Kädet työpöydän yllä.

Työnantajan opas

Työnantajan ohjaus ja alkuneuvonta tehdään osana vammaissosiaalityön palveluohjausta. Lisäohjauksen tarpeessa työnantajan toivotaan olevan yhteydessä henkilökohtaisen avun keskuksen palveluohjaukseen. 

Oppaassa kerrotaan myös Keski-Suomen hyvinvointialueen yleiset korvausperiaatteet työntekijän eli avustajan palkkaamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Keski-Suomen hyvinvointialue korvaa palkkauksesta aiheutuvat lakisääteiset, kohtuulliset kustannukset.

Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilökohtaisen avun työnantajilla voi olla voimassa tästä oppaasta poikkeavia henkilökohtaisten avustajien työehtoja,  jotka perustuvat aiemmin voimassa olleisiin kuntien vammaissosiaalityön soveltamisohjeisiin sekä työsuhteiden ehtoihin.

Asiakkaalle henkilökohtainen apu on maksutonta.  Työntekijän työnjohdosta ja ohjauksesta vastaa työnantaja eli vammainen henkilö. Työsuhde syntyy työnantajan ja työntekijän välille. Työntekijä ei ole työ- eikä oikeussuhteessa Keski-Suomen hyvinvointialueeseen.  

Henkilökohtaisesta avusta säädetään vammaispalvelulaissa (675/2023). Henkilökohtaista apua voidaan järjestää neljällä eri tavalla. Nämä tavat ovat: 

  • työnantajamalli
  • palveluseteli
  • hyvinvointialueen itse järjestämä palvelu
  • hyvinvointialueen ostopalvelu 

Henkilökohtaista apua voidaan myös järjestää yhdistelemällä edellä mainittuja toteutustapoja. 

Työntekijällä tarkoitetaan tässä oppaassa henkilökohtaista avustajaa, joka on työsuhteessa vammaiseen henkilöön. Omainen tai muu läheinen henkilö, ei voi toimia henkilökohtaisena avustajana, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena (Vammaispalvelulaki 10§). Omaisen toimimisesta henkilökohtaisena avustajana on oltava maininta palvelupäätöksessä tai myöhemmin päivitetyssä asiakassuunnitelmassa. 

Työnantajalla tarkoitetaan tässä oppaassa vammaista henkilöä tai hänen valtuuttamaansa henkilöä, joka palkkaa työntekijän toteuttamaan henkilökohtaista apua vammaissosiaalityössä tehdyn palvelupäätöksen mukaisesti. 

13.11.2025 Henkilökohtaisten avustajien työehtosopimus on vahvistettu yleissitovaksi – mitä tarkoittaa Keski-​Suomessa -uutinen

Työnantajana ja työnjohtajana sinun tulee huolehtia seuraavista tehtävistä: 

  • Kerro työntekijälle, mitä työtehtäviä hänen tulee tehdä ja miten haluat hänen sinua avustavan.
  • Noudata työlainsäädäntöä ja laatimaasi työsopimusta.
  • Huolehdi työntekijän lakisääteisestä työterveyshuollosta.
  • Suunnittele työntekijän työaika vähintään 14 vuorokautta etukäteen ja seuraa työajan toteutumista.
  • Työnantaja ei saa perua työvuoroja kuin perustellusta syystä.
  • Suunnittele työvuorot niin että työntekijöidesi lakien mukaiset vuorokautiset lepoajat, muut vapaat ja lomat toteutuvat.
  • Suunnittele työvuorot henkilökohtaisen avun päätöksen mukaisesti.
  • Opasta työntekijää turvallisista työtavoista sekä tiedota häntä työturvallisuutta ja työpaikkaa koskevista määräyksistä.
  • Työntekijän pyytäessä sinun tulee laatia työtodistus työntekijällesi. Työtodistuksen antamatta jättäminen on rangaistava teko. 

Työnantajana sinun tulee noudattaa seuraavia määräyksiä: 

  • Et saa antaa lain tai hyvän tavan vastaisia määräyksiä työntekijällesi.
  • Sinun tulee ottaa huomioon työntekijän fyysiset ja ammattitaidolliset edellytykset suoriutua hänelle määräämisistäsi tehtävistä.
  • Voit määrätä työtekijän toiminnasta vain työaikana. Et voi puuttua työntekijän vapaa-aikaan.
  • Et voi poiketa laissa annetuista oikeuksista muuten kuin työntekijälle edullisempaan suuntaan. Huomioi kuitenkin mitä Keski-Suomen hyvinvointialue korvaa.
  • Et saa loukata työntekijän yksityisyyttä. Vaitiolovelvollisuudesta on hyvä sopia sekä työntekijän että työnantajan osalta.
  • Säilytä työsuhteeseen liittyviä asiakirjoja esimerkiksi lukitussa kaapissa, johon muilla ei ole pääsyä.
  • Noudata Heta-liiton työehtosopimusta. Heta TES on yleissitova, eli koskee kaikkia henkilökohtaisen avun työnantajia ja työntekijöitä huolimatta siitä, kuuluuko työnantaja Heta- liittoon. 

Keski-Suomen hyvinvointialue sijaismaksajana huolehtii puolestasi työntekijäsi palkanmaksusta ja lakisääteisestä tapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta. Oima-järjestelmän kautta avataan työntekijöiden eläkevakuutus ja tilitetään eläkemaksut eläkevakuutusyhtiölle ja työttömyysvakuutusmaksut Työllisyysrahastolle. Sinun tulee täyttää Valtakirja sijaismaksajapalveluun ja palauttaa se vammaissosiaalityön toimistoon, jotta asiakkuus Oima-järjestelmään voidaan avata. 

Työnantaja voi huolehtia tapaturma- ja ammattitautivakuutuksen myös itse haluamaansa vakuutusyhtiöön, mutta tällöin hänen on myös itse huolehdittava vuosittain palkkailmoitus (vuoden vaihteessa) vakuutusyhtiöön sekä maksettava vakuutuksen kustannukset ensin itse. Kun työnantajuus päättyy tai jos se kotikunnan vaihtuessa jatkuu eri paikkakunnalla, työnantajan tulee ilmoittaa asiasta vakuutusyhtiöön. Lakisääteinen tapaturma- ja ammattitautivakuutus korvataan työnantajalle laskua/laskun kopiota ja maksukuittia vastaan. Mahdollisia vakuutusmaksupalautuksia varten tulee vakuutusyhtiöön antaa Keski-Suomen hyvinvointialueen tilinumero. 

