Hyppää pääsisältöön
juokseva ihminen

MoveAF-tutkimus: Eteisvärinäpotilaiden oireiden ja ylipainon vähentäminen liikuntapainotteisella elintapainterventiolla

MoveAF on satunnaistettu tutkimus, jossa selvitetään, voiko liikuntaan painottuva vuoden kestävä elintapainterventio vähentää ylipainoisten eteisvärinäpotilaiden oireita, kohtauksia ja parantaa elämänlaatua. Tutkimuksessa tarkastellaan myös vaikutuksia fyysiseen kuntoon, sydämen biomarkkereihin, sairaalahoidon tarpeeseen sekä hoidon kustannusvaikuttavuuteen verrattuna tavanomaiseen hoitoon. Tavoitteena on selvittää, tulisiko liikuntaan ja elämäntapamuutoksiin perustuva hoitomalli ottaa osaksi ylipainoisten eteisvärinäpotilaiden hoitoa.

Image

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, joka kuormittaa merkittävästi kansanterveyttä ja -taloutta. Sen esiintyvyys kasvaa väestön ikääntyessä ja metabolisten riskitekijöiden yleistyessä. Ylipaino ja lihavuus lisäävät eteisvärinän ilmaantuvuutta, oireiden vaikeusastetta ja uusiutumista sekä sairaalahoidon tarvetta ja hoitokustannuksia. Eteisvärinä lisää aivoinfarktin riskiä, vakavien sydänperäisten haittatapahtumien esiintyvyyttä ja kuolleisuutta. Lisäksi ylipaino ja lihavuus heikentää elämänlaatua, ja siitä voi seurata  sydämen vajaatoimintaa.

Epidemiologinen tutkimusnäyttö osoittaa, että ylipaino ja vähäinen fyysinen aktiivisuus ovat itsenäisiä riskitekijöitä eteisvärinän kehittymiselle ja sen uusiutumiselle. Euroopan kardiologisen seuran (ESC) hoitosuositukset painottavat liitännäissairauksien ja riskitekijöiden (ylipaino, uniapnea, vähäinen liikunta, alkoholin käyttö) systemaattista hallintaa hoitopolun ensisijaisena ja keskeisenä osana¹.

Tutkimusnäyttö tukee painonhallinnan ja fyysisen kunnon merkitystä eteisvärinän hoidossa. Yli 10 %:n painonlasku lisää merkittävästi todennäköisyyttä säilyttää normaali sydämen rytmi². Hyvä kestävyyskunto vähentää oireita riippumatta painonlaskusta³, ja kokonaisvaltainen riskitekijöiden hallinta parantaa ablaatiohoidon onnistumista⁴. Lisäksi ohjattu aerobinen harjoittelu vähentää eteisvärinän uusiutumista ja lieventää oireita⁵. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jokainen 5 kg/m² lisäys kehon painoindeksissä (BMI) kasvattaa eteisvärinän riskiä noin 28 %⁶.

Ylipaino ja liikkumattomuus kuormittavat sydämen eteisiä ja altistavat sähköiselle epävakaudelle useiden eri mekanismien kautta: kohonnut verenpaine, eteisten muovautuminen (remodelling, dilataatio) sekä eteisten rasvoittuminen ja fibroosi, matala-asteinen tulehdus, autonomisen hermoston epätasapaino, uniapnean aiheuttaman hypoksia sekä heikentynyt vasemman kammion diastolinen toiminta. Nämä muutokset luovat otollisen ympäristön eteisvärinälle. Liikunta ja painonhallinta vaikuttavat suotuisasti näihin tekijöihin, vähentäen eteisten kuormitusta ja parantaen sydämen sähköistä vakautta¹.

