Henkilö istuu pyörätuolissa.

Uutinen

Hyvinvointialueiden rahoitus vähenemässä, myös Keski-Suomen hyvinvointialueelle vaikutuksia

16.4.2026

Valtioneuvosto on antanut tänään muutosesityksen hyvinvointialueiden rahoituslakiin. Jos eduskunta hyväksyy lain, hyvinvointialueiden rahoitus vähenee 390 miljoonalla eurolla vuodessa vuoteen 2029 mennessä.

Keski-Suomen osuus rahoituksen vähennyksestä olisi noin 4 miljoonaa euroa eli 13 euroa asukasta kohden vuonna 2029. 

Keski-Suomen hyvinvointialueen mukaan rahoituksen vähentäminen vaikeuttaisi entisestään hyvinvointialueiden perustehtävän toteutumista, mikä on terveyden ja hyvinvoinnin tuottaminen alueidensa asukkaille. Tätä perustehtävää rahoituksen riittämättömyys ja alueita eriyttävä rahoituksen jakautuminen ovat jo monella alueella vaikeuttaneet.

Konsernipalveluiden toimialajohtajan Lasse Lepän mukaan esityksessä Keski-Suomi säästyy onneksi isommalta leikkurilta.

- Keski-Suomen hyvinvointialueella on ollut kärsijä rahoituksen määrässä ja meillä on selkeä rahoituksen vaje. Vuosina 2023–2025 olemme saaneet rahoitusta noin 90 miljoonaa euroa liian vähän. Suhteessa muihin alueisiin rahoituksen vaje ei syvene, mutta jokaisen miljoonan vähennys vaikeuttaa taloustilannettamme entisestään ja haastaa palveluidemme järjestämistä, Lasse Leppä kertoo.

Hyvänä asiana rahoituslain muutosesityksessä on se, että hyvinvointialueiden rahoituksen ja palvelutarpeiden pohjana olevia diagnoositietojen pohjaa ei laajenneta useammalle vuodelle. Samoin diagnoositiedoista karsitaan pois yksityisen sektorin diagnoositiedot.

- Hyvä, että tässä asiassa meitä on kuultu. Useammalle vuodelle ulottuva diagnoositietojen tarkastelu olisi entisestään lisännyt rahoituksen virheellisyyttä. Samoin nyt rajataan yksityisen sektorin lääkärikäynnit pois rahoituspohjasta, minne ne eivät ole kuulunetkaan, Leppä kertoo.

Keski-Suomen hyvinvointialueen tavoitteena on rahoituksen oikeudenmukaisuus. Nykyinen rahoitusmalli on aiheuttanut alueiden eriytymistä.

- Nyt esitetyt lakimuutokset eivät tätä kehitystä vielä korjaa. Tämän vuoksi rahoitusjärjestelmä tulisi perata perin pohjin ja jo aiheutuneet virheet rahoituksessa korjata myös takautuvasti, Lasse Leppä kertoo.

- Olisi myös hyvä tarkastella sitä, että antaisiko väestön alueen väestön ikärakenne ja sosioekonomiset tekijät pitkäaikaisdiagnoosikirjauksien rinnalla tai niiden sijaan tarkemman kuvan alueen palvelutarpeista ja rahoitustarpeesta. Pidemmällä aikavälillä olemme myös halukkaita toimiman pilottialueena vaikuttavuuteen perustuvan rahoitusmallin rakentamisessa, Leppä lisää.

Esityksessä ehdotetaan myös uutta tasausta, jolla turvattaisiin vuosittain rahoituksen vähimmäistaso alueille, joilla rahoitus muutoin vähenisi. Lepän mukaan tasausmalli vain alleviivaa nykyisessä rahoitusmallissa olevia ongelmia ja sitä, että se ei kuvaa alueiden todellista palvelutarvetta, kuten tarkoitus olisi.

- Toimivampi malli riittävän rahoituksen varmistamiseen olisi kohdentaa rahoituksen jälkikäteistarkistusta enemmän niille alueille, joissa rahoituksen vaje hyvinvointialueille siirtyneisiin kustannuksiin nähden on ollut suurin, Leppä toteaa.

Lue lisää:

Lisätietoja:

  • konsernipalveluiden toimialajohtaja Lasse Leppä, p. 050 599 9545
  • talousjohtaja Aija Suntioinen, p. 040 185 9985
  • ylilääkäri Petri Kivinen, p. 040 186 6501