Vaikka Keski-Suomen hyvinvointialue huolehtii valtuuttamanasi palkanmaksusta tuntilistojen perusteella, huomioithan, että Keski-Suomen hyvinvointialue ei ole työsuhteen osapuoli, vaan työsuhde on työnantajan ja työntekijän välinen. 

Työntekijän velvollisuus on suorittaa työsopimuksessa määritellyt työtehtävät työnantajan antamien ohjeiden mukaisesti. Työntekijän tärkeimmät velvollisuudet ovat työnantajan antamien työtehtävien suorittaminen huolellisesti sekä työaikojen, työturvallisuusmääräysten, lakien ja työsopimuksen noudattaminen. 

Mikäli työntekijä on tyytymätön työtehtäviinsä tai työoloihinsa, tulee hänen ensisijaisesti keskustella asiasta työnantajan kanssa. Mikäli keskustelusta huolimatta asiaan tarvitaan ulkopuolisen tahon tukea, voidaan asiaan etsiä ratkaisuja henkilökohtaisen avun keskuksen palveluohjauksen tuella. Hyvä alaistaito on, että työntekijä kunnioittaa työnantajan yksityisyyttä eikä puhu epäasiallisesti työnantajastaan muille henkilöille. 

Työntekijän velvollisuutena on huolehtia omista työtehtävistään eikä hänen tulisi puuttua toisten työntekijöiden tehtäviin. Työntekijän tulee noudattaa hyvää tapaa ja asiallisuutta työtehtävissään. 

Työnantajan on työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan järjestettävä työntekijöilleen lakisääteinen ennalta ehkäisevä työterveyshuolto. Velvollisuus koskee sekä vakituisia että määräaikaisia työntekijöitä. Sen tavoitteena on varmistaa työympäristön turvallisuus ja terveellisyys. Äkillinen sairastuminen ja sairaanhoito ei kuulu lakisääteiseen ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon. Työnantaja voi sopia työterveyshuoltopalvelujen järjestämisestä valitsemansa palveluntuottajan kanssa. 

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyvät: 

  • työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla
  • työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset ja työhöntulotarkastus
  • työkykyä ylläpitävä toiminta
  • työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus
  • työntekijöiden kuntoutukseen ohjaaminen muun muassa päihdekuntoutus ja palvelu tulee omasta terveydenhuollon yksiköstä. 

Vammaispalvelulain nojalla korvataan ainoastaan lakisääteinen ennalta ehkäisevä työterveyshuolto. Työnantajan on tehtävä sopimus valitsemansa työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa ja sovittava lakisääteisestä ennalta ehkäisevästä työterveyshuollosta. Työntekijälle on tiedotettava työterveyshuollon palveluista ja sisällöstä.

Työterveyshuollon korvaaminen

Työterveys laskuttaa työnantajaa. Työnantaja maksaa työterveyshuollon laskut ensin kokonaisuudessaan. Tilikauden (kalenterivuoden) jälkeen kuuden (6) kuukauden kuluessa työnantajan tulee hakea työpaikkaterveydenhuollon kustannuksiin korvauksen Kelalta lomakkeella SV 98a TTH (hakemuksen täyttöohje lomake SV 101a TTH). Kansaneläkelaitos korvaa työnantajalle 60 prosenttia kustannuksista. Loppuosa kustannuksista korvataan vammaissosiaalityöstä työnantajalle Kelan päätöstä vastaan. 

Työterveyshuollon maksun korvaamista tai laskun maksua voi hakea alueesi vammaissosiaalityöstä, hakemus työterveyshuollon puolesta maksamiseen, jo ennen Kelan korvauspäätöstä. 

Osana lakisääteistä työterveyshuoltoa: 

  • Ohjaa työntekijä työhöntulotarkastukseen työsuhteen alkaessa, mikäli työpaikkaselvityksen perusteella tämä on aiheellista. Työhöntulotarkastus ei siis välttämättä ole pakollinen.  
  • Kerro työntekijälle mahdollisista työhön liittyvistä terveydellisistä vaaroista sekä ohjaa, miten työntekijä voi välttää vaarat (esim. apuvälineet ja ergonomiset työskentelytavat)
  • Mikäli työntekijälläsi on jokin vika, vamma tai sairaus, joka vaikuttaa hänen selviytymiseensä työssään, tulee sinun seurata, miten hän pärjää työtehtävissään.
  • Anna työntekijöillesi ohjeet toimenpiteistä, joihin heidän on tapaturman tai sairastumisen sattuessa ensiavun saamiseksi ryhdyttävä.
  • Huolehdi, että paikassa, jossa avustamisesi tapahtuu, on saatavilla riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.
  • Työnantaja ja työterveyshuolto arvioivat työterveysyhteistyössä ensiapuvalmiuden tarpeen työpaikkaselvityksen perusteella.

Työnantajana vastaat työpaikan työsuojelusta. Työturvallisuuslain mukaan olet velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Sinun on otettava huomioon työhön ja työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajana perehdytät työntekijäsi työpaikan oloihin ja oikeisiin työmenetelmiin sekä turvallisuusmääräyksiin. 

Lisätietoja työsuojelusta saat mm. Työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta osoitteesta tyosuojelu.fi. 

Osana työsuojelua: 

  • Poista työssä tai ympäristössä havaitut vaarat ja vaaratilanteet (esimerkiksi vaikeat työskentelyasennot, rasitusvammat).
  • Ohjaa työntekijääsi käyttämään apuvälineitä, esimerkiksi nostolaitetta aina kun se on mahdollista.
  • Pyri vähentämään vaaroja jo ennen työn aloittamista (muun muassa varmista, että käytössä on sopivat apuvälineet).
  • Opasta työntekijää kiinnittämään huomiota vaarojen tunnistamiseen ja menettelytapoihin vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Jos työntekijä havaitsee vaaran tai riskitekijän työskentelyolosuhteissaan, hänen tulee ilmoittaa siitä sinulle. Korosta työntekijälle turvallisia työtapoja ja ohjaa ergonomisesti oikeista työmenetelmistä, - liikkeistä ja -asennoista.
  • Jos avustettava henkilö sairastaa tarttuvaa sairautta, olet työnantajana velvollinen opastamaan työntekijää tartunnan suojautumisessa sekä hankkimaan siihen tarvittavat välineet, kuten suojakäsineet avustajan käyttöön.
  • Työnantajana sinun tulee seurata, että työntekijöidesi lakien mukaiset vuorokautiset lepoajat, muut vapaat ja lomat toteutuvat. 

