Uutinen
Sosiaali- ja terveyspalvelut ja hoidon jatkuvuus turvataan palveluverkon uudistuessa
20.11.2025
Keski-Suomen hyvinvointialue julkaisi 8.10.2025 hyvinvointialuejohtajan vuoden 2026 talousarvioesityksen, joka sisältää esityksen myös sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkosta.
Aluehallitus käsittelee talousarvioesitystä sekä palvelustrategia- ja palveluverkkoesityksiä 25.–26.11. ja antaa niistä päätösesityksen edelleen aluevaltuustolle.
-Keski-Suomen hyvinvointialueen tärkein tehtävä on varmistaa, että jokainen keskisuomalainen saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut turvallisesti, laadukkaasti ja vaikuttavasti. Tämän varmistamme myös tulevaisuudessa, sanoo vs. hyvinvointialuejohtaja Kati Kallimo.
- Palveluihin ja toimintamalleihin on kuitenkin tulossa muutoksia palvelutarpeiden muuttuessa, tiukka taloustilanne huomioiden. Tulemme luopumaan joistakin toimipisteistä, ja asiakas saa tuottamamme palvelut toisesta toimipisteestä, takaa Kallimo.
-Väestönkehitys on erilaista eri puolilla Keski-Suomea, ja tämä voi vaikuttaa myös palveluiden etäisyyksiin. Palvelujen kokonaisuus tukee jatkossakin ihmisten hyvää arkea parhaimmillaan siten, että ongelmat ja vaivat ennaltaehkäistään tai niihin saa apua mahdollisimman vaikuttavasti jo kertakäynnillä, jatkaa Kallimo.
Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelut ovat monilta osin laajemmat kuin maassa keskimäärin, ja jatkossa palvelujen kattavuus sopeutetaan lähemmäs valtakunnallista keskitasoa, joka vastaa meidän alueen asukkaiden palvelutarvetta.
- Ikääntyneiden palveluissa tavoitteena on muun muassa keventää palvelurakennetta lisäämällä yhteisöllistä asumista ja vähentämällä ympärivuorokautista asumista maan keskiarvoa vastaavaksi, kuvaa Kallimo.
Keski-Suomen hyvinvointialueella on meneillään arviointimenettely. Arviointiryhmä on antanut hyvinvointialueelle lokakuussa toimenpide-ehdotuksen, jonka mukaan hyvinvointialueen on hyväksyttävä ja pikaisesti toimeenpantava toisen vaiheen palveluverkkosuunnitelma niin, että sillä saavutetaan vähintään arvioidut noin 18,6 miljoonan euron taloudelliset vaikutukset.
Hoidon jatkuvuutta parannetaan omalääkärimallilla
Keski-Suomen hyvinvointialueella alueellisesti kattava palveluverkosto säilyy kehittämällä uusia toimintamalleja, joita muuttuvat palvelutarpeet edellyttävät. Keski-Suomen hyvinvointialueen tavoitteena on parantaa ja edelleen varmistaa hoidon jatkuvuutta ja vaikuttavuutta.
- Olemme edenneet kohti parempaa hoidon jatkuvuutta esimerkiksi omalääkärimallin ja ammatinharjoittajamallin kautta ja näiden kehittämistä jatkamme. Omalääkärimalli jatkuu, vaikka toimipisteessä tapahtuisi muutoksia, kuvaa Kallimo.
Omalääkärimalli, jossa hoitaja toimii lääkärin työparina, perustuu pitkäkestoiselle asiakassuhteelle, joka edistää kokonaisvaltaista ja jatkuvaa hoitoa. Tämä taas puolestaan parantaa hoidon laatua ja vaikuttavuutta.
Hyvinvointialueen terveysasemapalveluja tarjotaan sosiaali- ja terveyskeskuksissa, sosiaali- ja terveysasemilla ja sosiaali- ja terveyspalvelupisteissä. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa on laajin moniammatillinen palveluvalikoima, laajat aukioloajat sekä kiirevastaanotto, joka palvelee myös iltaisin ja viikonloppuisin. Sosiaali- ja terveyspalvelupiste palvelee asiakastarpeiden mukaisesti yhteiskäyttötilassa, joihin tuodaan liikkuvia tarpeen mukaisesti palveluita.
