Blogikirjoitus: Keski-Suomen omahoitaja-omalääkärimalli

Perusterveydenhuollossa törmäämme päivittäin samaan ilmiöön: potilas kertoo tarinansa yhä uudelleen, ammattilainen vaihtuu ja hoidon kokonaiskuva pirstaloituu. Vaikka yksittäinen vastaanottokäynti voi onnistua hyvin, kokonaisuus ei aina tue pitkäjänteistä, vaikuttavaa hoitoa.

Tähän haasteeseen Keski-Suomen hyvinvointialue vastaa Hoidon jatkuvuus -hankkeella, jonka keskiössä on omahoitaja - omalääkärimalli. Hankkeen tavoitteena on yksinkertaisesti se, mitä moni meistä on toivonut jo pitkään: potilaalla on oma tuttu hoitaja ja lääkäri, jotka kantavat vastuun hoidon kokonaisuudesta. 

Keski-Suomessa hoidon jatkuvuutta on rakennettu pidempään useilla eri toimintamalleilla ennen hankettakin. Tällä hetkellä noin 60 prosentilla Keski-Suomen hyvinvointialueen asukkaista on nimetty omalääkäri tavalla tai toisella. Tavoitteemme on laajentaa oma hoitaja - oma lääkäri toimintamalli koko hyvinvointialueelle vuoden 2027 loppuun mennessä. Keski-Suomen hyvinvointialueen alkutaipaleella meillä oli vaikeuksia lääkärirekrytoinnissa, mutta vuoden sisällä lääkäritilanteemme on parantunut oleellisesti. Tällä hetkellä 60 % meidän terveyskeskuslääkäriviroistamme on täytetty vakituisesti ja lääkärisijaisia on hyvin saatavilla. Tämä mahdollistaa omien lääkärien nimeämisiä potilaille.

Mitä potilas tästä hyötyy?

Potilaan näkökulmasta hyöty on helposti ymmärrettävä. Kun sama ammattilainen tuntee potilaan tilanteen, aikaa ei kulu taustojen selvittämiseen jokaisella kontaktilla. Hoitoa voidaan suunnitella ennakoivasti eikä pelkästään reagoida akuutteihin ongelmiin. Lisäksi paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden yhteydenotot voidaan ohjata suoraan omalle työparille. 

Hoidon jatkuvuuden hyödyistä on olemassa vahva tutkimusnäyttö.  Norjassa tehdyissä tutkimuksissa on selkeästi osoitettu, että pitkä, vuosia jatkuva potilas-lääkärisuhde vähentää niin päivystyskäyntejä, sairaalahoitojaksoja kuin kuolleisuuttakin.  Oulussa on oltu hoidon jatkuvuudessa Suomen kärjessä ja sielläkin alkaa olla tutkimusnäyttöä erikoissairaanhoidon kustannusten alenemisesta, kun potilaille nimetään omat ammattilaiset. Kuitenkaan pelkkä nimeäminen ei takaa hyvää hoidon jatkuvuutta, vaan tarvitsemme toimivat työparit, oikeanlaiset ajanvarauskäytännöt, yhteiset tavoitteet sekä työntekijöille riittävästi ammatillista autonomiaa vastata oman väestönsä tarpeisiin.

Entä lääkärin työ?

Moni lääkäri tunnistaa tilanteen, jossa vastaanotolle tulee potilas, jonka hoitopolku on kulkenut usean eri ammattilaisen kautta. Kokonaisvastuun puuttuminen lisää työtä, epävarmuutta ja joskus myös turhautumista.

Omahoitaja-omalääkärimallissa tavoitteena on selkeyttää työnjakoa ja vahvistaa työparityöskentelyä. Ajatuksena ei ole, että lääkäri tekisi kaiken itse, vaan että väestön hoidosta vastaisi terveysaseman koon mukaan taustatiimi, jossa työskentelee oma hoitajien lisäksi myös muita ammattilaisia eli fysioterapeutteja ja mielenterveys- ja riippuvuustyön ammattilaisia. Hoidon tarpeen arvioissa arvioidaan, minkä ammattilaisen palveluista potilas hyötyy eniten.