Työtapaturmavakuutus on lakisääteinen vakuutus, jolla työntekijä vakuutetaan työn tekemisen aikana sattuneiden tapaturmien tai aiheutuneiden ammattitautien varalta. Vakuutuksen tulee olla voimassa heti ensimmäisen työvuoron alkaessa. 

Ensimmäisen työsuhteen alkaessa tulee ilmoittaa vammaissosiaalityön toimistosihteerille työntekijän ensimmäinen työpäivä, jotta Oima-järjestelmän kautta otettu vakuutus tulee voimaan työn alkaessa.  Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on työnantajakohtainen. Sinun ei tarvitse päättää tai muuttaa vakuutusta, jos työntekijä vaihtuu. 

Vakuutuksesta korvataan esimerkiksi: 

  • Tapaturma, joka on sattunut työssä tai työstä johtuvista olosuhteissa työpaikalla, työpaikkaan kuuluvalla alueella, matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin tai työntekijän ollessa työnantajan asioilla.
  • Tapaturmana korvataan vamma, joka on syntynyt lyhyenä enintään yhden vuorokauden pituisena aikana ja jota ei korvata ammattitautina (esimerkiksi työliikkeen yhteydessä tapahtunut lihaksen tai jänteen kipeytyminen). 

Tapaturmalla tarkoitetaan äkillistä, ennalta arvaamatonta, ulkoisen tekijän aiheuttamaa tapahtumaa, joka sattuu vakuutetun tahdosta riippumatta ja aiheuttaa hänelle vamman tai sairauden. 

Tapaturman sattuessa työnantaja ja työntekijä täyttävät yhdessä tapaturmailmoituksen vakuutusyhtiölle. Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilökohtaisen avun keskus auttaa tarvittaessa.  

Lisätietoja tapaturmavakuutuksesta ja korvattavista tapaturmista saat Tapaturmavakuutuskeskuksesta (TVK) osoitteesta tvk.fi. 

Päätöksestä ilmenee myönnetty avustajatuntien kokonaistuntimäärä, joka perustuu yksilölliseen tarvearvioon. Korvaus työntekijän palkkaan myönnetään henkilökohtaisen avun palvelupäätöksen mukaisesti ja työsopimuksen ensimmäisestä päivästä alkaen. 

On tärkeää huomioida, että henkilökohtainen apu on käytettävissä vain henkilöllä, jolle henkilökohtaisen avun palvelupäätös on tehty. Perheenjäsenten tai muiden henkilöiden asioiden hoitaminen ei kuulu työntekijän työtehtäviin.

Päivittäinen avustaminen

Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan esim. avustamista pukeutumisessa, hygienian hoidossa, vaate- ja ruokahuollossa, päivittäisillä kauppa-asioinneilla ja muissa kodinhoidollisissa tehtävissä. Työntekijän työtehtäviin ei kuitenkaan kuulu esimerkiksi kodin suursiivous, tai ikkunoiden peseminen, ellei työnantaja itse ole ko. toiminnossa mukana. Tähän tarpeeseen työnantajan on mahdollista ostaa yksityistä siivouspalvelua. 

Jos sinulle on myönnetty päivittäistä avustamista vain arkipäiviksi, ilman työaikalisiä (ns. perustunteja) tulee sinun suunnitella työvuorot tehtäväksi ajalle maanantai - perjantai kello 6 - 18 väliselle ajalle. Päätöksen mukaan työntekijälle ei korvata työaikalisiä, vaikka työtä tehtäisiin muina aikoina kuin maanantai - perjantai kello 6 - 18 välisenä aikana.  

Vapaa-ajan avustaminen 30 tuntia kuukaudessa

Vapaa-ajan avustamisella tarkoitetaan vapaa-ajalle myönnettävää avustamista kotona ja kodin ulkopuolella tapahtuviin harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen. 

Vapaa-ajan avun tunneista korvataan työaikalisät, mikäli työ toteutuu muuhun kuin maanantai–perjantai kello 6–18 väliseen aikaan. 

Työvuorot on suunniteltava työnantajalle myönnetyn päätöksen mukaisesti. Työvuorosuunnitelma perustuu työnantajana toimivan vammaisen henkilön avun tarpeeseen. Työnantajan henkilökohtaisen avun päätökseen on mahdollisesti kirjattu tuntimäärä ilta-, lauantai-, sunnuntai-, yö-, tai arkipyhätyöhön.  

Työnantaja määrittelee milloin (myönnetyn päätöksen mukaisesti), missä ja mihin vuorokauden tai viikon aikaan hän avustamista tarvitsee. Työaikalainsäädäntö kuitenkin määrää, millaisia työaikoja työntekijällä voi teettää. Työaikalain mukaan työntekijän työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Jaksotyönä tehtäessä viikoittainen 40 tunnin työaika tasoitetaan enintään kolmen viikon pituisena ajanjaksona, kuitenkin niin, ettei työnantajan päätöksessä oleva myönnetty tuntimäärä kuukaudessa ylity (Työaikalaki 5 §.). Työvuorosuunnittelu tulee tehdä vähintään kahdeksi seuraavaksi viikoksi eteenpäin ja se tulee olla työntekijällä tiedossa viimeistään viikkoa ennen työjakson alkua. 

Työaikalain mukaan työntekijälle on annettava vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana. 

  • Sunnuntaina kello 00–24 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan 100 % korotettu tuntipalkka. 

Huomioithan, että lisät maksetaan vain silloin, kun työaikalisällisten tuntien korvaaminen on erikseen mainittu henkilökohtaisen avun päätöksessä. 

Lisätyö ja ylityö 

Mikäli työsopimuksen mukainen tai muutoin sovittu työaika ylitetään, kyse on lisätyöstä. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta.  

Ylityön määrittelystä tarkemmin voi lukea työaikalaista. Ylityötä on työ, joka ylittää työaikalaissa tarkoitetun säännöllisen työajan enimmäismäärän. Työnantajan tulee hankkia riittävästi työntekijöitä niin, ettei ylitöitä tarvitse teettää. Keski-Suomen hyvinvointialue ei pääsääntöisesti korvaa ylitöistä aiheutuneita kustannuksia, jollei tälle ole riittäviä perusteita esim. äkillinen sairastuminen, juna myöhässä.  

