Vaikuttava ja oikea-aikainen kuntoutustyö on merkityksellisempää kuin koskaan

Eräs kollegani kerran totesi: ”Näemme palveluissa asiakkaan edelleen liian usein passiivisena hoidon kohteena, kun asiakasta pitäisi tarkastella aktiivisena toimijana.” Mielestäni tämä kiteyttää erinomaisesti paitsi kuntoutustyön, myös kaiken muun työn sosiaali- ja terveysalalla.  

Asiakasta ja potilasta on tärkeää aina tilanteen salliessa kannustaa omatoimisuuteen ja miettimään asioihin ratkaisuja itse. Meillä hyvinvointialueella on tähän erinomaisena tukena laaja joukko kuntoutuksen ammattilaisia eri palveluissa: fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, puheterapeutteja, kuntohoitajia, kuntoutuksenohjaajia, geronomeja ja sosiaalityöntekijöitä. 

Vaikuttava kuntoutus vähentää palvelutarvetta ja vahvistaa asiakkaiden toimintakykyä 

Kun hyvinvointialueet Suomessa miettivät säästökohteita, en voi olla liikaa korostamatta, miten merkityksellistä työtä kuntoutuksen ammattilaiset tekevät asiakkaiden toimintakyvyn eteen joka päivä. Vaikuttava kuntoutus säästää yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna rahaa ja vähentää usein muiden palveluiden tarvetta. 

Vahvan toiminnallisen identiteetin ja toimintakyvyn omaavaa asiakas tarvitsee vähemmän palveluita ja esimerkiksi toimintakykyisempi ikääntynyt on kevyempi hoidettava. Toimintaterapia ja terveystaloustiede (2023) -julkaisussa todetaan, että työkyvyttömyys, avuntarve ja sairauspoissaolot vaikuttavat suoraan yhteiskunnan kustannuksiin. Tutkimuksen mukaan muun muassa toimintaterapiainterventioilla on suoraan näihin haasteisiin positiivisia vaikutuksia. 

Kuntouttava työote kuuluu kaikille sote-ammattilaisille 

Mielestäni kuntoutusta ei tulisi ajatella erillisenä palasena sosiaali- ja terveyspalveluissa tai kuntoutuksen työntekijöitä erityistyöntekijöinä. Kuntouttavan työotteen pitäisi olla osa eri sote-ammattilaisten päivittäistä työtä, jota jokainen toteuttaa parhaansa mukaan oman ammattinsa kautta.  

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa työskennellessäni olen nähnyt näköalapaikalta, miten vielä monista palveluista puuttuu kuntoutuksen osaamista. Kuntoutuksen ammattilainen toisi osaamisellaan hyötyä niin asiakkaan, kuin myös koko työyhteisön näkökulmasta. Esimerkiksi työkyvyn tuen tiimi hyötyisi toimintaterapian osaamisesta työ- ja toimintakyvyn tukemisessa, ja toimintaterapiaresurssia tulisikin tarkastella erityisesti niissä palveluissa, joissa osaamiselle on tunnistettu tarve. Myös perusterveydenhuollossa kuntoutuksen ohjauksen tarve on tunnistettu, mutta se puuttuu osana monipuolisia kuntoutuspalveluita.   

Kuntoutustyö näkyvämmäksi palveluihin ja päätöksentekoon 

Kuntoutus perustuu tutkittuun tietoon ja vaikuttavuuden arviointiin, jota ammattilaiset pyrkivät hyödyntämään päivittäisessä työssään. Pohjoismainen tutkimus kuntoutuksesta ja sen vaikuttavuudesta on korkealaatuista, ja uusia julkaisuja tulee paljon. Kuntoutus tulisi ottaa entistä kiinteämmin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen.  

Toivoisinkin tulevaisuudessa näkeväni yhä vahvemmin kuntoutuksen roolin osana sosiaali- ja terveyspalveluita sekä kuntoutuksen työntekijöitä päätöksenteossa ja asiantuntijan rooleissa. Myös kentällä tehtävä kuntouttava työ on erittäin merkityksellistä asiakkaille ja potilaille sekä muille ammattilaisille.  

Meitä kuntoutuksen työntekijöitä on jo paljon ja toivon, että tuomme jatkossa omaa asiantuntijuutta entistä vahvemmin esille muiden sote-ammattilaisten keskuudessa. Kannustan myös muita sote-ammattilaisia lähestymään meitä kuntoutuksen työntekijöitä rohkeasti; meillä on uskomaton määrä tietoa ja taitoa ihmisten kokonaisvaltaisen toimintakyvyn edistämiseksi. 

Terveisin,

Petra Gustafsson
Projektityöntekijä, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma