Lapselle kipua tuottava toimenpide terveydenhuollossa, toteutuuko lapsinäkökulma?

Lapset altistuvat terveydenhuollossa jatkuvasti kipua tuottaville toimenpiteille. Rokotukset, verinäytteet, laskimokanyylin asettaminen, selkäydinnäytteenotto tai haavanhoito voivat olla hoitohenkilökunnan ajatuksissa pieniä ja rutiininomaisia toimenpiteitä, mutta lapsille nämä ovat runsaastikin pelkoa ja kipua tuottavia ainutlaatuisia kokemuksia. 

Tutkitusti sairaalat, laitteet, toimenpiteet, tietämättömyys ja erityisesti neulat aiheuttavat lapsille paljon pelkoa. On myös tavallista, että näiden toimenpiteiden aikana lasta pidetään väkisin kiinni. Vastentahtoisesti tehtyjä toimenpiteitä olisi hyvä arvioida myös eettisistä näkökulmista ja pohtia uhkaavatko toimintamallit mahdollisesti lapsen oikeuksien toteutumista.

Lapsen kokemusmaailman tunteminen

Lasten kokemusmaailmassa kipu ja pelko usein sekoittuvat yhtenäiseksi tunnekokemukseksi, eikä lapsi välttämättä kykene erottamaan näitä toisistaan. Jotta lapsen kokemus terveydenhuollosta jäisi mahdollisimman miellyttäväksi ja turvalliseksi, tulisi häneen kohdistuvia toimenpiteitä pohtia kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Kipua tuottavien toimenpiteiden kohdalla riittävien kivunlievitysmenetelmien lisäksi tulisi huomioida, miten suuri merkitys kohtaamisen kokonaisvaltaisuudella sekä yksilöllisyydellä on. Laadukas hoitotyö vaatii hoitotyön ammattilaisilta monipuolista osaamista sekä kliinisen työn että kohtaamisosaamisen näkökulmasta. 

Lasten hoitotyössä tarvitaan runsaasti erityistä kliinistä ammatillista osaamista, mutta myös luovuutta ja monipuolisia vuorovaikutustaitoja sekä lapsen kehitysvaiheiden tuntemista. Terveydenhuollon kokemukset jäävät hyvin lapsen muistiin, ja siten ne vaikuttavat tavalla tai toisella myös lapsen tuleviin kohtaamisiin. Siksi hoitohenkilökunnan, mutta myös läheisten aikuisten, tulisikin kivunhoidon lisäksi erityisesti vuorovaikutuksen ja turvallisuuden tunteen avulla pyrkiä suojelemaan lapsia epämiellyttäviltä kokemuksilta. Toimenpiteen jälkeen lapsen palkitseminen tarralla, lapsille mieleiseksi kuvioidulla laastarilla tai leikkihetkellä jättää puolestaan lapselle positiivisen muistijäljen.

Lapsen oikeus osallisuuteen

Lapsen osallisuus hoitotyössä liittyy oleellisesti hoidon suunnitteluun, päätöksentekoon ja vuorovaikutukseen. Kuitenkin lapsen todellinen osallisuus voi jäädä aikuisten välisten keskustelujen jalkoihin. Kipua aiheuttavissa toimenpiteissä osallisuuden, kohtaamisen ja kokemusten merkitykset korostuvat. Pelon ja kivun jäädessä helposti lapsen päällimmäiseksi muistikuvaksi, on tärkeää korostaa lasta suojelevaa, osallistavaa sekä empaattista kohtaamista edistävää työskentelytapaa. Näiden toteutumista tukevat lapsinäkökulmaisen hoitotyön käytänteet. 

Lapsinäkökulmaisessa hoitotyössä lapselle tarjotaan aikaa, vaihtoehtoja, tukea ja kuulluksi tulemista sekä aktiivista ja yksilöllistä ikätason mukaista osallisuuden mahdollistamista. Hoitotilanteiden tulisi aina perustua ammattilaisen ja lapsen väliseen yhteiseen ymmärrykseen, luottamukseen, arvostukseen sekä itsemääräämisoikeuteen. Ei-sanallinen viestintä ja kosketus voivat täydentää lapsen vuorovaikutuksellista kohtaamista.

