Itsemurhien ehkäisy on jokapäiväistä työtä

Vuosien 2021–2023 aikana Keski-Suomi oli mukana Apua Ajoissa! itsemurhien ehkäisyhankkeessa, jonka tiimoilta muun muassa koulutettiin laajasti ammattilaisia itsemurhavaaran tunnistamisesta ja hoitamisesta. Sattumaa tai ei, tämä koulutuksia tarjonnut ajanjakso näkyy pienoisena itsemurhien laskuna maakunnassamme. Aiemmista vastaavista hankkeista tiedetään, että aihetta on pidettävä yllä jatkuvasti, jotta itsemurhakuolleisuuteen voidaan pidemmällä tähtäimellä vaikuttaa.

Itsemurhavaaraan ja itsemurhakuolemiin on hyvinvointialueilla paljon mahdollisuuksia vaikuttaa. Itsemurhakuolema tapahtuu harvoin täysin yllättäen. Useimmiten ihminen pyrkii vaikeiden itsetuhoajatusten kanssa kertomaan tilanteestaan ja hakemaan apua. Kuolemanriskiä lisää, jos asiakkaalle tulee kokemus sivuutetuksi tai torjutuksi tulemisesta hänen kertoessaan itsetuhoisuudesta ammattilaiselle.

THL:n mukaan puolet itsemurhaan päätyneistä oli hakenut apua tilanteeseensa terveydenhuollosta viimeisen viikon aikana ennen kuolemaansa Itsemurhan tehneistä joka viides kävi vastaanotolla kuolinpäivänään – "Jotain kohtaamisessa menee pieleen", sanoo asiantuntija | Yle. 

Hyvinvointialueen kaikissa palveluissa onkin oltava valmius tunnistaa itsemurhavaarassa oleva ihminen ja ottaa itsetuhoisuus puheeksi. Hyvinvointialueen ammattilaisten tukena tässä tehtävässä on Itsemurhien ehkäisyn palveluketju Itsemurhien ehkäisyn palveluketju | Keski-Suomen hyvinvointialue, josta löytyy käytännönläheistä tietoa ja materiaalia itsetuhoisen ihmisen tunnistamiseen, itsetuhoisuudesta keskustelemiseen ja työkaluja itsemurhariskin vähentämiseen. 

Ketjussa huomioidaan myös itsetuhoisen ihmisen läheisen kohtaaminen ja toimintamalli itsemurhayrityksen jälkeiseen toimintaan. Ketjun keskeisin sanoma on rohkaista ammattilaisia itsetuhoisuuden käsittelyyn.

Itsemurhien ehkäisy on osa kaikkia hyvinvointialueemme palveluita. Jokainen hyvä kohtaaminen voi vahvistaa asiakkaan elämänhalua ja tuoda toivoa kenties lohduttomalta vaikuttavaan tilanteeseen.

Saara Hytönen, psykologi, nuorten mielenterveyspalvelut