Työnantaja voi halutessaan tehdä työpaikkailmoituksen työllisyysalueen palveluihin Työmarkkinatorilla osoitteessa tyomarkkinatori.fi. 

Työnantaja rekrytoi, haastattelee hakijat ja tekee valinnan työntekijästä. Ennen työpaikkailmoituksen laadintaa pohdi ja kirjoita ylös millaista apua työntekijältä tarvitset, missä ja milloin hän tehtäviään hoitaa sekä millainen työntekijä on paras tehtäviä hoitamaan. 

Vammaispalvelulain mukaan henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö (esim. puoliso, avopuoliso, lapsi, vanhempi, isovanhempi, lapsenlapsi, sisarus), ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Omaisen toimimisesta avustajana tulee olla maininta henkilökohtaisen avun päätöksessä tai asiakassuunnitelmassa.  

Rekrytoinnin tuki

Työntekijän rekrytointiin, työpaikkailmoituksen laadintaan sekä tehtävänkuvauksen määrittelyyn saat apua henkilökohtaisen avun keskuksesta. Henkilökohtaisen avun keskus tarjoaa myös tukea ja apua työnantajuuteen ja työsuhteen aloitukseen liittyen. 

 

Avustajainfo

Keski-Suomen hyvinvointialueella on käytössä Avustajainfo-järjestelmä, johon työnantaja voi rekisteröityä käyttäjäksi. Havu-keskuksen palveluohjaus hyväksyy työnantajan Avustajainfoon tekemän käyttäjäprofiilin ja tarvittaessa julkaisee työnantajan työpaikkailmoituksen sivustolle. Työnantaja voi laittaa työpaikkailmoituksen näkyviin itse tai pyytää apua henkilökohtaisen avun palveluohjauksesta.

Mikäli työnantaja tarvitsee sijaisen kiireellisesti (esim. saman päivän aikana) voi järjestelmän kautta lähettää viestin työntekijätarpeesta.. Valitsemalla viestit- kohdasta "lähetä viesti alueesi avustajille", voi Avustajainfossa ilmoittaa kiireellisen avustajatarpeen.. 

Työntekijät voivat rekisteröityä Avustajainfon käyttäjiksi tekemällä avustajaprofiilin järjestelmään. Jokainen uusi työntekijä haastatellaan ennen käyttäjäprofiilin käytön avaamista.

 

Työnantajalla on velvollisuus pyytää työhön valitun työntekijän rikosrekisteriote nähtäväksi, kun työntekijän työtehtävään kuuluu alle 18-vuotiaiden lasten kanssa työskentely tilanteissa, joissa lapsen huoltaja ei ole läsnä (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002).  

Lisäksi työnantajalla on oikeus pyytää iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työhön valitulta työntekijältä rikosrekisteriote nähtäväksi kerran työsuhteen alkaessa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023, 28 §). 

Rikosrekisteriotteen tulee olla alle 6 kuukautta vanha. Työnantajan tulee pyytää rikostausta nähtäväksi, mutta sitä ei saa arkistoida itselleen eikä lähettää vammaissosiaalityöhön. Rikosrekisteri on salassa pidettävää tietoa. Työntekijä tilaa itse omakustanteisesti rikosrekisteriotteen oikeusrekisterikeskuksen sivuilta.

Työntekijä on työsuhteessa avustettavaan eli työnantajaan. Työsuhde perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen työsopimukseen, joka tehdään kirjallisena. Työntekijän toimenkuvasta ja työn sisällöstä sovitaan työsopimuksessa. Työsopimuksella työntekijä sitoutuu tekemään työtä sovituin ehdoin. 

Työnantajana voit määrätä seuraavista seikoista: 
(Huomioi sinulle myönnetty henkilökohtaisen avun päätös) 

  • mitä työntekijä eli avustajasi tekee (työn sisältö)
  • miten työntekijä eli avustajasi työnsä suorittaa (työn suoritustapa)
  • milloin työtä tehdään (työvuoro)
  • missä työtä tehdään (työpaikka). 

Työnantajana teet työsopimuksen kaikkien työntekijöidesi kanssa, myös määräaikaisten sijaisten kanssa. Työsopimus tehdään kirjallisena ja allekirjoitetaan kahtena samanlaisena kappaleena. Toinen sopimus jää työnantajalle ja toinen annetaan työntekijälle. Työsopimuksesta toimitetaan kopio vammaissosiaalityön toimistosihteerille. Huomioithan, että työsopimus kannattaa tehdä vasta, kun olet saanut päätöksen henkilökohtaisesta avusta. 

Työsopimuksen laatimiseen toivotaan ensisijaisesti käytettävän Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilökohtaisen avun keskuksen henkilökohtaisen avun työsopimuspohjaa. 

Jos joku muu kuin vammainen henkilö allekirjoittaa työsopimuksen, tulee tällä henkilöllä olla asianmukainen valtuutus (esimerkiksi edunvalvonta, huoltajuus), joka antaa hänelle oikeuden toimia vammaisen henkilön puolesta. Työnjohtajana toimii aina vammainen henkilö. 

Jos työsopimuksen on allekirjoittanut muu kuin vammainen henkilö, tulee työsopimukseen kirjata työnantajan ja työntekijän lisäksi avustettavan henkilön nimi.  

Työsopimukseen on hyvä kirjata: 

  • työnantajan nimi (vammainen henkilö)
  • työntekijän nimi (avustajan nimi) ja henkilötunnus
  • työntekijän sähköpostiosoite
  • mahdollinen koeaika (enintään 6 kuukautta)
  • tieto siitä, onko kyseessä toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen työsopimus
  • työn aloittamisajankohta (päivämäärä)
  • pääasialliset työtehtävät
  • palkka (tuntipalkka)
  • työntekijän tilinumero palkanmaksua varten
  • työaika
  • irtisanomisaika
  • lomautusoikeus
  • vaitiolovelvollisuus
  • allekirjoitukset.

Työsopimukseen määritelty työaika sitoo työnantajaa ja työntekijää. Nollatuntisopimus (esim. 0–30h/kk) voidaan solmia vain silloin, kun työnantajalla on tarjota töitä niin epäsäännöllisesti tai ennakoimattomasti, ettei kiinteää työaikaa pysty määrittelemään etukäteen. Nollatuntisopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. 

