Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmassa kehitetty onnistuneesti hoitoon ja palveluun pääsyä – tunnelmia loppuseminaarista

Seminaarissa esiteltiin kolmivuotisen, yli 11,5 miljoonan rahoituksella toimineen hankekokonaisuuden tuloksia ja kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia niin asiakkaiden saamiin palveluihin kuin sote-ammattilaisten työhön. Tunnelma seminaarissa oli innostunut ja puheenvuorot synnyttivät aktiivista keskustelua.

Image

Hoitoon ja palveluun pääsyä parannettu jonoja purkamalla ja toimintaa kehittämällä

Päivä käynnistyi ohjelmapäällikkö Marja Vaitisen avauspuheenvuorolla. Vaitinen kuvasi, kuinka hanketyö aloitettiin koronapandemian aiheuttaman hoito- ja palveluvelan purkamiseksi. Historiallisen suuren hankkeen käynnistyminen ajoittui samaan aikaan hyvinvointialueuudistuksen kanssa, mikä toisaalta haastoi, mutta myös mahdollisti uusien toimintamallien kehittämistä. 

Projektipäällikkö Essi Kurkinen esitteli omassa puheenvuorossaan, miten ohjelman aikana purettiin hoito- ja palvelujonoja 108 sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen voimin. Jotta hoitoon ja palveluun pääsy paranisi pitkäaikaisesti, jononpurun lisäksi on tarvittu myös toiminnan kehittämistä. Uusia toimintamalleja onkin hankekauden aikana kehitetty erityisesti avoterveydenhuoltoon, ikääntyvien palveluihin sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluihin.

Aamun aikana nostettiin esiin erityisen hyviä onnistumisia: diabeteshoitajat Jonna Hänninen ja Maarit Rautiainen kuvasivat, kuinka apteekkien kanssa tehdyn yhteistyön seurauksena tyypin 2 diabeetikoiden munuaisten toiminnan seurantakattavuus on parantunut merkittävästi. Projektipäällikkö Lotta Katajapuu-Rutanen ja ikääntyneiden ennaltaehkäisevän tuen palvelupäällikkö Anne-Mari Hakala puolestaan esittelivät kansallista tunnustustakin saanutta seniorin hyvinvointineuvolan toimintamallia, jonka avulla on muun muassa tunnistettu ikääntyvien terveysriskejä ennaltaehkäisevästi terveystarkastuksilla ja tuettu ikääntyviä niin digitaalisessa asioinnissa, yksinäisyyden vähentämisessä kuin terveellisten elämäntapojen edistämisessä. 

Image

Projektityöntekijä Matleena Kovanen esitteli omassa puheenvuorossaan työttömien työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta: työttömien terveystarkastukset järjestetään nyt uusien työllisyysalueiden mukaisesti, minkä lisäksi tukea saa monialaisista työkyvyn tuen tiimeistä.

Digitaalisista sosiaali- ja terveyspalveluista sujuvuutta asiointiin

Aamupäivän toisen kokonaisuuden käynnisti projektipäällikkö Minna Teiskonen kuvaamalla digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen kokonaisuutta. Hankkeessa on kehitetty täysin uusia digitaalisia ratkaisuja ja niiden tueksi toimintamalleja, tuettu olemassa olevien digiratkaisujen kehittämistä sekä rahoitettu jo palveluissa työn alla olleita ratkaisuja. Lisäksi hankkeen resurssilla on käyty opastamassa asiakkaita digipalvelujen käyttöön lähes jokaisessa Keski-Suomen kunnassa erilaisissa tapahtumissa.

Projektityöntekijä Emma-Stiina Hannuksela esitteli neuvolan kanssa yhteistyössä toteutetun verkkosovelluksen, joka toimii ammattilaisten tietopankkina ja segmentoinnin työkaluna. Nyt kun verkkosovelluksen tekninen ratkaisu on luotu, sitä pystytään soveltamaan myös muihin tarkoituksiin: projektityöntekijä Piia Niiranen kertoi, miten sovelluspohjaa on pystytty hyödyntämään avosairaanhoidon opaskartoissa ja näin sujuvoittamaan esimerkiksi puhelinpalvelussa työskentelevien ammattilaisten työtä.

Asiakkaiden osallistuminen aktiivisesti omaan hoitoprosessiinsa ja terveytensä edistämiseen on tärkeää, minkä vuoksi hankkeessa on keskitytty myös digipolkujen kehittämiseen. Projektityöntekijä Mari Hyyppä kertoi uusista itsehoidon tueksi kehitetyistä digipoluista sekä siitä, miten perusterveydenhuoltoon on lähdetty rakentamaan uusia hoitoon liittyviä digipolkuja yhtenäisen toimintamallin mukaisesti hyvinvointialueen omalle digitaalisten palvelujen alustalle.

