Kouluterveyskysely: valtaosa nuorista kokee tyytyväisyyttä elämään

Kyselyn tulosten mukaan eri ikäryhmissä ja koulutusmuodoissa pojat ovat yleisemmin tyytyväisiä elämään kuin tytöt. Nuorten mielen hyvinvoinnissa on siis havaittavissa vahvistumista, vaikka työtä aiheen parissa vielä riittääkin. 

– Haasteita edelleen on, esimerkiksi korkeat ahdistuneisuuden luvut erityisesti tytöillä. Ahdistus- ja masennusoireet ovat edelleen suurimmat palveluihin hakeutumisen syyt Keski-Suomessa, kertoo opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluiden palvelupäällikkö Seppo Huhtiniemi. 

Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluissa nuorten mielenterveyden teemaa on pidetty aktiivisesti esillä. Keski-Suomessa oli vuonna 2024 käynnissä nuorten mielen hyvinvoinnin kampanja, jolla haluttiin rohkaista nuoria hakemaan apua mielen hyvinvoinnin haasteisiin. Lisäksi nuorten mielenterveyspalveluista ja erilaisista tuen muodoista on säännöllisesti tiedotettu mm. oppilaitosten Wilma-järjestelmän kautta. Yhteistyössä kuntien ja koulutuksenjärjestäjien kanssa tehdään myös tiivistä yhteistyötä mielen hyvinvoinnin tukemiseksi. 

– Hyvinvointialueen palveluiden ohella keskeisiä nuoren mielen hyvinvointia tukevia tekijöitä ovat välittävät ja turvalliset aikuiset sekä elämänhallintaan liittyvät asiat, kuten uni, syöminen, ruuduilla käytetty aika ja sisällöt sekä liikunta, Huhtiniemi toteaa. 

Lasten, nuorten ja perheiden palveluista tarjotaan päivittäin ohjausta, apua ja tukea. Mielen hyvinvointiin on saatavilla tukea ja apua koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuollosta, kuraattoreilta ja psykologeilta sekä hyvinvointialueen nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista. 

– Hyvinvointialueella on paljon erilaisia asiointikanavia ja palveluita niin nuorille kuin huoltajille tilanteessa, jossa nuori haluaa apua tai huoltajalle herää huoli nuoren mielen hyvinvoinnista. Palveluista tarjotaan tukea ja ohjataan tarvittaessa hoitoon mielenterveyden asioissa, nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden palvelupäällikkö Hanna Hämäläinen muistuttaa.  

Pojat kokevat elämään tyytyväisyyttä ja positiivista mielenterveyttä enemmän kuin tytöt 

Keski-Suomessa perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista 86 % kokee elämään tyytyväisyyttä, 8. ja 9. luokan oppilaista 69 %, ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 70 % ja lukio-opiskelijoista 74 %. Esimerkiksi perusopetuksen 8. ja 9. luokan pojista kokee elämään tyytyväisyyttä 14 % ja tytöistä 6 %, ammatillisten oppilaitosten pojista 15 % ja tytöistä 6 % sekä lukion pojista 15 % ja tytöistä 5 %.  

Nuorten korkean positiivisen mielenterveyden kokemus on hieman lisääntynyt keskisuomalaisilla, erityisesti ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla, joista 12 % kokee positiivista mielenterveyttä (vuonna 2023 8 %). Keskisuomalaisista perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä toisen asteen lukio-opiskelijoista vastaavaa kokee noin joka kymmenes (10 %).  

Elämään tyytyväisyyden kokemuksen tapaan myös korkean positiivisen mielenterveyden kokemus on pojilla tyttöjä yleisempää kaikissa ikäryhmissä.  

Ahdistuneisuuden kasvu on hidastunut

Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus on eri ikäryhmissä tytöillä selvästi poikia yleisempää. Keskisuomalaisten nuorten kokeman ahdistuneisuuden kasvu on kuitenkin hidastunut tai pysähtynyt. Tytöistä ja pojista yhteensä kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokee noin joka viides keskisuomalainen 8. ja 9. luokan oppilas (21 %). Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokee 16 % ja lukio-opiskelijoista noin joka viides (19 %).  

Perusopetuksen 8. ja 9. luokan tytöistä noin joka kolmas (34 %) tuntee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta, ammatillisten oppilaitosten tytöistä 30 % ja lukiolaistytöistä 27 %. Koko maahan verrattuna tilanne on samansuuntainen, mutta keskisuomalaiset toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat tytöt kokevat kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta (30 %) hieman muuta maata (34 %) harvemmin.  

Yksinäisyyden kokemus on vähentynyt 

Yksinäisyyttä tuntevien nuorten osuus on vähentynyt eri ikäryhmissä koko maassa. Keskisuomalaisista perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista 4 % (pojat 2 %, tytöt 5 %), 8. ja 9. luokan oppilaista 13 % (pojat 6 %, tytöt 20 %), ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 11 % (pojat 6 %, tytöt 18 %) ja lukio-opiskelijoista 12 % (pojat 6 %, tytöt 16 %) tuntee yksinäisyyttä. Tyttöjen yksinäisyyden kokemus on poikia yleisempää kaikissa ikäryhmissä.  

Ilman yhtään läheistä ystävää kokevien nuorten osuudet ovat pysyneet samana tai vähentyneet edellisen vuoden 2023 kyselyn tuloksiin verrattuna.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallinen kouluterveyskysely kerää tietoa perusopetuksen 4.–5.-luokkien ja 8.–9.-luokkien oppilaiden sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden alle 21-vuotiaiden opiskelijoiden hyvinvoinnista, terveydestä, palveluista sekä osallisuudesta. Kysely toteutetaan kahden vuoden välein. Kysely on toteutettu keväällä 2025. 

Lisätietoja 

• Seppo Huhtiniemi, palvelupäällikkö, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue, seppo.huhtiniemi(at)hyvaks.fi, p. 050 563 2418
• Hanna Hämäläinen, palvelupäällikkö, nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue, hanna.k.hamalainen(at)hyvaks.fi, p. 040 480 6010