Vammaisen lapsen huoltajan allekirjoittaessa työsopimuksen on huoltajan pyrittävä toimimaan niin, että lapsen etu toteutuu. Lapsen edun huomioimisella tarkoitetaan muun muassa sitä, että henkilökohtaisen avun osalta on turvattava lapsen itsenäistyminen ja kasvaminen vastuullisuuteen sekä edistettävä lapsen tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia. Lapsella tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa työntekijän työnkuvan määrittelyyn ja tapaan tehdä työtä. Lapselle tulee antaa hänen ikäisensä ja kehitystasonsa mukaisella tavalla tietoa henkilökohtaisen avun palvelusta. 

Heta-liitto ja JHL suosittelevat sopimista kirjallisesti siitä, kenellä on työnantajan lisäksi lomautusoikeus, jos työnantaja on estynyt lomauttamasta työntekijää esimerkiksi sairaalaan joutumisen vuoksi. Asiasta voi sopia esimerkiksi työsopimuksessa.

Ensimmäisen työsuhteen kohdalla, tulee toimittaa kopio työsopimuksesta sekä valtakirja sijaismaksajapalveluun kotikunnan vammaissosiaalityön toimistosihteerille. Seuraavissa työsuhteissa riittää vain kopio työsopimuksesta. Työntekijöiden mahdolliset kokemuslisälomakkeet tulee toimittaa toimistosihteerille.

Työnantajan tulee tarkistaa Heta- työehtosopimuksen sisältö koskien työsuhteen ehtoja.  

Heta-liiton jäsenyyden osoittaminen 

Vammaispalvelun toimistoon toimitetaan seuraavat kopiot: 

  • jäsenliittoon liittyvä hyväksymiskirje, josta ilmenee liittymispäivä
  • kuitti suoritetusta jäsenmaksusta
  • kuitti suoritetusta jäsenmaksusta tulee toimittaa vammaissosiaalityön toimistosihteerille vuosittain.

Keski-Suomen hyvinvointialue huolehtii työnantajan puolesta työntekijän palkanmaksun työtuntilistojen perusteella. Palkanmaksu hoidetaan sähköisen Oima-järjestelmän avulla. Sijaismaksajapalvelun eli Oiman kautta ilmoitetaan työntekijän tulotiedot verohallinnon tulorekisteriin eri viranomaisten tarpeita varten. Oima-järjestelmä hakee työntekijän verokortin automaattisesti verohallinnon järjestelmistä. Työntekijän tulee huolehtia verottajan järjestelmään (omavero.fi) verokortin ajantasaisuus.  

Työntekijän palkka maksetaan tuntiperusteisena työnantajan toimittamien toteumatietojen mukaisesti. Toteutuneet työtunnit merkitään työtuntilistaan joko sähköisesti Oima-järjestelmän kautta tai kirjallisena. 

Työnantaja huolehtii siitä, että työntekijän tekemät työtunnit sekä työaikalisät ovat henkilökohtaisen avun palvelupäätöksen mukaisia, eivätkä tunnit ylitä päätöksessä myönnettyjä enimmäistuntimääriä. Työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle mahdolliset päätöksestä poikkeavat työtunnit. Työntekijä saa palkkalaskelman ensisijaisesti sähköpostiin. Tätä varten sähköpostiosoite tulee ilmoittaa tuntilistassa. 

Työtuntilistat tulee täyttää huolellisesti ja selvällä käsialalla.  

Päivittäisen avun työaika (mikäli saamasi päätös sisältää päivittäistä apua) ja vapaa-ajan avun työaika tulee kirjata eri kohtiin. Erittele työajat päätöksen mukaisesti. (Ks. Henkilökohtaisen avun päätös) Työajat täytetään avustamisen mukaisesti. Työvuoron kellonaika ei voi koskaan olla molemmissa sarakkeissa -päivittäinen apu ja vapaa-ajan apu.  

Palkka-aineiston palautus

Palkka-aineisto tulee palauttaa kuukauden 3. päivään tai 18. päivään mennessä.

Jos palkka-aineisto palautetaan kuukauden 3. päivään mennessä, niin palkanmaksupäivä on kuukauden 15 päivä, tai päivän sattuessa viikonlopulle tai arkipyhälle, palkanmaksupäivä on edellinen arkipäivä.

Jos palkka-aineisto palautetaan kuukauden 18. päivään mennessä, niin palkanmaksupäivä on kuukauden viimeinen päivä, tai päivän sattuessa viikonlopulle tai arkipyhälle, palkanmaksupäivä on edellinen arkipäivä.

Mikäli palkka-aineisto palautetaan myöhässä aikataulusta, niin palkanmaksu siirtyy seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteyteen. Puutteellisesti täytetyt ja myöhässä saapuneet työtuntilistat viivästyttävät työntekijän palkanmaksua.   

Esimerkiksi: 

  • Ajalta 1.–31.1.2023 palkanmaksupäivä on 15.2.2023, ja tämän ajanjakson materiaali tulee palauttaa 31.1.–3.2.2023 eli kuukauden 3. päivään mennessä.  
  • Ajalta 1.–15.1.2023 palkanmaksupäivä on 31.1.2023 (tämä vain heille, joille palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa). Tälle palkkapäivälle tuleva palkka-aineisto tulee palauttaa 15.1–18.1.2023 eli kuukauden 18. päivään mennessä.

Tarkastetut ja allekirjoitetut paperiset työtuntilistat toimitetaan kotikunnan alueen vammaissosiaalityön postiosoitteeseen. Mikäli sinulla on käytössäsi Oima-palvelu, lähetä työtuntilistat palvelun kautta ylläolevan aikataulun ja ohjeistuksen mukaisesti.

Tuntilistan voi jättää aina myös aikaisemmin, kun viimeinen kuukauden työvuoro on tehty. 

Mikäli palautat kuvat paperisista tuntilistoista sähköisesti Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelun kautta, tulee sinun katsoa, että kuvat tuntilistoista ovat hyvälaatuisia ja kuvissa näkyvät selvästi kaikki merkinnät ja allekirjoitukset.  

Tuntilistoja ei oteta vastaan sähköpostilla.

