Nuori kävelee heinikossa.

Nuoren mieli ja keho

Ihmisen hyvinvointi koostuu monesta eri asiasta, kuten mielen ja kehon hyvinvoinnista. Mieli ja keho kulkevat käsi kädessä: jos toinen niistä sairastuu, toinenkin voi huonosti. Siksi kumpaakin täytyy hoitaa.

Yleensä mielen hyvinvointiin yhdistetään positiiviset tunteet, kuten iloisuus ja onnellisuus, mutta jokaisen ihmisen elämään kuuluvat myös alakuloisuuden ja surun tunteet. Jokainen on joskus ahdistunut tai masentunut, asiat tuntuvat kaatuvan päälle eikä oma arki tunnu kivalta. Omasta mielenterveydestä voi pitää huolta monin eri keinoin, mutta on tärkeää oppia tunnistamaan myös ne tilanteet, jolloin kannattaa hakea apua.

Kuinka voi huolehtia mielen hyvinvoinnista?

Terveelliset elämäntavat ja säännöllinen elämänrytmi hoitavat sekä kehoa että mieltä. Mielenterveyttä voi hoitaa ja ylläpitää kiinnittämällä huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin: Nukunko riittävästi? Syönkö riittävästi ja monipuolisesti? Liikunko ja ulkoilenko säännöllisesti? Terveellisten elämäntapojen lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota arjen rytmiin ja tasapainoon: Jääkö opiskelun ohella aikaa harrastuksille ja ystäville? Riittääkö vapaa-ajan toimintojen ohella aikaa opiskelulle? Onko elämässä mielekästä tekemistä? Tasapainoilu velvollisuuksien ja vapaa-ajan kesken ei aina ole helppoa, mutta säännöllisten rutiinien ja itselle sopivan rytmin löytäminen auttavat jaksamaan.

Hyvät ihmissuhteet, tunnetaidot ja hyvä itsetunto tukevat mielen hyvinvointia. On tärkeää pystyä puhumaan omista tunteista, iloista ja huolista ystävälle tai jollekin muulle läheiselle tai turvalliselle ihmiselle. Yhtä tärkeää on osata kuunnella kaverin huolia. Hyvät ihmissuhteet ja omien tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen vahvistavat itsetuntoa, ja hyvä itsetunto puolestaan auttaa selviytymään pettymyksistä ja vastoinkäymisistä.

 

Milloin tulisi hakea apua?

Erilaiset elämäntilanteet, kokemukset ja ikäkaudet vaikuttavat mielen hyvinvointiin. Erityisesti nuoruusikä on aikaa, jolloin tunteet voivat heilahdella nopeasti laidasta laitaan. Ikävät ja traumaattiset kokemukset tai terveydelliset ongelmat vaikuttavat mielen hyvinvointiin kaiken ikäisillä. Apua kannattaa hakea heti, jos tuntuu ettei paha olo mene ohi tai ettei vaikeasta elämäntilanteesta selviä yksin. Jos alakuloisuus, surullisuus tai ahdistunut ja masentunut olo pitkittyvät, on hyvä keskustella toisen ihmisen kanssa. Samoin, jos pahan olon vuoksi ei jaksa opiskella, tavata ystäviä tai tehdä muita normaaliin arkeen kuuluvia asioita. Asian voi ottaa puheeksi esimerkiksi koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa tai kertoa tilanteesta jollekin läheiselle ihmiselle. Mitä nopeammin asiasta pääsee puhumaan sitä nopeammin esimerkiksi masennus voidaan tunnistaa ja sitä päästään hoitamaan.

 

Mistä voi saada apua?

Kuntien nuorisopalvelut tarjoavat tietoa ja neuvontaa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa, mutta apua ja tukea on saatavilla myös verkosta. Verkkopalveluista saa apua ilman ajanvarausta ja yhteyttä voi ottaa nimettömänä. Nimettömänä voi soittaa myös MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Kriisipuhelimeen, joka päivystää ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111.

Apua ja tukea verkossa:

Lue lisää mielen hyvinvoinnista, mielenterveyden häiriöistä ja ongelmista, niiden tunnistamisesta ja hoidosta:

Murrosikä alkaa jokaisella nuorella hieman eri ajassa, yleisesti ottaen tytöillä hieman poikia aiemmin. Keskimäärin murrosikä kestää noin kolme-kuusi vuotta. Nuoren tullessa murrosikään hormonitoiminta muuttuu ja aiheuttaa mm. kehon reaktioita kuten hikoilua, valkovuotoa, kuukautiset, siemensyöksyjä, erektioita, sukuelimet ja lihaksisto muuttuu sekä kehoon tulee uusia muotoja. Nämä hormonimuutokset aiheuttavat myös mielessä tapahtuvia suuria muutoksia, jotka voivat hämmentää ja aiheuttaa ihmetystä kasvavassa nuoressa.

Kehittyvä keho

Ensimmäisiä murrosiän merkkejä biologisesti tyttökehoissa ovat yleensä karvoituksen lisääntyminen sekä rintojen kasvu. Samoihin aikoihin alkaa emättimestä erittyä myös valkovuotoa, joka valmistaa kehoa kuukautisten alkamiseen. Murrosiässä biologisesti tyttökehoissa rasvakudoksen määrä myös lisääntyy, jonka seurauksena lantion muoto muuttuu, ja pakaroihin ja reisiin tulee myös muotoja. Myös sukuelimissä tapahtuu kasvua.

