Lapsiperheen liikunta ja vapaa-aika

Liikkua voi monella tapaa: vaikkapa omassa olohuoneessa, lähimetsän poluilla tai jumppasalilla. Mikä teidän perhettänne liikuttaa?

Perheliikunta on liikuntaa, jota koko perhe ja lähipiiri voi harrastaa yhdessä. Se on aktiivista yhdessäoloa, jossa aikuiset liikkuvat yhtä lailla kuin lapsetkin. Liikkumisen ei välttämättä tarvitse olla erikseen suunniteltua toimintaa. Hyödynnä mahdollisuudet liikkua arjen toiminnoissa esimerkiksi kävellen kauppaan, kirjastoon, uimaan / pulkkamäkeen, kotipihan hippaleikki, kotityöt esimerkiksi haravointi tai lumityöt ovat parasta arkiliikuntaa.

Pääasia, että jokaiselle lapselle ja lapsiperheelle löytyy oma, kaikkia innostava tapa liikkua – yhdessä tai erikseen. Liikunnallinen elämäntapa tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia, terveyden lisäksi se vahvistaa muun muassa oppimiskykyä, positiivista mielialaa. Liikunnallinen elämäntapa vahvistuu yhdessä tekemisen, erilaisten kokemusten, innostumisten ja onnistumisten avulla.

Tärkeää on vahvistaa perheenne jo toimivia tapoja. Keinoja lisätä perheen liikunnallista elämäntapaa on ennen kaikkea perheenne voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen, arkiaktiivisuus ja arkiliikunta.

Luontoliikunnassa yhdistyvät yhdessäolo, liikunta, raitis ilma ja maistuvat eväät. Luontoliikuntaa harrastaessa ei välttämättä tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan – luontoa löytyy myös ihan läpiympäristöstä.

Synnyttäneiden liikkumisen suosituksessa painottuu omien voimavarojen huomioiminen. Liikkumisen suosituksen perusta: riittävä uni, paikallaanolon tauottaminen ja kevyt liikuskelu.

Lue lisää: Liikkumisen suositus raskauden aikana - UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)

Synnyttäneiden liikkumisen suosituksessa painottuu omien voimavarojen huomioiminen. Liikkumisen suosituksen perusta: riittävä uni, paikallaanolon tauottaminen ja kevyt liikuskelu.

Lue lisää: Liikkumisen suositus synnytyksen jälkeen - UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)

Alle kouluikäisten lasten liikkumisen merkitys

Alle kouluikäisten lasten liikkuminen ja leikki ovat keskeisiä tekijöitä lapsen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa ja kehityksessä. Varhaislapsuudessa omaksutut elämäntavat luovat perustan fyysiselle aktiivisuudelle, oppimiselle ja sosiaalisille taidoille myöhemmässä elämässä.

Päivittäisen liikunnan suositukset

Suositusten mukaan alle kouluikäisten lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä. Liikunta tukee motoristen taitojen kehittymistä, vahvistaa luustoa ja lihaksistoa, edistää unen laatua ja parantaa keskittymiskykyä. Fyysinen aktiivisuus on myös yhteydessä lapsen tunne-elämän säätelyyn ja mielialaan.

Leikin merkitys lapsen kehitykselle

Leikki on lapsen luontainen tapa tutkia maailmaa, harjoitella vuorovaikutustaitoja ja kehittää luovuutta.

  • Vapaa leikki mahdollistaa lapsen omien ideoiden ja kiinnostuksen kohteiden toteuttamisen.
  • Ohjattu leikki tarjoaa mahdollisuuksia oppia uusia taitoja turvallisessa ympäristössä.

Molemmat leikin muodot ovat tärkeitä ja tukevat toisiaan.

Vanhempien rooli liikunnassa ja leikissä

Vanhempien esimerkki ja osallistuminen lisäävät lasten aktiivisuutta. Yhteinen ulkoilu, leikki ja liikkuminen vahvistavat perhesuhteita sekä tukevat lapsen hyvinvointia.

Arjen liikkumisen riittävyys

Tavallinen liikkuminen arjessa riittää. Tärkeää on muistaa:

  • Fyysisesti aktiivinen leikki on lapselle liikuntaa.
  • Salliva ilmapiiri rohkaisee lasta kokeilemaan omia rajojaan ja haastamaan taitojaan.

Reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään tunti päivässä. Paranna kestävyyttä (esimerkiksi pyöräily, jalkapallo), vahvista lihaksia ja luustoa – muista tasapaino, ketteryys ja notkeus (esimerkiksi parkour, tanssi), pysy virkeänä (esimerkiksi tauot, rajaa ruutuaikaa, happihyppely), lisää hyvää oloa (esimerkiksi liiku aina, kun voit: kiipeä portaat, ulkoiluta koira, pyöräile kouluun), palaudu päivästä -nuku riittävästi. Anna aivoille aikaa jäsentää ajatuksia ja rakentaa uutta ilman virikkeitä.

Lue lisää: Lasten ja nuorten liikkumissuositus - UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)

Liikenteessä liikkumisen tiedot ja taidot ovat tärkeitä arjen perustaitoja, joita jokainen lapsi tarvitsee. Miten siis opettaa lasta?

Liiku lapsen kanssa säännöllisesti liikenteessä

Lapsen valmiudet liikkua liikenteessä kehittyvät vähitellen ja yksilöllisesti, kun ikä ja kokemus karttuvat. Tarjoa siis lapselle säännöllisesti oppimismahdollisuuksia liikkumalla lapsen kanssa liikenteessä.  

Näytä hyvää esimerkkiä - teot merkitsevät enemmän kuin sanat

Lapsi matkii aikuista myös liikenteessä. Liikenteessä kannattaa siksi toimia niin kuin toivoisi lapsen toimivan.

Pienten lasten liikennekasvatus onkin pääasiassa hyvänä roolimallina toimimista: toiset huomioivaa turvallista käyttäytymistä, liikennesääntöjen noudattamista sekä turvavyön, heijastimen ja pyöräkypärän käyttöä arkisissa tilanteissa.

Miten lapsi matkustaa turvallisesti auton kyydissä?

Lapsi matkustaa turvallisimmin selkä menosuuntaan asennetussa turvaistuimessa mahdollisimman pitkään, kuitenkin vähintään nelivuotiaaksi. Asianmukaista turvaistuinta on hyvä käyttää 150 cm pitkäksi asti. Lapselle turvallisin paikka autossa on turvaistuimessa takapenkillä.

Lue lisää:

Miten lapsi matkustaa turvallisesti pyörän kyydissä?

Polkupyörän kyydissä olevalla lapsella pitää olla käytössään lapsen kuljettamiseen soveltuva istuin tai lasten turvalaite. Sopiva istuin estää lapsen putoamisen pyörän kyydistä ja estää lapsen jalkojen ja käsien joutumisen kosketuksiin renkaiden tai pyörän pinnojen kanssa.

Lue lisää:

Katso myös oman kuntasi liikunta- ja vapaa-aikapalveluiden verkkosivut, moni kunta tarjoaa esimerkiksi liikuntavälineitä lainaksi.