Erityisnuoren itsenäistyminen
Nuoruuden kehitystehtävänä on itsenäiseksi kasvaminen ja vanhemmista irtaantuminen. Tähän elämänvaiheeseen kuuluvat uudet vastuut ja velvollisuudet sekä itsensä hyväksyminen ja oman tulevaisuuden suunnittelu. Nuoren itsenäistyminen ja siirtyminen kohti aikuisuutta on iso elämänmuutos koko perheelle.
Nuoret kypsyvät eri tahdissa ja itsenäistymisvalmiudet saavutetaan yksilöllisesti. Erityisnuorelle itsenäistyminen on usein haastavampaa ikätovereihin nähden. Siirtyminen kohti aikuisuutta on iso elämänmuutos ja moni nuori tarvitsee tässä vaiheessa erityistä tukea ja ohjausta. Nuoren itsenäistymisvaiheessa tärkeää on, että nuori saa tukea omien vahvuuksiensa tunnistamiseen ja niiden hyödyntämiseen arjessa. Myös vanhemmat tarvitsevat tukea ja ohjausta, jotta he pystyvät tukemaan nuorta kohti itsenäisempää elämää.
Monille nuorille rippikoulu on yksi merkittävimmistä kokemuksista ja ensimmäinen kokemus, kun nuori on erossa omasta perheestä monta vuorokautta. Jännitystä voi olla ilmassa niin nuorella kuin vanhemmillakin, erityisesti jos molempia huolettaa nuoren pärjääminen vieraassa ympäristössä ja vieraiden ihmisten kanssa. Kehitysvammaisille ja autismin kirjon nuorille on myös oma erityisrippikoulunsa, jossa pappina toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vammaistyön pappi.
Nuoren kehossa tapahtuvat fyysiset muutokset saavat kehon tuntumaan ja näyttämään erilaiselta ja vieraalta. Hormonit hyrräävät ja ihastumisia ja vihastumisia voi tulla. Nuori voi myös tarvita tukea omaan seksuaalisuuteen liittyvissä pohdiskeluissa, mikäli hänellä on haasteita asioiden ymmärtämisessä. Myös henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen saattaa olla haastavaa osalle nuorista. Jos vanhempia tai läheisiä mietityttää nuoren vointi tai arjessa on haasteita, voi ottaa yhteyttä esimerkiksi Omaks.fi-palvelun etäperhetyöntekijään, joka neuvoo ja ohjaa eteenpäin.
Erityisnuoren tarvitsema itsenäistymisen tuki ja eri tukimuodot riippuvat paljon nuoren toimintakyvystä ja realistisista itsenäistymisen tavoitteista. Jos nuori tulee aina tarvitsemaan toisen henkilön tukea asioimisiin, silloin ei kannata lähteä tavoittelemaan täysin itsenäistä asiointia, vaan tavoitteena voi olla asioiminen tukihenkilön kanssa. Jos nuori tulee tarvitsemaan aina tukea ja ohjausta asumiseensa, itsenäistymistä voidaan tukea kotona antamalla nuorelle mahdollisuus tehdä arjen valintoja itsenäisesti. Vanhemmat voivat myös sopia nuoren kanssa pienistä kodin vastuutehtävistä, esimerkiksi roskien viemisestä tai astianpesukoneen tyhjentämisestä. Nämä tukevat nuoren itsenäistymistä.
Jos erityisnuoren oireilu on hyvin haastavaa, voi olla, että nuori tarvitsee myös erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tukea. Usein nuori ohjautuu palveluihin joko koulun oppilashuoltoryhmän tai sosiaalihuollon oman työntekijän avustuksella.
Vammaispalveluilla voidaan tukea nuoren itsenäistymistä
Vammaispalveluista voi hakea vammaispalvelulain ja erityishuoltolain mukaisia palveluita. Palveluita haetaan hakemuksilla, jotka löytyvät Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivuilta. Vammaispalvelulain perusteella myönnettäviä palveluita voi olla esimerkiksi henkilökohtainen apu vapaa-aikaan tai kuljetuspalvelut. Erityishuoltolain mukaan voidaan myöntää nuorelle yksilöllisen harkinnan mukaan lyhytaikaista asumista kodin ulkopuolella esimerkiksi perhehoitoon.
