos-hanke, FIT valmentaja 
• Anniina Kallio, sosiaalityöntekijä, sijaishuolto, FIT valmentaja 

Lisätietoa FIT:n käyttöönotosta hyvinvointialueella saat asiakaspalvelupäällikkö Raija Harju-Kiviseltä (raija.harju-kivinen@hyvaks.fi). 

Jatkos - Jälkihuollon yhteiskehittämisellä kohti hyvinvointia, osallisuutta ja sosiaalisia innovaatioita -hanke on Euroopan sosiaalirahasto plussan rahoittama, 1.6.2024–30.11.2026 toteutuva Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteishanke. Lisätietoja www.jamk.fi/jatkos.

Image