Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, joka kuormittaa merkittävästi kansanterveyttä ja -taloutta. Sen esiintyvyys kasvaa väestön ikääntyessä ja metabolisten riskitekijöiden yleistyessä. Ylipaino ja lihavuus lisäävät eteisvärinän ilmaantuvuutta, oireiden vaikeusastetta ja uusiutumista sekä sairaalahoidon tarvetta ja hoitokustannuksia. Eteisvärinä lisää aivoinfarktin riskiä, vakavien sydänperäisten haittatapahtumien esiintyvyyttä ja kuolleisuutta. Lisäksi ylipaino ja lihavuus heikentää elämänlaatua, ja siitä voi seurata sydämen vajaatoimintaa.
Epidemiologinen tutkimusnäyttö osoittaa, että ylipaino ja vähäinen fyysinen aktiivisuus ovat itsenäisiä riskitekijöitä eteisvärinän kehittymiselle ja sen uusiutumiselle. Euroopan kardiologisen seuran (ESC) hoitosuositukset painottavat liitännäissairauksien ja riskitekijöiden (ylipaino, uniapnea, vähäinen liikunta, alkoholin käyttö) systemaattista hallintaa hoitopolun ensisijaisena ja keskeisenä osana¹.
Tutkimusnäyttö tukee painonhallinnan ja fyysisen kunnon merkitystä eteisvärinän hoidossa. Yli 10 %:n painonlasku lisää merkittävästi todennäköisyyttä säilyttää normaali sydämen rytmi². Hyvä kestävyyskunto vähentää oireita riippumatta painonlaskusta³, ja kokonaisvaltainen riskitekijöiden hallinta parantaa ablaatiohoidon onnistumista⁴. Lisäksi ohjattu aerobinen harjoittelu vähentää eteisvärinän uusiutumista ja lieventää oireita⁵. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jokainen 5 kg/m² lisäys kehon painoindeksissä (BMI) kasvattaa eteisvärinän riskiä noin 28 %⁶.
Ylipaino ja liikkumattomuus kuormittavat sydämen eteisiä ja altistavat sähköiselle epävakaudelle useiden eri mekanismien kautta: kohonnut verenpaine, eteisten muovautuminen (remodelling, dilataatio) sekä eteisten rasvoittuminen ja fibroosi, matala-asteinen tulehdus, autonomisen hermoston epätasapaino, uniapnean aiheuttaman hypoksia sekä heikentynyt vasemman kammion diastolinen toiminta. Nämä muutokset luovat otollisen ympäristön eteisvärinälle. Liikunta ja painonhallinta vaikuttavat suotuisasti näihin tekijöihin, vähentäen eteisten kuormitusta ja parantaen sydämen sähköistä vakautta¹.
Ylipainoisten potilaiden eteisvärinän hoito on erityisen haastavaa, sillä sekä rytmihäiriölääkkeiden että katetriablaation teho on heikompi tässä potilasryhmässä. Aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että lääkehoidon ohella ylipainon vähentäminen ja säännöllinen liikunta voivat vähentää eteisvärinäepisodien esiintyvyyttä ja elämänlaatua. Liikuntapainotteisten elintapainterventioiden vaikuttavuudesta sydänsairauksissa on tutkimusnäyttöä, mutta terveystaloustieteellistä tutkimustietoa kustannusvaikuttavuudesta eteisvärinän hoidossa on niukasti.
MOVE-AF tuottaa korkeatasoista satunnaistettuun tutkimusasetelmaan (RCT) perustuvaa näyttöä siitä, voidaanko yksilöllisesti toteutetulla elintapainterventiolla vähentää eteisvärinäkuormaa ja oireita sekä parantaa potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua. Tutkimuksen tavoitteet ja tulokset kohdistuvat suoraan kansanterveyden kannalta keskeiseen, yleistyvään ongelmaan ja ovat suoraan hyödynnettävissä hyvinvointialueiden hoitoketjuissa.