Työntekijän on välittömästi ilmoitettava työnantajalle, kun hän on sairauden vuoksi estynyt tekemään työtään. Sairauspoissaolon tarpeen arvioi ensisijaisesti työntekijä yhdessä hoitavan sairaanhoitajan tai lääkärin kanssa. Työntekijä ilmoittaa sairastumisesta aina työnantajalle henkilökohtaisesti. Työnantajalla on oikeus pyytää todistus myös lyhyemmästä poissaolosta.

Sairaslomatodistuksen saamista varten työntekijä hakeutuu oman alueen terveyskeskukseen, opiskelijaterveydenhuoltoon tai muuhun valitsemaansa terveydenhuollon pisteeseen. Sairauslomatodistus toimitetaan työnantajalle, joka säilyttää todistuksen tietosuojan huomioiden enintään kahden (2) vuoden ajan. Terveydentilaa koskevat tiedot on poistettava välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei ole perustetta. Sairauslomatodistus tulee toimittaa ensimmäisestä sairauslomapäivästä alkaen. Kopio sairauslomatodistuksesta tulee toimittaa asiakkaan kunnan vammaissosiaalityön toimistosihteerille palkanmaksun perusteeksi. 

Työnantaja hankkii sijaisen työntekijän sairausloman ajaksi. Sairastuneen työntekijän sairauspäivien työtunnit eivät kuluta sinulle myönnettyjä avustustunteja.  

Työntekijän sairausloma-ajalta korvataan etukäteen laaditun työvuorolistan mukaisesti enintään 8 h/päivä (perustuntipalkan mukaisesti). Työntekijän sairauspäiville suunnitellut työtunnit ja kellonajat (alkamisaika ja päättymisaika) tulee merkitä tuntilistaan.  

Työntekijällä on oikeus saada palkka sairastumispäivältä ja seuravalta yhdeksältä arkipäivältä (1+9). Myös lauantait lasketaan arkipäiviksi. Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt alle kuukauden, työkyvyttömyysajalta maksetaan 50% palkasta. Mikäli työkyvyttömyysaika kestää yli 9 päivää, työntekijä hakee itse sairauspäivärahaa Kansaneläkelaitokselta. 

Työnantajana olet velvollinen vastaamaan Kelalta tuleviin työntekijöiden sairauspäiväraha kyselyihin.  

Työntekijän lapsen sairastuminen tai muu pakottava perhesyy 

Jos työntekijä on poissa alle 12-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisen sairastumisen vuoksi, ei poissaolo vähennä työntekijän palkkaa tai kuluta vuosilomaa siltä osin kuin poissaolo on välttämätöntä hoidon järjestämiseksi. Oikeus palkalliseen poissaoloon voi kestää korkeintaan kolme (3) peräkkäistä kalenteripäivää sairastumisen alusta lukien. Poissaolon syy on todistettava terveydenhuollon ammattihenkilön antamalla todistuksella, ellei työnantaja ole ohjeistanut muuta. Kopio sairauslomatodistuksesta tulee toimittaa asiakkaan kunnan vammaissosiaalityön toimistosihteerille palkanmaksun perusteeksi.  

Työnantajalla on oikeus vaatia työntekijältä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta. 

 

Seuraavat työpäiväksi sattuvat työnantajalle ilman aiheetonta viivytystä ilmoitetut 0vat palkallisia vapaapäiviä:

  • työntekijän oma 50- ja 60-vuotispäivä
  • perheenjäsenen kuolema
  • perheenjäsenen tai lähiomaisen hautajaispäivä.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan työntekijän kanssa samassa taloudessa elävää avio- ja avopuolisoa ja näiden samassa taloudessa eläviä omia tai puolison lapsia. Lapseksi katsotaan myös otto- ja kasvattilapsi. Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän perheenjäseniä sekä vanhempia, isovanhempia, lapsia, lapsenlapsia, veljiä, sisaria ja avio- tai avopuolison vanhempia. Poissaolon enimmäispituus on yksi (1) päivä. Poissaolon ajalta ei makseta työaikakorvauksia. Työntekijä ei voi saada vapaapäivää muuna ajankohtana, jos yllä mainittu päivä osuu työntekijän vapaa- tai vuosilomapäiväksi. Työnantajalla on oikeus pyytää selvitys poissaolon perusteesta.

Perhevapaalla tarkoitetaan äitiys- isyys- tai vanhempainvapaata. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa perhevapaiden ajalta. Keski-Suomen hyvinvointialue ei korvaa työntekijälle palkkaa tältä ajalta. Työntekijä hakee päivärahaa perhevapaiden ajalle Kelalta. Työntekijän tulee toimittaa vanhempainvapaan Kelan päätöksestä kopio vammaissosiaalityön toimistosihteerille. 

Sinulle voidaan korvata myös sellaiset muut kohtuulliset avustamisesta ja työntekijästä aiheutuvat kulut, jotka ovat välttämättömiä avustamisen mahdollistamiseksi. Välttämättömiksi voidaan katsoa ne kustannukset, joita ilman avustamiseen ei olisi voitu ryhtyä tai sitä ei olisi voitu jatkaa. 

Voit hakea avustamiseen liittyviä työntekijästä syntyneitä kustannuksia oman alueen vammaissosiaalityöstä (hakemus avustajaan liittyvistä kuluista). 

Laadi suunnitelma kuluista etukäteen ja ole yhteydessä vammaissosiaalityön työntekijääsi mahdollisten lisäkorvausten ja lisätuntien myöntämistä varten. 

Työntekijällä on oikeus kahteen (2) palkalliseen koulutuspäivään kalenterivuoden aikana. Koulutuksen on oltava työnantajan hyväksymä henkilökohtaisen avustajan työhön liittyvä tai ammattitaitoa kehittävä koulutus. Näitä voivat olla esimerkiksi ensiaputaitoja, apuvälineiden käyttöä tai ergonomian parantamista kehittävät koulutukset. 

Työnantaja ei vastaa koulutukseen osallistumisesta aiheutuvista matka- tai muista ylimääräisistä kustannuksista. 

Työntekijän osallistuessa koulutustilaisuuksiin, luetaan koulutustilaisuuteen kulunut aika työajaksi, kuitenkin enintään kahdeksan (8) tuntia koulutuspäivää kohden. 

Työnantajan lähettäessä työntekijän koulutukseen, työnantaja ja työntekijä sopivat koulutuksesta, sekä laativat sitä koskevan kirjallisen suunnitelman, jonka molemmat osapuolet kuittaavat hyväksytyksi.

