Uutinen
Keski-Suomen hyvinvointialueen tuottavuusohjelman toimenpiteet ja talouden sopeuttamistoimenpiteet
14.9.2023
Toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin lausuntokierros toteutetaan hyvinvointialueen toimielimille 20.9.–13.10. Toimenpiteet edellyttävät yhteistoimintaneuvotteluita.
Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarvion valmistelun yhteydessä on valmisteltu tuottavuusohjelman toimenpiteitä ja sopeuttamistoimenpiteitä vuodelle 2024. Toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin lausuntokierros toteutetaan hyvinvointialueen toimielimille 20.9.–13.10. Toimenpiteet edellyttävät yhteistoimintaneuvotteluita.
Keski-Suomen hyvinvointialueen tammi–kesäkuun talouden tilinpäätösennuste näytti, että hyvinvointialueen talous olisi jäämässä tänä vuonna 96 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Valtiovarainministeriö päivitti hyvinvointialueiden rahoituslaskelmia 31.8.2023. Päivitetty arvio Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2023 rahoituksesta oli noin 12 miljoonaa euroa aiempaa suurempi. Näin ollen arvio vuoden 2023 alijäämästä on noin 84 miljoonaa euroa. Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarvion mukaiset menot ovat noin 1,3 miljardia euroa.
– Keskeisin syy syntyvään alijäämään on nykyisessä rahoitusmallissa, joka ei riittävästi huomioi vuoden vaihteessa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyneen toiminnan tosiasiallista kustannustasoa eikä jo vuoden 2023 aikana tapahtunutta nopeaa kustannustason nousua, kuvaa hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet.
Kustannustason nousun taustalla ovat valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan palkkaratkaisu, ostopalveluiden hintojen, tilavuokrien sekä korkojen nousu ja inflaatio.
– Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on myös jälkijättöinen, mikä haastaa tilannettamme. Vuoden 2023 rahoitus on pohjana vuoden 2024 rahoituksen laskennassa, joten vastaava vaje on myös vuoden 2024 rahoituksessa. Kustannusten nousua vastaava tarkistus tehdään ensimmäisen kerran vasta vuoden 2025 rahoitukseen, siihen saakka rahoituksen taso on alimitoitettu suhteessa lakisääteisten palveluiden todellisiin kustannuksiin, sanoo Tollet.
Tuottavuusohjelman toimenpiteet ja talouden sopeuttamistoimenpiteet vuodelle 2024
Talouden tasapainottamiseen vastataan toimenpidekokonaisuudella, joka koostuu aluevaltuuston toukokuussa 2023 hyväksymän tuottavuusohjelman mukaisista toimenpiteistä, vuoden 2024 talousarviovalmistelun yhteydessä suunniteltavista talouden sopeuttamistoimenpiteistä ja välittömästi toteutettavista lyhyen aikavälin toimenpiteistä.
Talousarviovalmistelun rinnalla jatketaan hyvinvointialueen edunvalvontaa hyvinvointialueen rahoitusmalliin ja lakisääteisiin velvoitteisiin vaikuttamiseksi. Taloutta käsiteltiin muun muassa Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Keski-Suomen kansanedustajien tapaamisessa 11.9.2023. Rahoituksen ongelmakohdat tuodaan käsittelyyn Keski-Suomen hyvinvointialueen ja ministeriöiden ohjausneuvottelussa 10.11.2023.
Luottamuselimien vaikutusarvioinnit huomioidaan talousarvioesityksen valmistelussa
Toimenpiteiden vaikutusten arviointiin toteutetaan lausuntokierros hyvinvointialueen toimielimille 20.9.–13.10. Toimielinten vaikutusarvioinnit huomioidaan hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksessä 31.10. aluehallitukselle. Myös henkilöstöltä touko-kesäkuussa kerätyt ideat taloudellisempaan toimintaan huomioidaan hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksen valmistelussa. Aluehallitus antaa talousarvioesityksensä aluevaltuustolle 22.11. ja aluevaltuusto käsittelee talousarvion 5.12.
Toimenpiteitä käsitellään yhteistoimintaneuvotteluissa
Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne edellyttää uusia toimintatapoja palvelutuotannossa, toiminnan uudelleenorganisointia ja talouden sopeuttamista tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteuttamiseksi. Toimenpiteitä on käsiteltävä lain mukaisessa yhteistoimintamenettelyssä, sillä ne voivat johtaa henkilöstövaikutuksiin, esimerkiksi palvelussuhteen ehtojen muutoksiin, osa-aikaistamisiin ja lomautuksiin.
– Henkilöstövaikutukset ovat pääsääntöisesti palvelussuhteen ehtojen muutoksia tai esimerkiksi työtehtäviin tehtäviä muutoksia. Muutokset pyritään tekemään ensisijaisesti muilla toimilla kuin lomautuksilla tai irtisanomisilla. Irtisanomisia ja lomautuksia ei poissuljeta, mutta lähtökohtaisesti ne eivät koske asiakasrajapinnassa tehtävää sosiaali- ja terveystoimen tai pelastustoimen työtä, sanoo HR-johtaja Eija Heikkilä.
Yhteistoimintamenettelyn kohteena on koko hyvinvointialueen henkilöstö. Muutoksien arvioidaan olevan henkilötyövuosien vähennyksenä enintään 200 henkilötyövuotta.
– Uudistuminen antaa myös mahdollisuuksia. Meillä on hyviä esimerkkejä toiminnoista ja työtehtävien uudelleen järjestelyistä, joiden kautta voimme tuottaa säästöjä ilman että palvelut heikkenevät. Olemme muun muassa yhtenäistämässä asiakas- ja potilastietojärjestelmiä, kehittämässä sähköisiä palveluja ja pilotoimassa liikkuvia palveluita, kuten liikkuvaa hammashoitoyksikköä, jatkaa Heikkilä.
Kaikki hyvinvointialueet arvioivat vuoden 2023 tuloksen olevan alijäämäinen. Useat hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet toteuttavansa talouden sopeutusohjelmia tai yhteistoimintamenettelyjä talouden tasapainottamiseksi.
Yhdessä kohti tulevaa
Hyvinvointialuejohtaja Tollet korostaa, että vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on olennaista säilyttää rohkeasti näkymä tulevaisuuteen. Hyvinvointialueuudistus on Suomen suurin hallinnollinen uudistus ja sen toimeenpanosta on kulunut aikaa vasta alle yhdeksän kuukautta. Näin suuren uudistuksen todelliset vaikutukset näkyvät vasta vuosien kuluttua ja nyt on keskityttävä vielä organisaation perustan luomiseen.
- Avoin ja rakentava keskustelu on tärkeää ja yhdessä työskennellen kurssi saadaan käännettyä myönteiseksi. Olemme rakentamassa yhteistä tulevaisuutta, luotettavaa hoidon, hoivan, tuen ja turvallisuuden polkua kohti 2030-lukua, näkee Tollet.
Lisätietoja
- Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi
- Aija Suntioinen, talousjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 040 185 9985, aija.suntioinen(at)hyvaks.fi