 

Biologisesti poikakehoissa kivesten kasvu on yleensä ensimmäinen murrosiän alkamisen merkki. Siitä noin vuoden kuluttua alkaa peniksen kasvu, myös siemensyöksyt alkavat usein murrosiän alkuvaiheessa. Vartalo muuttuu myös biologisesti poikakehoissa karvoituksen lisäksi niin, että lihasmassa lisääntyy ja hartiat levenevät, myös kasvojen muoto muuttuu monilla murrosiän myötä. Pituuspyrähdys yleensä ilmenee murrosiän loppuvaiheessa.

 

 

Tunteet murrosiässä. Aivot muodostavat tunteita, tunteet tuntuvat kehossa ja käytöksellämme ilmennämme tunteita. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen on tärkeää jo pikkulapsesta asti ja jatkuvasti opettelemme sietämään ja ilmaisemaan erilaisia tunteita. Murrosiässä tunnemaailma muuttuu hormonitoiminnan myötä mutta myös siksi, että kasvamme ja opettelemme uudenlaista elämää nuoren vastuineen ja velvollisuuksineen. Kehon fyysiset muutokset hämmentävät ja fyysinen kehitys eteneekin usein nopeammin kuin ehdimme psyykkisesti pysymään perässä. Tämä voi tuoda haasteita ja opettelua itsensä tuntemiseen. Tunteiden nopeakin vaihtelu kuuluu murrosikäisen elämään, samoin nopeat ajatukset, ideat ja niiden mukaan toimiminen ilman että on ajatellut välttämättä tekojaan loppuun asti. Erehdyksiä ja mokia sattuu.

 

Kuukautiset ja niiden alkaminen on merkki siitä, että biologisesti naiskeho on tullut sukukypsäksi ja valmis teknisesti tulemaan raskaaksi. Myös osalla transmiehistä voi olla kuukautiset. Kuukautiskierroksi kutsutaan ajan jaksoa, joka alkaa kuukautisvuodon ensimmäisestä päivästä ja päättyy seuraavia kuukautisia edeltävään päivään. Keskimääräinen kuukautiskierron pituus on 25-35 päivää. Alkuun kuukautiskierto on usein epäsäännöllinen ja tulevia kuukautisia voi olla vaikea ennustaa. Tällöin on hyvä varautua jatkuvasti siihen, että kuukautissuojia on mukana koulussa, harrastuksissa ja reissuissa.

Kuukautiset kuuluvat jokaisen hedelmällisessä iässä olevan naisoletetun elämää. Joillakin kuukautisiin voi liittyä erilaisia oireita tai haasteita, joiden ilmetessä on hyvä ottaa yhteyttä esim.  Terveydenhoitajaan tai lääkäriin. Näitä oireita voi olla mm. runsaat kuukautiset, kovat kuukautiskivut, kuukautisten muuttuminen säännöllisestä epäsäännölliseksi tai kokonaan niiden poisjäänti.

Mitkä ihmeen nepsy-vaikeudet?

Nepsy-vaikeudet on lyhenne neuropsykiatrisista vaikeuksista. Neuropsykiatria-termin ”neurolla” tarkoitetaan, että aivojen toiminnassa on jotain epätyypillistä ja ”psykiatria” viittaa muun muassa siihen, että on hankaluutta tulla toimeen omien tunteiden ja toisten ihmisten kanssa.

Vinkki! Katso video: Mikä ihmeen nepsy?

  • Tärkeää on tiedostaa, että kaikilla ihmisillä on joitain nepsy-piirteitä. Joillakin niitä on enemmän ja joillakin vähemmän.
  • Nepsy-piirteet näkyvät vahvemmin silloin kun olemme esimerkiksi väsyneitä tai kuormittuneita.
  • Silloin kun nepsy-piirteet aiheuttavat haasteita arjessa, puhutaan nepsy-vaikeuksista.
  • Monet nepsy-piirteet ovat vaikeuksien ohella myös merkittäviä vahvuuksia

Nepsy-vaikeudet saattavat näyttäytyä eri tavalla eri ympäristöissä. Aina ei voida määritellä onko kyse häiriöstä, joka johtaisi diagnoosiin, vai onko kyse esimerkiksi nuoren persoonallisuuden piirteistä, jotka voivat korostua nuoren kokemasta kuormituksesta. Myös kokemukset ja ympäristötekijät muokkaavat nepsy-vaikeuksien voimakkuutta ja nuoren toimintakykyä. 

Mitä tarkoitetaan nepsy-häiriöillä?

Nepsy-häiriöt, eli neuropsykiatriset häiriöt, ovat kehityksellisiä aivojen toimintaan liittyviä häiriöitä. Näitä ovat erityisesti ADHD, autismikirjon häiriö ja Touretten oireyhtymä. 

Neuropsykiatriset häiriöt eivät puhkea nuoruusiässä. Kuitenkin nuoruusiän lisääntyneet vaatimukset voivat tuoda ne vahvemmin esiin. On myös mahdollista, että neuropsykiatriset häiriöt muodostavat ongelman vasta nuoruusiässä, jos esimerkiksi alakoulun tukitoimet ja vanhempien tuki on ollut aikaisemmin niin vahvaa, ettei haasteet näy ennen nuoruusiän itsenäistymisvaatimuksia.

Mistä voin saada tukea?

Jos koet, että sinulla on haasteita arjessa, oli taustalla sitten nepsy-piirteet, nepsy-vaikeudet tai jo todettu nepsy-häiriö, on tärkeää kertoa niistä vanhemmillesi, opettajillesi ja muille ympärillä oleville aikuisille. Arjen sujumiseen ja toimintakyvyn edistämiseen on olemassa monia keinoja. Apua ja tukea kannattaa hakea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, etteivät vaikeudet pääse kasvamaan suuremmiksi.

Nepsy-kysymyksissä apua ja tukea on saatavilla

Järjestöjen kautta on mahdollista saada ohjausta ja neuvontaa, vertaistukea ja asiantuntevaa tietoa