Kohdatuksi tulemisen merkitys kivunhoidossa

Miten sinä ammattilaisena tai lapselle läheisenä aikuisena voisit edistää kipua tuottavien toimenpiteiden ja kohtaamisten laatua? Kohtaamiset sisältävät usein monenlaisia eettisesti pohdituttavia tilanteita. Aikuisten ja ammattilaisten velvollisuus on tarjota lapselle parasta mahdollista hoitoa ja tehdä päätöksiä lapsen edun mukaisesti. Lapsen oikeus on kehitystasonsa mukaisesti olla tietoinen hoidostaan sekä osallistua mahdollisuuksien mukaan häntä koskeviin päätöksiin. 

Ammattilaisten tulisi keskittyä lapsinäkökulman omaksumiseen ja korostamiseen, kiireisestä hoitotyön arjesta huolimatta. Näin lapsen on mahdollista tulla kuulluksi ja kohdatuksi sekä kokea turvallisuuden tunnetta. Ymmärtävällä ja arvostavalla kohtaamisella mahdollistetaan laadukas, vuorovaikutuksellinen, yksilöllinen sekä lapsen osallisuuden ja oikeudet mahdollistava hoitotyö. Nämä tulisi toteutua kaikissa terveydenhuollon kohtaamisissa, mutta etenkin lapselle kipua ja pelkoa aiheuttavissa toimenpiteissä. Toimenpiteen jälkeistä palkitsemista tulisi myös korostaa riippumatta lapsen käytöksestä, sillä kaikki tunteet ovat sallittuja. 

Tarvitaankin aktiivista keskustelua ja huomiointia siitä, millainen merkitys rutiineilla ja vuorovaikutuksella on lapsen kohtaamiseen ja osallisuuden mahdollistumiseen kipua aiheuttavissa toimenpiteissä. Terveydenhuollossa erityisesti meillä ammattilaisilla, mutta myös kaikilla lapsen ympärillä olevilla aikuisilla, on velvollisuus pyrkiä onnistuneeseen yhteistyöhön - vuorovaikutuksen ja luovien vaihtoehtoisten toimintatapojen avulla, lapsinäkökulma edellä!

Anu Mäntylä, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja
Sairaala Nova, Keski-Suomen hyvinvointialue

Tämä blogi on osa Keski-Suomen hyvinvointialueen tuottamaa kipuviikon blogisarjaa. Kansallista Kipuviikkoa vietetään 1.–7.9.2025. Teksti on julkaistu aiemmin 17.4.2025 Lapsinäkökulma-blogissa ISSN 2984-2352.

--

Lähteet

Coyne I, Hallström I, Söderbäck M. 2016. Reframing the focus from family-centred to a child-centred care approach for children´s healthcare. Journal Of Child Health Care 20(4), 494–502.

Hedén L, von Essen L, Ljungman G. 2020. Children’s self-reports of fear and pain levels during needle procedures. Nursing Open 7(1), 376–382.

Iwata M, Saiki-Craighill S, Nishina R, Doorenbos A. Z. 2018. “Keeping pace according to the child” during procedures in the pediatric intensive care unit: A grounded theory study. Intensive & Critical Care Nursing 46, 70–79.

Mattson J, Forsner M, Castrén M, Arman M. 2013. Caring for children in pediatric intensive care units: An observation study focusing on nurses’ concerns. Nursing Ethics 20(5), 528–538.

Mäntylä A, Hopia H, Peltokoski J. 2023. Hoitohenkilökunnan kokemukset 2–16-vuotiaiden kohtaamisesta ja osallisuuden mahdollistamisesta kivuliaan toimenpiteen yhteydessä. Tutkiva Hoitotyö 21(4), 29–36. Ortju L. 2025. Lapsen osallisuus neuvolassa: monimenetelmällisesti kohti lapsinäkökulmaisen perhehoitotyön mallia

Ortju L, Haaranen A, Karlsson L & Kankkunen P. 2024. ”Vaikka sais leikkii” – Lasten näkökulmia neuvolan hoitotyöhön. Hoitotiede, 36(suppl), 117–130.

Pelander T. 2008. The quality of paediatric nursing care – children´s perspective. Annales Universitatis Turkuensis D829, Turun yliopisto.

Quaye A. A, Coyne I, Söderbäck M, Kristensson Hallström I. 2019. Children’s active participation in decision-making processes during hospitalization: An observational study. Journal of Clinical Nursing 28, 4525–4537.

Sahlberg S, Karlsson K, Darcy L. 2020. Children’s rights as law in Sweden – every health-care encounter needs to meet the child’s needs. Health Expectations 23(4), 860–869.

Salmela M, Salanterä S & Aronen E. 2009. Child-Reported Hospital Fears In 4 to 6-year-Old Children, Pediatric Nursing 35(5), 269–276, 303.