Keski-Suomen hyvinvointialue vältti aluejakoselvityksen

Keski-Suomen hyvinvointialueella on arviointiryhmän mukaan taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset selvitä tehtävistään sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen palveluiden järjestäjänä.

Arviointiryhmä toteaa loppuraportissaan, että koska hyvinvointialueen aluevaltuusto on sitoutunut joulukuussa 2025 hyväksytyn taloussuunnitelman mukaiseen erittäin haasteelliseen tavoitteeseen, arviointiryhmä ei esitä valtiovarainministeriölle hyvinvointialuejakolaissa tarkoitetun aluejakoselvittäjän asettamista. Arviointiryhmä ei esittänyt loppuraportissaan myöskään uusia toimenpide-ehdotuksia tai suosituksia. Arviointiryhmän loppuraportti julkaistiin tänään 13.5.

Loppuraporttiin sisältyvä toimenpideohjelma sisältää arviointiryhmän mukaan riittävästi sellaisia toimia, jotka toteutuessaan mahdollistavat alueella taloussuunnitelman tavoitteiden edellyttämän toiminnallisen ja rakenteellisen muutoksen. Toimenpideohjelmaa on kuitenkin arviointiryhmän näkemyksen mukaan välttämätöntä edelleen täsmentää ja tarkentaa tavanomaisen taloussuunnitteluprosessin osana erityisesti suunnitelmakauden loppuvuosien osalta, jotta taloudellisten tavoitteiden toteutuminen varmistuu.

Arviointiryhmän puheenjohtajan Jaakko Herralan mukaan arviointityötä on tehty yhdessä ja hyvässä hengessä. Arviointimenettely on myös laatuaan ensimmäinen.

– Merkille pantavaa on, että Keski-Suomen hyvinvointialue on kolmesta alueesta ensimmäinen, joka on saanut valmiiksi suunnitelman talouden tasapainottamiseksi vuoden 2030 loppuun mennessä. Toimeenpano on kuitenkin vasta alussa ja vaatii jatkossa monivuotista ja sitoutunutta päätöksentekoa, toimeenpanoa ja toimeenpanon seurantaa. Kiitän hyvinvointialuetta arviointimenettelyyn sitoutumisesta, Herrala kertoo.

Hyvinvointialuejohtaja Piia Vuorela on tyytyväinen arviointiryhmän työhön ja siihen, että luottamusta valtion suuntaan on saatu palautettua.

– Tämä on määrätyllä tavallaan uudenkin alku. Vaikka saimme myönteisen lopputuleman arviointimenettelystä, niin samalla jo tehdyn työn voidaan katsoa myös edelleen vauhdittuvan. Tarvitsemme uusia innovatiivisia ratkaisuja tuleville vuosille, joiden avulla selviämme seuraavien vuosien tavoitteista. Suunnitelmaa loppuvuosien toimenpiteistä on tarkennettava vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä, Vuorela kertoo.

– Meidän on lähivuosina joka vuosi sopeutettava talouttamme: vuonna 2030 meidän on pärjättävä samalla rahamäärällä kuin tänä vuonna. Se tarkoittaa 170 miljoonan euron sopeuttamistoimenpiteitä kun otamme huomioon yleisen kustannustason ja palkkamenojen kasvun, Vuorela lisää.

– Minulla on kuitenkin täysi usko ja luottamus siihen, että hyvinvointialueemme tässä onnistuu. Nyt palvelut on täysin läpivalaistu ja meillä on hyvin tarkka kuva siitä, missä kohden palvelumme ovat laajempia kuin muualla maassa. Vaikka tulemme sopeuttamaan taloutta niin pidämme huolta siitä, että pystymme turvaamaan toimivat palvelut asukkaille ja pidämme henkilöstön jaksamisesta huolta, Vuorela jatkaa.

Arviointiryhmä toteaa raportissaan, että alueiden rahoitusmallia kehitetään tulevien vuosien aikana ja että koko julkiseen talouteen kohdistuvat merkittävät tasapainotusvaateet vaikuttavat väistämättä myös hyvinvointialueiden rahoitukseen tulevina vuosina.

– Meillä on tärkeä edelleen jatkaa myös edunvalvontaamme sen suhteen, että saamme hyvinvointialueiden rahoituksen oikeudenmukaiseksi ja pysäytettyä hyvinvointialueiden eriytymiskehityksen, Vuorela kertoo.

Arviointiryhmän mukaan ministeriöiden on perusteltua seurata erityisen tarkasti alueen toiminnan ja talouden tilannetta sekä taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman toteuttamisessa mahdollisesti ilmeneviä poikkeamia ja ryhtyä tarvittaessa lainsäädännön mahdollistamiin toimiin. Valtiovarainministeriö voi hyvinvointialuelain mukaisesti käynnistää uuden arviointimenettelyn tai asettaa aluejakoselvityksen.  Seurattavana on muun muassa se, miten alueen tavoitteet palvelurakenteen ja palveluverkon sekä palveluiden peittävyyden ja kustannustason laskun osalta toteutuvat ja erikoissairaanhoidon auditoinnin tulokset viedään käytäntöön.

Aluehallituksen puheenjohtaja Jani Ylälehto painottaa sitä, että Keski-Suomen hyvinvointialue säilyy itsenäisenä ja päätöksenteko on omissa käsissä.

– Vaikka talouden sopeuttaminen on vaatinut myös kipeitä päätöksiä, olemme olleet laajasti sitoutuneita toiminnan ja talouden yhteensovittamiseen. Jatkossakin joudumme tarkastelemaan palveluita ja esimerkiksi niiden vaikuttavuutta. On hyvä muistaa, että kustannusvaikuttavuus, terve talous ja palveluiden turvaaminen kulkevat käsi kädessä, Ylälehto kertoo.

Hyvinvointialueen aluehallituksen on tarkoitus käsitellä toimenpideohjelmaa 26.5. ja aluevaltuuston on tarkoitus päättää toimenpideohjelmasta 9.6.

Liitetiedostot:

• Arviointiryhmän loppuraportti
  • Liite 1: Arviointiryhmän asettamispäätös
  • Liite 2: Arviointiryhmän asiantuntijajäsenet
  • Liite 3: Talouden sopeuttamisen toimenpideohjelma
• Valokuva
• Kuvassa vasemmalta: Minna-Marja Jokinen, hallitusneuvos, valtiovarainministeriö, Kirsi Kaikko, johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö, Kati Kallimo, sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, Jani Ylälehto, aluehallituksen puheenjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, Lasse Leppä, konsernipalveluiden toimialajohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, Hanna Nevala, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö, Tiina Snellman, strategia- ja ohjausyksikön johtaja, sisäministeriö. 
  Pöydän ääressä: Jaakko Herrala, arviointiryhmän puheenjohtaja, Piia Vuorela, hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue
  Kuvaaja: Sanna-Riikka Koponen

Lisätietoja

• arviointiryhmän puheenjohtaja Jaakko Herrala, p. 045 125 2222
• hyvinvointialuejohtaja Piia Vuorela, p. 050 442 0455
• hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen, VM, p. 029 553 0018
• aluehallituksen puheenjohtaja Jani Ylälehto, p. 0400 922 636
• sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo, p. 050 442 2302