-Ammattilaiset, esimerkiksi hoitaja, lääkäri tai fysioterapeutti tulevat paikalle sosiaali- ja terveyspalvelupisteelle pitämään vastaanottoa. Sosiaali- ja terveyspalvelupisteeltä ammattilainen voi ottaa myös etäyhteyden toiseen ammattilaiseen esimerkiksi lääkäriin, kuvailee Kallimo.
Keski-Suomen hyvinvointialueen liikkuvat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ammattilaisten tai liikkuvien yksiköiden tuottamia palveluja asiakkaiden kotiin, arkiympäristöihin ja sosiaali- ja terveyspalvelupisteeseen. Liikkuvilla palveluilla parannetaan palveluiden saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja oikea-aikaisuutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla sekä asiakkaille, joiden on vaikeaa hakeutua lähimmälle sosiaali- ja terveysasemalle tai jotka muusta syystä hyötyvät lähipalvelusta.
- Meillä on runsaasti erilaisia liikkuvia palveluja, mutta kehitämme niitä edelleen. Täydennämme palveluvalikoimaa muun muassa suunterveydenhuollossa, mielenterveyspalveluissa ja mobiilikuvantamisessa. Eri ammattilaisemme, kuten sairaanhoitajat, fysioterapeutit tai lääkärit liikkuvat tarpeen mukaisesti sosiaali- ja terveyspalvelupisteisiin lähemmäksi asiakasta. Tutut liikkuvat palvelut, kuten kotihoito, perhetyö ja ensihoito, palvelevat kuten aikaisemminkin, kuvailee Kallimo.
Palvelujen aukioloaikoja tavoitellaan laajennettavan ja asukkaiden vapautta käyttää eri toimipisteitä lisätään jatkossa. Myös digitaalisia palveluita kehitetään edelleen.
– Palveluja järjestetään eri tavoin – kasvokkain, digitaalisesti ja yhdessä kumppaneiden kanssa. Järjestämme palveluja joustavasti ihmisten arkeen sovittaen. Useammin tarvittavat palvelut pidetään helposti saavutettavina, kun taas harvemmin tarvittavat voivat olla pidemmän matkan päässä. Esimerkiksi nuorten useimmin käyttämä kouluterveydenhuolto on jatkossakin saatavilla kouluilta, kun taas lääkärin vastaanotolle voi joillakin nuorilla matka pidentyä, kuvaa Kallimo.
Lausuntoaikana kuultiin eri toimielimiä, henkilöstöä, asukkaita ja eri sidosryhmiä
Lausuntoaika päättyi 5.11. Lausuntopalvelu.fi:n kautta saatiin noin 70 lausuntoa, otakantaa.fi-palvelun kautta vajaa 500 kommenttia ja joitakin kymmeniä paperilomakkeita sosiaali- ja terveysasemilta. Lisäksi asukkaat ja sidosryhmät osallistuivat keskusteluun alueellisissa asukastilaisuuksissa, joita järjestettiin kuusi kappaletta sekä paikan päällä että etäyhteyksin. Henkilöstön tiimitehtävään saatiin vastauksia tuli yhteensä 346 kappaletta. Adresseja saatiin 11 kappaletta.
– Olemme syventäneet vaikutusten arviointia saatujen palautteiden pohjalta. Tiedostamme, että asiakkaiden välimatkat palveluihin voi pidentyä ja palveluiden sijainti ja muoto voivat muuttua, mutta palvelua ja apua saa jatkossakin. Meidän on sovitettava palvelut käytettävissä olevaan rahoitukseen, Kallimo painottaa.
Palvelustrategia linjaa, miten uudistamme palvelutuotantoa niin, että palvelut ovat oikea-aikaisia, helposti saavutettavia ja yhdenvertaisia, sekä vastaavat väestön muuttuvaan tarpeeseen. Palveluverkon tavoitteena on puolestaan turvata asukkaiden palvelujen saatavuus ja jatkuvuus, huomioiden henkilöstön saatavuus, tilojen teknisen kunnon ja käytettävyyden, valtakunnalliset linjaukset sekä valtion antaman ohjauksen.
Palveluverkkotyön toisessa vaiheessa valmistellaan palveluverkkosuunnitelma vuosille 2026–2030.
Hyvinvointialueen aluevaltuusto päättää palvelustrategiasta ja palveluverkosta 9.12.2025.
Lue lisää:
- Aluehallituksen 26.11.2025 kokouksen esityslista
- hyvaks.fi, Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkko
- Tiedote 8.10.2025, Palveluiden toimivuus turvataan tiukassakin taloustilanteessa