Ylipainoisten potilaiden eteisvärinän hoito on erityisen haastavaa, sillä sekä rytmihäiriölääkkeiden että katetriablaation teho on heikompi tässä potilasryhmässä. Aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että lääkehoidon ohella ylipainon vähentäminen ja säännöllinen liikunta voivat vähentää eteisvärinäepisodien esiintyvyyttä  ja elämänlaatua. Liikuntapainotteisten elintapainterventioiden vaikuttavuudesta sydänsairauksissa on tutkimusnäyttöä, mutta terveystaloustieteellistä tutkimustietoa kustannusvaikuttavuudesta eteisvärinän hoidossa on niukasti.

MOVE-AF tuottaa korkeatasoista satunnaistettuun tutkimusasetelmaan (RCT) perustuvaa näyttöä siitä, voidaanko yksilöllisesti toteutetulla elintapainterventiolla vähentää eteisvärinäkuormaa ja oireita sekä parantaa potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua. Tutkimuksen tavoitteet ja tulokset kohdistuvat suoraan kansanterveyden kannalta keskeiseen, yleistyvään ongelmaan ja ovat suoraan hyödynnettävissä hyvinvointialueiden hoitoketjuissa. 

Tässä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa selvitetään, voiko liikuntapainotteinen, 12 kuukautta kestävä liikuntalääketieteen poliklinikalla toteutettu elintapainterventio parantaa ylipainoisten eteisvärinäpotilaiden hoitotuloksia verrattuna tavanomaiseen hoitoon. Interventio tähtää oireiden lievittämiseen, eteisvärinäkohtausten määrän ja keston vähentämiseen sekä pysyvään painonhallintaan ja suotuisiin kehonkoostumuksen muutoksiin.

Tutkimuksessa arvioidaan lisäksi intervention vaikutusta fyysiseen kuntoon, sydämen toimintaa kuvaaviin biomarkkereihin, sairaalahoidon tarpeeseen ja elämänlaatuun. Osana tutkimusta toteutetaan kustannusvaikuttavuusanalyysi, jossa verrataan tavanomaisen hoidon terveyspalveluiden kustannuksia yksilöllisesti toteutetun liikuntapainotteisen elintapaintervention kustannuksiin.

Päätavoite on parantaa ylipainoisten eteisvärinäpotilaiden elämänlaatua ja hoitotuloksia. Tutkimus pyrkii selvittämään, tulisiko eteisvärinän hoitoon sisällyttää pysyviin muutoksiin ohjaava liikuntapainotteinen elintapainterventio.

Tutkimusasetelmana on rinnakkainen kahden ryhmän satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Tutkittavat jaetaan liikuntapainotteiseen elintapainterventioon ja kontrolliryhmään 12 kk ajaksi. Liikuntapainotteinen elintapainterventioryhmä saa tavanomaisen eteisvärinän hoidon lisäksi fysioterapeutin ja lääkärin antaman elintapa- ja liikuntaohjauksen, joka kohdentuu painonhallintaan, aerobiseen ja lihasvoimaharjoitteluun sekä liitännäissairauksien hallintaan. Kontrolliryhmän hoito ei poikkea tavanomaisesti eteisvärinän hoidosta, mutta he saavat arvokasta tietoa terveydentilastaan mm. tutkimukseen kuuluvien mittausten myötä.

Tutkimukseen kutsutaan potilaita, joilla on oireinen paroksysmaalinen tai persistoiva eteisvärinä. Sykkeenhallintalinjaan päätyneet potilaat eivät sovellu tutkimukseen. Osallistujien tulee olla 18–75-vuotiaita ja painoindeksin yli 27 kg/m². Poissulkukriteerejä ovat mm. akuutti sepelvaltimotapahtuma edeltävän 3 kk aikana, vaikea vasemman kammion vajaatoiminta sekä tuki- ja liikuntaelinoireet tai sydänoireet, jotka estävät turvallisen harjoittelun. Kriteerit perustuvat kansainvälisiin suosituksiin ja varmistavat harjoittelun turvallisuuden.