Työntekijälle kertyy työssäolon aikana vuosiloma vuosilomalaissa (162/2005) säädetyin perustein. Työnantajana velvollisuutesi on huolehtia, että työntekijällä on mahdollisuus vuosilomaan. 

Lomamääräytymisvuosi alkaa huhtikuun alusta (1.4.) ja päättyy maaliskuun loppuun (31.3.). Lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika.  

Lomamääräytymiskuukaudessa tulee työpäiviä olla vähintään 14 päivää tai työtunteja vähintään 35. Alle vuoden työsuhde on lomakertymä 2 arkipäivää ja yli vuoden työsuhteessa 2,5 päivää jokaista lomanmääräytymiskuukautta kohti. Vuosilomakorvaukset maksetaan lomien yhteydessä. 

Työnantajalla on oikeus päättää vuosiloman ajankohdasta. Sinun tulee määritellä avustajan loman ajankohta vuosilomalakia noudattaen hyvissä ajoin. Työnantajan tulee varmistaa sijaisjärjestelyt ennen loman myöntämistä. Työntekijän vuosiloman ajalta korvataan sijaisen palkkaamisesta aiheutuneet kulut. Sijaisen työsopimus tehdään samalle ajalle kuin vakituisen loma. Ilmoita ajoissa, jos työntekijälle tulee maksaa lomapalkka ennen lomaa (yli viikon loma). Työtuntilistaan merkitään työntekijän vuosiloman ajankohta. 

Vuosilomalain 8 pykälän vapaa

Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, ei ole oikeutettu vuosilomaan mutta on oikeutettu neljän viikon yhtäjaksoiseen vapaaseen työsuhteen kestettyä vuoden. Kertymä on siis aina 2 päivää kuukaudessa, vaikka työsuhde kestäisi yli vuoden. Vapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan sen ajalta saa lomakorvauksen. Lomakorvaus maksetaan kesäkuun palkkapäivän yhteydessä.  

Sijaisen palkkaaminen työntekijän vuosiloman ajaksi 

Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus palkata sijainen työntekijän vuosilomalain mukaisen loman/vapaan ajaksi. Vakituisen työtekijän tuntilistaan merkitään vuosiloma (ks työtuntilistan täyttämisohje). Työnantaja solmii sijaisen kanssa määräaikaisen työsopimuksen, jossa määräaikaisuuden perusteeksi merkitään vuosiloman sijaisuus. 

Lomauttamisella (Työsopimuslaki 55/2001) tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muuten voimassa. Lomautuksen ajalta ei makseta palkkaa. Työntekijällä on lomautuksen aikana oikeus ottaa vastaan muuta työtä ja oikeus työttömyyskorvaukseen. 

Pääsääntöisesti vain toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan työntekijän voi lomauttaa. Määräaikaisessa suhteessa olevan työntekijän voi lomauttaa vain tilanteissa, joissa työntekijä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos tämä olisi töissä. 

Lomautusilmoitus

Kun tarve lomauttamiseen on ennalta tiedossa (esim. kuntoutusjakson tai ennalta tiedettävä sairaalajakson vuoksi), on lomautusilmoitus annettava kirjallisesti työntekijälle vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Ennen lomautusilmoituksen antamista on työntekijää kuultava. 

Työnantaja voi poikkeustilanteessa antaa lomautusilmoituksen työsopimuslain mukaista vähimmäisaikaa lyhyemmällä ajalla. Poikkeustilanteessa peruste lomautukseen ja syy ilmoituksen antamiseen lyhyemmällä ajalla on joko työnantajan äkillinen sairaalaan joutuminen tai äkillisestä syystä alkava kuntoutusjakso. Lomautusilmoitus tulee kuitenkin aina antaa vähintään viisi (5) päivää ennen lomautuksen alkamista. Mikäli työnteko estyy äkillisesti työnantajasta johtuvasta syystä esimerkiksi jouduttua sairaalahoitoon, on lomautusilmoitus annettava työntekijälle välittömästi.

Näissä tilanteissa työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa ennakkoselvitystä tai varata työntekijälle tilaisuutta tulla kuulluksi, mutta se on kuitenkin suositeltavaa.

On suositeltavaa sopia kirjallisesti kenellä on työnantajan lisäksi lomautusoikeus, mikäli työnantaja on estynyt lomauttamasta työntekijää. Lomautusoikeuden voi kirjata esimerkiksi työsopimukseen.

Palkanmaksuvelvollisuus jatkuu pääsääntöisesti enintään 14 vuorokautta ilmoituksesta suunniteltujen työvuorojen mukaan, kuitenkin enintään 8 h/pv. Tänä aikana on työntekijälle selvitettävä työn keskeytymisen syy ja arvioitu aika.  

Mikäli työnantaja menehtyy, on sekä kuolinpesän osakkailla että työntekijällä oikeus irtisanoa työsopimus.  

Lomautuksen kesto 

Työnantaja voi lomauttaa työntekijän, joko määräajaksi tai toistaiseksi. Pääsääntöisesti lomautus tehdään määräajaksi. Lomauttaminen määräajaksi tulee tehdä tilanteessa, jossa työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantajalla ole tarjota sopivaa työtä. Mikäli työnantaja ei lomauta työntekijää, vaikka oikeus lomauttamiseen olisi olemassa, voi vammaispalvelu pidättäytyä palkkakustannusten korvaamisesta. Palkanmaksuvelvollisuus on tällöin työnantajalla itsellään. 

Työsopimussuhde voi päättyä työntekijän tai työnantajan aloitteesta sen mukaan kuin he yhdessä sopivat. Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn tultua tehtyä. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään toisen sopijapuolen tietoon saatettavalla irtisanomisella. 

Työnantajalla on oltava asialliset perusteet työsuhteen purkamiseen myös silloin, kun työsuhteen purkaminen tapahtuu koeajalla. 

Varoitus 

Jos työntekijä on laiminlyönyt työsuhteestaan johtuvia velvoitteita, voi työnantaja antaa hänelle varoituksen. Työnantaja voi päättää työsuhteen toistuvien laiminlyöntien vuoksi, mutta pääsääntöisesti irtisanomista ei saa toteuttaa ennen kuin työntekijälle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Mikäli työsuhde halutaan päättää toistuvien laiminlyöntien vuoksi, tulee työnantajan pystyä osoittamaan, että varoitus on annettu. Tämän johdosta on sekä työnantajan että työntekijän edun mukaista, että varoitus annetaan kirjallisesti. Työnantaja pyytää työntekijää allekirjoituksellaan vahvistamaan, että varoitus on vastaanotettu. Työntekijän allekirjoitus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työntekijä olisi hyväksynyt varoituksessa esille tuodut seikat oikeiksi. 