Mitä peruskoulun jälkeen?
Aiemmin oppivelvollisuus päättyi peruskouluun. Nykyään oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon. Toisen asteen tutkintoja ovat lukion ylioppilastutkinto ja ammatillinen tutkinto. Opetuksen lisäksi esimerkiksi oppikirjat ja työvälineet ovat ilmaisia oppivelvollisuutta suorittaville opiskelijoille.
Nuoren oppimiskyvystä ja peruskoulun tukitoimista riippuen kaikki nuoret hakevat toisen asteen opintoihin yhteishaun kautta. Jos yhteishaussa jää ilman jatko-opiskelupaikkaa, voi nuori hakea myös kesken lukuvuoden suoraan oppilaitokseen jatkuvan haun kautta. Jos nuori tarvitsee tukea opintoihin, hän voi suorittaa toisen asteen opinnot tavallisen ammattioppilaitoksen erityisryhmässä. Runsaammin tukea tarvitsevat opiskelijat voivat suorittaa ammattitutkinnon ammatillisessa erityisoppilaitoksessa. Silloin opiskelija tarvitsee hakemuksen liitteeksi todistuksen erityiseen tukeen oikeuttavista syistä.
Täysi-ikäistymiseen liittyvät asiat
18 vuotta täyttäminen tuo muutoksia nuoren arjen asioiden hoitamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa 18 vuotta täyttäneen nuoren asiointi muuttuu ja ilman nuoren antamaa lupaa ei tietoja anneta muille kuin nuorelle itselleen.
Pankki sulkee vanhemmilta oikeuden nuoren tilin käyttöön ja nuoren tulee tämän jälkeen hoitaa itse asioitaan. Pankin kanssa voi tehdä valtakirjamenettelyn, jolloin nuori voi antaa vanhemmilleen käyttöoikeuden tiliinsä. Näin kannattaa toimia, mikäli rahankäyttö on vielä harjoittelussa ja nuoren tavoitteena oppia laskujen maksaminen ja omien raha-asioiden hoitaminen.
Kun täysi-ikään tullut nuori ei pysty hoitamaan asioitaan itse esimerkiksi sairauden tai vammautumisen takia, on etsittävä ratkaisu, miten hänen asioitaan hoidetaan hänen puolestaan. Jos valtakirjan tekeminen ei riitä tai tukea antavat läheiset puuttuvat, on aiheellista pohtia edunvalvontaa. Aivan ulkopuolinen virallinen edunvalvonta voi tulla kyseeseen silloin, kun sopivaa henkilöä ei löydy lähipiiristä Lisää tietoa taloudellisten asioiden hoitamiseen liittyvistä tukitoimista löytyy Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta. Otathan huomioon Digi- ja väestötietoviraston käsittelyajat esimerkiksi edunvalvontaa hakiessa; aiheeseen kannattaa tutustua riittävän aikaisin.
Puolustusvoimat kutsuu kaikki 18 vuotta kalenterivuoden aikana täyttävät miehet kutsuntoihin. Jos on selvää, että nuori ei vamman tai sairauden vuoksi pysty asepalvelustaan suorittamaan, voi kutsuntatoimistoon lähettää lääkärintodistuksen ja saada vapautuksen jo ennen kutsuntapäivää. Tällöin kutsuntapäivänä ei enää tarvitse mennä paikan päälle, vaan asia on jo hoidettu etukäteen kuntoon.
Lapsuuden kodista poismuutto
Erityisnuoren tai -aikuisen muuttaessa pois lapsuuden kodista ovat myös vanhemmat ja muu perhe täysin uuden elämänvaiheen edessä. Vanhemmat saattavat pohtia omaa paikkaansa nuoren elämässä ja alkaa rakentaa yhteistyötä ja luottamusta uuden asumisyksikön henkilökunnan kanssa. Samalla nuoren arki ja elämä rakentuu uudelleen ja vanhemmilla on runsaasti aikaa omille harrastuksille ja mielenkiinnon kohteille. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on tehnyt työkirjan omaishoitajalle, jonka omainen on juuri muuttanut omilleen tai pois lapsuudenkodista.