Kaikille osallistujille tehdään standardoidut toimintakykytestit (6 minuutin kävelytesti, puristusvoima, tasapaino, alaraajavoima). Kehonkoostumus mitataan InBody-analyysillä ja vyötärönympäryksellä. Lisäksi osallistujat täyttävät validoidut elämänlaatu- ja oirekyselyt. Eteisvärinäkohtausten kesto ja esiintyminen monitoroidaan yhden kuukauden ajan PulseOn-laitteella tutkimuksen alussa ja lopussa. Ranteessa pidettävä PulseOn-laite mahdollistaa jatkuvan rytmin seurannan ja EKG-rekisteröinnin oireiden ilmaantuessa sekä tunnistaa oireettomat rytmihäiriöt. Tutkittavat käyvät lisäksi verikokeissa ja heille tehdään ultraäänitutkimus sydämen rakenteen ja toiminnan arvioimiseksi.

PulseOn-laite

Tutkimuksessa käytettävä sydämen rytmihäiriöiden selvittämiseen suunniteltu PulseOn-laite on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Laite on käyttäjäystävällinen ja kulkee tutkittavan mukana rannekellon tapaan 1 kk ajan. Laite analysoi optisen anturin avulla jatkuvasti tutkittavan rytmiä mahdollisten rytmihäiriöiden varalta sekä tallentaa sykevälejä vuorokauden ympäri. Kun laite havaitsee rytmihäiriön, se värisee ja pyytää ottamaan EKG:n laittamalla toinen käsi laitteen päälle 35 sekunnin ajaksi. Tutkimuksessa laite lisäksi ajastetaan ottamaan päivittäinen EKG tiettyyn kellonaikaan ja EKG:n voi ottaa myös, jos epäilee rytmihäiriötä.1 kk mittausjakson kuluttua laite palautetaan ja tiedot siirretään lääkärin nähtäväksi. 

Image

Kuva: https://pulseon.com/solution/

Päätetapahtumat

Ensisijaiset päätetapahtumat:

  • Eteisvärinäepisodien esiintyminen ja kesto
  • Oireiden vaikeusaste

Toissijaiset päätetapahtumat:

  • Painonmuutos ja kehonkoostumus
  • Sydämen rakennetta ja toimintaa kuvaavat muuttujat
  • Vyötärönympärys
  • Kestävyyskunto
  • Biomarkkerit
  • Terveyspalveluiden käyttö ja kustannukset

Kehonkoostumusmittaus InBody 770

InBody 770 on monipuolinen kehonkoostumusmittauslaite, joka on suunniteltu vaativaan ammattikäyttöön. Laite mittaa erittäin tarkasti niin painon, lihasmassan määrän kuin rasvaprosentin. Kehonkoostumusmittaus auttaa todentamaan elintapojen muutoksilla aikaansaatuja tuloksia. Ennen mittausta on huomioitava oikeanlainen valmistautuminen tarkimman mittaustuloksen saavuttamiseksi. InBodyn luotettavuus on hyvin dokumentoitu ja validoitu. InBody-mittausta käytettään useimmissa Suomen yliopistoissa, joissa tehdään terveyteen ja elintapoihin liittyvää tutkimusta. https://inbody.fi/menetelma/

 

Tutkimus korostaa elintapojen merkitystä eteisvärinän hoidossa ja pyrkii parantamaan ylipainoisten potilaiden hoitotuloksia sekä elämänlaatua.. MOVE-AF tutkimuksen tulokset voivat edeaauttaa eteisvärinäpotilaiden hoitokäytäntöjä siten, että elintapainterventio sisällytetään systemaattisesti osaksi hoitopolkuja lääke- ja toimenpidehoitojen rinnalle. Tämä voi parantaa merkittävästi hoidon vaikuttavuutta, vähentää lääkkeellisten ja kajoavien hoitojen tarvetta sekä uusintatoimenpiteitä ja tukea potilaiden pitkäaikaista toimintakykyä. Tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä hyvinvointialueiden hoitoketjujen kehittämisessä. Tutkimus tuottaa suoraan käyttöönotettavan, vaikuttavuudeltaan arvioidun hoitomallin ylipainoisten eteisvärinäpotilaiden hoitoon hyvinvointialueilla.