Image

Aamupäivän lopuksi Teiskonen ja Hannuksela esittelivät terveysasemien puhelinpalveluun kehitettyä tekoälyavustajaa, joka kerää soittajilta esitiedot hoitajan tekemää hoidon tarpeen arviota varten. Vastaavaa kehittämistyötä ei vielä ole tehty muualla Suomessa ja aihe on kiinnostanut paljon myös mediassa. Pilottivaihe on kestänyt vasta noin kuukauden, joten määrällisiä tuloksia odotetaan vielä, mutta kerätystä palautteesta iso osa on ollut positiivista. Seminaariväessä herätti paljon keskustelua se, mihin kaikkeen puhelinpalvelussa toimiva avustaja voi tulevaisuudessa tuoda hyötyjä. 

Laadukasta tiedon tuotantoa sote-palveluista

Iltapäivä käynnistyi tietopohjan vahvistamisen kokonaisuudella. Projektityöntekijä Maria Vuori-Peurala esitteli, miten sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamista on kehitetty muun muassa yhtenäistämällä kirjaamiskäytäntöjä, edistämällä rakenteista kirjaamista ja kouluttamalla ja tukemalla sote-ammattilaisia laadukkaaseen kirjaamiseen. 

Projektityöntekijä Suvi Tikander puolestaan kertoi rakenteellisesta sosiaalityöstä, jonka tarkoituksena on tehdä näkyväksi sosiaalihuollon asiakkaiden ongelmia, tarpeita ja elämäntilanteita ja tarkastella niitä suhteessa laajempiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Hankkeen aikana on onnistuttu luomaan kansallisesti ja alueellisesti hyvät rakenteet työskentelyn käynnistämistä ja jatkamista varten.

Tulevaisuuden hyvinvointi ja terveys rakennetaan tänään

Iltapäivä jatkui hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teeman paneelikeskustelulla. Keskustelemassa olivat Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n toiminnanjohtaja Tiina Sivonen, asukkaan näkökulmaa keskusteluun tuonut Olavi Forssell sekä Keski-Suomen hyvinvointialueelta psykologi ja psykoterapeutti Satu Korhonen, hyvinvointipäällikkö Susanna Mutanen ja projektityöntekijä Ulla Lahti. Paneelissa pohdittiin muun muassa sitä, onko vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ihmisellä itsellään, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kannattaisi tehdä ja miten hyvin ihmiset löytävät tällä hetkellä hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan.

Hyte-toiminnan löydettävyyteen on tässä hankkeessa tuotettu ratkaisuja: projektipäällikkö Elina Lahtinen ja projektityöntekijä Sanna Huovila esittelivät Keski-Suomen hyvinvointitarjotinta, joka kokoaa yhteen paikkaan hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa eri tietolähteistä. Keski-Suomessa kehitettyä ratkaisua esiteltiin myös kansallisessa Kestävän kasvun ohjelman loppuseminaarissa ja osa muista hyvinvointialueista on todennut Keski-Suomen tekemän alustan niin toimivaksi, että ovat päätyneet hankkimaan vastaavan alustan samalta toimittajalta. 

Image

Kokemusasiantuntijat asiakkaiden kohtaamisen ja palvelujen kehittämisen tukena

Sosiaali- ja terveyspalveluja tuotetaan asiakkaita varten, minkä vuoksi asiakaslähtöisyys on ollut yksi kantava teema kaikessa tämän hankkeen puitteissa tehdyssä työssä. 

Kokemusasiantuntijakoordinaattori Annukka Harjula ja kokemusasiantuntija Katri Halttunen kertoivat, miten asiakaslähtöisyyteen on panostettu kouluttamalla uusia kokemusasiantuntijoita, joista osa on päässyt myös työskentelemään kehittämistehtävissä ja asiakaskohtaamisissa.

Ainutlaatuinen kehittämisen mahdollisuus, joka hyödynnettiin hyvin

Seminaari huipentui kokoavaan paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin ohjelman tulosten vaikutuksia Keski-Suomen hyvinvointialueelle ja kehittämistyön tulevaisuutta. Paneelissa olivat mukana asiantuntija Heli Parikka sosiaali- ja terveysministeriöstä, Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, strategiajohtaja Anu Pihl sekä avoterveydenhuollosta palvelupäällikkö Anne Kirmanen ja sairaanhoitaja Iida-Maria Ruippo. 

Paneelikeskustelussa todettiin, että Kestävän kasvun ohjelma on ollut ainutlaatuinen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen kokonaisuus. Sen avulla on Keski-Suomessa pystytty purkamaan koronapandemian aiheuttamaa hoito- ja palveluvelkaa ja kehittämään palveluita niin, että hoitoon pääsee sujuvasti tulevaisuudessakin. 

Lämmin kiitos kaikille seminaariin osallistuneille!

Image

Lisätietoja

• Marja Vaitinen, ohjelmapäällikkö, Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelma, p. 040 1945730, marja.vaitinen(at)hyvaks.fi

Image

Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on, että keskisuomalaiset saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti, helposti, kynnyksettömästi ja monikanavaisesti. Ohjelman tavoitteena on purkaa koronan aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, nopeuttaa hoitoon pääsyä pysyvästi ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja sekä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutumista. 

Kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelma noudattaa kansallisen Kestävän kasvun ohjelman suuntaviivoja ja kehittäminen kulkee rinnakkain Keski-Suomen hyvinvointialueen strategian kanssa.