Varoituksesta tulee toimittaa kopio vammaissosiaalityön toimistosihteerille. 

Jotta annettu varoitus täyttäisi sen tarkoituksen, tulisi siihen kirjata vähintään: 

  • konkreettinen kuvaus työntekijän sopimuksen vastaisesta käyttäytymisestä
  • selvitys niistä velvollisuuksista, joita työntekijä on rikkonut
  • selkeä vaatimus käyttäytymisestä tulevaisuudessa sovittujen sääntöjen mukaisesti
  • yksiselitteinen ilmoitus toistuvan, samankaltaisen moitittavan käyttäytymisen seurauksista. 

Varoitukselle ei ole säädetty voimassaoloaikaa. Arvio varoituksen kestosta tehdään tapauskohtaisesti ja siihen vaikuttaa työntekijän rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus. Työsuhde voidaan päättää ilman varoitusmenettelyä, jos työntekijän rikkomus on niin vakava, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Työsuhdetta päätettäessä varoitukseen voidaan vedota vain silloin, kun irtisanominen johtuu saman tyyppisestä syystä kuin mistä varoitus on annettu. 

Työnantajan tekemä irtisanominen tai työsuhteen purkaminen 

Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanominen edellyttää aina asiallista ja painavaa syytä.

Työnantajana voit irtisanoa työsuhteen Hetan työehtosopimukseen tai työsopimuslakiin kirjattujen irtisanomisaikojen puitteissa. Irtisanomisajan pituus määrittyy työsopimuksen mukaisesti sekä työsuhteen keston perusteella. Jos irtisanot työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa sinulle voi syntyä korvausvelvollisuus laittomasta irtisanomisesta. Voit irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä.  

Työntekijään liittyvä asiallinen irtisanomisperuste voi olla esimerkiksi: 

  • työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakava rikkominen ja laiminlyönti
  • sellaisten työntekijään liittyvien työntekoedellytysten olennainen muuttuminen, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. 

Taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste on kyseessä, jos työ on vähentynyt tai loppunut. 

Et voi irtisanoa työntekijääsi seuraavin perustein: 

  • Työntekijälläsi on sairaus, vamma tai hänelle on tapahtunut tapaturma, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että ei voida kohtuudella edellyttää sopimuksen jatkamista.
  • Työntekijäsi osallistuu työtaistelutoimenpiteeseen.
  • Työntekijälläsi on poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä, joista olet eri mieltä.
  • Työntekijäsi osallistuu yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan.
  • Työntekijäsi turvautuu oikeusturvakeinoihin. 

Mikäli päätät työntekijäsi työsuhteen perusteettomasti, sinut voidaan tuomita työsopimuslain mukaan maksamaan työntekijälle 3-24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. 

Neuvoja antaa myös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue.  

Työnantaja saa purkaa työsopimuksen päätyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. 

Jos työntekijä on ollut poissa työstä työnantajalle ilmoittamatta vähintään seitsemän päivää ilman pätevää syytä, voidaan työsopimus tulkita purkautuneeksi poissaolon alkamisesta lukien. 

Työntekijän irtisanoutuminen tai työsuhteen purkaminen 

Työsuhde voi päättyä työntekijän itsensä irtisanoutumiseen. Työntekijä ei tarvitse erityistä perustetta irtisanoutumiselleen. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan Heta-liiton työehtosopimuksen mukaista irtisanomisaikaa. Määräaikaisesta työsuhteesta työntekijä voi irtisanoutua vain, jos työsopimuksessa on sovittu irtisanomisajasta. Asiasta voi myös sopia työnantajan kanssa erikseen. 

Työntekijä saa purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää työn jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. 

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisin ja taloudellisen perustein irtisanomalleen, työllisyysalueen palveluista edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt.  

Irtisanomisajat 

 Työnantajan noudatettavat Hetan työehtosopimuksen mukaiset irtisanomisajat: 

  • 1 kuukausi, jos toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on jatkunut enintään viisi (5) vuotta
  • 2 kuukautta, jos toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on jatkunut yli viisi (5) vuotta 

Työnantajan noudatettavat työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat: 

  • 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden
  • 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut 1–4 vuotta
  • 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut 4–8 vuotta
  • 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut 8–12 vuotta
  • 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta 

Työntekijän noudatettavat Heta TES mukaiset irtisanomisajat: 

  • 1 kuukausi, jos toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on jatkunut enintään viisi (5) vuotta 
  • 2 kuukautta, jos toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on jatkunut yli viisi (5) vuotta

Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomisaikaa määräajan päättyessä, ellei siinä ole sovittu mahdollisuudesta irtisanoa se ennen määräajan päättymistä. 

Työnantajan tulee huolellisesti säilyttää kaikki työntekijöitä koskevat asiakirjat. Työnantajan on hyvä pitää erillistä kansiota työsuhteisiin liittyvistä asioista, jotta niihin on tarvittaessa helppo palata.  

Luottamuksellisille asiakirjoille on määritelty seuraavia arkistointimääräyksiä  

  • työvuorosuunnitelmia tulee säilyttää 5 vuotta
  • työsopimuksia 10 vuotta
  • sairauslomatodistuksia enintään 2 vuotta, terveydentilaa koskevat tiedot on poistettava välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei ole perustetta.   

Muita luottamuksellisia asiakirjoja ovat mm. lomautusilmoitukset, varoitukset, työsuhteen päättämiset, todistusten kopiot. Vanhentuneet ja luottamukselliset asiakirjat tulee hävittää asianmukaisesti eikä niitä saa heittää lehti- tai paperinkeräykseen. 

Asiakirjoja säilytetään sekä sähköisessä muodossa tietojärjestelmissä että paperimuodossa. Tietojen on säilyttävä virheettöminä ja eheinä. Asiakirjoja ja niihin sisältyviä tietoja on käsiteltävä huolellisesti ja asianmukaisesti, niin että ne ovat turvassa tuhoutumiselta, vahingoittumiselta ja asiattomalta käytöltä koko asiakirja arkistointimääräyksen ajan. Paperiasiakirjat säilytetään lukitussa kaapissa.