 

Tämä tutkimus on rekisteröity ClinicalTrials.gov (ID: NCT07430007)

https://pulseon.com/publications/

InBody 770:llä tehtyjä validointitutkimuksia: 

InBody 770 vs. DXA: rasvattoman massan ja rasvaprosentin validointi
“FFM and PBF measured by S-MFBIA had good agreement with DXA across all BMI categories measured in the current study of ambulatory participants.”

InBody 770 vs. DXA: sarkopenian tunnistamisessa
“The Inbody BIA showed high specificity and high sensitivity, with a high kappa value.”

Linkkejä:

Eteisvärinä – Käypä Hoito potilasversio https://www.kaypahoito.fi/khp00103

  1. Van Gelder, I. C., Rienstra, M., Bunting, K. V., Casado-Arroyo, R., Caso, V., Crijns, H. J. G. M., De Potter, T. J. R., Dwight, J., Guasti, L., Hanke, T., Jaarsma, T., Lettino, M., Løchen, M.-L., Lumbers, R. T., Maesen, B., Mølgaard, I., Rosano, G. M. C., Sanders, P., Schnabel, R. B., Suwalski, P., Svennberg, E., Tamargo, J., Tica, O., Traykov, V., Tzeis, S., & Kotecha, D. (2024). 2024 ESC guidelines for the management of atrial fibrillation developed in collaboration with the European Association for Cardio-Thoracic Surgery (EACTS): Developed by the task force for the management of atrial fibrillation of the European Society of Cardiology (ESC), with the special contribution of the European Heart Rhythm Association (EHRA) of the ESC. Endorsed by the European Stroke Organisation (ESO). European Heart Journal, 45(36), 3314–3414. https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehae176
  2. Pathak, R. K., Middeldorp, M. E., Meredith, M., et al. (2015). Long-term effect of goal-directed weight management in an atrial fibrillation cohort: A long-term follow-up study (LEGACY). Journal of the American College of Cardiology, 65(20), 2159–2169. https://doi.org/10.1016/j.jacc.2015.03.002
  3. R. K., Elliott, A., Middeldorp, M. E., Meredith, M., Mehta, A. B., Mahajan, R., Hendriks, J. M., Twomey, D., Kalman, J. M., Abhayaratna, W. P., Lau, D. H., & Sanders, P. (2015). Impact of cardiorespiratory fitness on arrhythmia recurrence in obese individuals with atrial fibrillation: The CARDIO-FIT study. Journal of the American College of Cardiology, 66(9), 985–996. https://doi.org/10.1016/j.jacc.2015.06.488
  4. Pathak, R. K., Middeldorp, M. E., Lau, D. H., Mehta, A. B., Mahajan, R., Twomey, D., Alasady, M., Hanley, L., Antic, N. A., McEvoy, R. D., Kalman, J. M., Abhayaratna, W. P., & Sanders, P. (2014). Aggressive risk factor reduction study for atrial fibrillation and implications for the outcome of ablation: The ARREST-AF cohort study. Journal of the American College of Cardiology, 64(21), 2222–2231. https://doi.org/10.1016/j.jacc.2014.09.028
  5. Elliott, A. D., Verdicchio, C. V., Mahajan, R., Middeldorp, M. E., Gallagher, C., Mishima, R. S., Hendriks, J. M. L., Pathak, R. K., Thomas, G., Lau, D. H., & Sanders, P. (2023). An exercise and physical activity program in patients with atrial fibrillation. JACC: Clinical Electrophysiology, 9(4), 455–465. https://doi.org/10.1016/j.jacep.2023.01.012
  6. Aune, D., Sen, A., Schlesinger, S., Norat, T., Janszky, I., Romundstad, P., & Tonstad, S. (2017). Body mass index, abdominal fatness, fat mass and the risk of atrial fibrillation: A systematic review and dose–response meta-analysis of prospective studies. European Journal of Epidemiology, 32(3), 181–192. https://doi.org/10.1007/s10654-017-0232-4