Pyrimme välttämään Keski-Suomessa vanhan väestövastuujärjestelmän vikoja.  Tavoitteemme on, että meillä omalääkäreinä toimisivat pääasiassa yleislääketieteen erikoislääkärit tai yleislääketieteeseen erikoistuvat lääkärit.   Pyrimme siihen, että nuoret yleislääketieteen erityiskoulutusta (YEK) suorittavat lääkärit toimivat jatkossa pääasiassa sijaisina tai ylimääräisinä lääkäreinä tiimeissä. Lääkäritilanteen mukaan YEK vaiheen lääkäri voi toimia myös oma lääkärinä, mutta silloin hänellä on tiimin tuki taustalla. Potilaita segmentoidaan niin, että kokeneemmat lääkärit hoitavat enemmän potilaita, joilla on suuri tarve terveydenhuollon palveluille ja jotka erityisesti hyötyvät hoidon jatkuvuudesta.  Segmentoinnin avulla voidaan ohjata vähän palveluita käyttäviä satunnaiskävijöitä nuoremmille lääkäreille. Isommat terveysasemat on jaettu tiimeihin, joissa työskentelee rintarinnan kokeneita lääkäreitä ja nuorempia lääkäreitä sekä oma hoitajia. Vakituisen oma lääkärin poissa ollessa tiimi huolehtii potilaan kiireisten asioiden hoidosta.  Pienemmillä soteasemilla sijaisjärjestelyt hoidetaan vastinpari mallilla, eli toinen oma hoitaja – oma lääkäri työpari huolehtii potilaiden kiireisiä asioita, silloin kun vakituiset työntekijät ovat poissa.

Tavoittelemme myös sitä, että omien lääkäreiden alueet olisivat mahdollisimman tasalaatuisia kuormittavuuden suhteen. Mahdollisuuksien mukaan lääkäreiden pitäisi myös pystyä vaikuttamaan hoitamansa alueensa kokoon. Tätä varten tulemme käyttämään Terveyshyöty työkalua, jonka avulla tulemme saamaan tarkkaa tietoa alueiden sairastavuudesta, palvelujen käytöstä ja sairauksien hoitotasapainosta. Tarvittaessa tasaamme potilasmääriä alueilla vuosittain.

Kun oman alueen väestö tulee lääkärille tutuksi, lääkärin työ yleensä helpottuu ja vastaanottokäynnillä voidaan keskittyä nopeammin ajankohtaisiin terveyshuoliin, koska lääkäri tuntee jo valmiiksi potilaan taustatiedot. 

Dataa, ei mutua

Pyrimme kehittämään jatkuvasti tiedolla johtamista. Hoidon jatkuvuutta ei haluta arvioida pelkkien kokemusten perusteella, vaan sitä seurataan systemaattisesti mittareilla. Seuraamme hoidonjatkuvuutta muun muassa SLICC ja COCI mittareilla.  Mittarit kuvaavat, kuinka hyvin potilaan hoito jatkuu saman lääkärin tai hoitotiimin vastuulla ja kuinka pysyväksi hoitosuhde muodostuu.  Mittarit eivät ole itseisarvo, mutta ne auttavat näkemään, toteutuuko hoidon jatkuvuus käytännössä vai pelkästään paperilla. Tänä vuonna Keski-Suomen hyvinvointialueella hoidon jatkuvuus on parantunut selkeästi kaikilla terveysasemilla, vaikka kaikki asemat eivät vielä ole mukana oma lääkäri järjestelmässä. COC indeksi on tällä hetkellä 0.36 ja parhaimmilla asemilla lähellä 0,7. COC indeksi mittaa sitä, kuinka usein paljon palveluja käyttävä potilas pääse asioimaan samalle ammattilaiselle vuoden sisällä. 

Keski-Suomessa pyritään myös aktiivisesti tavoittamaan myös potilaita, joiden diabetes tai valtimotauti ei ole hyvässä hoitotasapainossa. Terveyshyötytyökalun avulla tunnistetaan potilaat, joihin otetaan yhteyttä ja joiden hoitoa pyritään tehostamaan. Tavoitteena on parantaa sairauksien hoitotasapainoa, ehkäistä lisäsairauksia ja niiden komplikaatioita sekä varmistaa, että terveydenhuollon työ kohdistuu mahdollisimman vaikuttavasti ja ennaltaehkäisevästi.

Minna Leppäkynnäs, palvelupäällikkö, ylilääkäri, Avosairaanhoidon palvelut

Lähteet

1. Sanvik H., Hetlevik O., Blinkenberg j., Hunskaar S.: Continuity in general practice as predictor of mortality, acute hospilasation and use on out-of-hours care: a registry-based observational study in Norway. Br J Gen Pract. 2021 Aug; 26
2. Tuompo W., Mäkelä J. Timonen M., Auvinen J.: Sustaining named GP vontinuity requires organizational change: a comparative implementantion analysis in Finland British Journal on General Practice 2026;76