Blogikirjoitus: Kipu ei voi odottaa – tutkitulla tiedolla tehokkuutta kivunhoitoon päivystyksessä

Kipu on yleisin syy hakeutua päivystykseen

Kipu on yksi yleisimmistä syistä hakeutua päivystyshoitoon. Tutkimusten mukaan oikea-aikainen kivunlievitys on merkittävä osa laadukasta ja turvallista hoitoa, minkä lisäksi hoitamaton tai vajavaisesti hoidettu akuutti kipu hidastaa potilaan toipumista, lisää komplikaatioita sekä altistaa kivun kroonistumiselle. Lisäksi tehokas kivunhoito parantaa potilastyytyväisyyttä sekä tukee hoidon kokonaisvaikuttavuutta. (Käypä hoito 2017; IASP 2020; Valvira 2020.) 

Keski-Suomen hyvinvointialueen päivystyspoliklinikalla toteutetussa opinnäytetyössä tarkasteltiin hoitohenkilökunnan kivunhoito-osaamista sekä kokemuksia kivunhoidon toteutumisesta. Tulokset olivat kiinnostavia: vaikka 92 prosenttia vastaajista arvioi oman kivunhoito-osaamisensa hyväksi, silti 87 prosenttia hoitajista toivoi lisäkoulutusta kivunhoidon eri osa-alueille. Erityisesti kehittämistarpeita koettiin olevan kivun systemaattisessa arvioinnissa, kirjaamisessa ja lääkehoidon osaamisessa, minkä lisäksi ongelmaksi koettiin yhtenäisten toimintamallien puute. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että systemaattinen kivun uudelleenarvioinnin kirjaaminen jää vaillinaiseksi kiireisissä tilanteissa, mikä vaikeuttaa hoidon vaikuttavuuden seurantaa. (Aartiala 2025.)

Yhtenäisellä toimintamallilla näyttöön perustuvaa kivunhoitoa

Opinnäytetyön ja aiemman tutkimustiedon pohjalta laadittiin kehittämistyönä koulutusmateriaali hoitohenkilökunnan käyttöön. Materiaalin tavoitteena on kivunhoito-osaamisen ylläpitäminen, sen vahvistaminen sekä tietoisuutta näyttöön perustuvan kivunhoidon periaatteista päivystyshoitotyössä. Kehittämistyössä keskityttiin erityisesti kivun arviointiin, akuutin kivun lääkehoito-osaamiseen sekä kivunhoidon viiveiden lyhentämiseen kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen hoitajalähtöisen kivunlievityksen toimintamalleihin pohjautuen. Tutkimusnäytön mukaan kivun systemaattinen arviointi, hoidon vasteen seuranta ja erityisesti hoitajien aloittama kivunhoito lyhentävät kivunhoidon viiveitä päivystyksessä. (Calder ym. 2024; Hatherley, Jennings & Cross 2016; Kangasmäki ym. 2023.) 

Kehittämistyössä kuvattu kivunhoidon toimintamalli ei kuitenkaan ole päivystyksessä käytössä oleva toimintatapa. Kyseessä on tutkimustietoon, opinnäytetyön tuloksiin ja asiantuntijayhteistyöhön perustuva kehittämisehdotus, jonka tarkoituksena on keskustelun avaaminen sekä kivunhoito-osaamisen kehittäminen. Kehittämistyön keskeinen havainto oli, ettei hyvä kivunhoito synny ainoastaan yksittäisten ammattilaisten osaamisesta, vaan sen tueksi tarvitaan yhteisiä käytäntöjä, selkeitä toimintamalleja, jatkuvaa osaamisen ylläpitämistä sekä rakenteita, jotka mahdollistavat näyttöön perustuvan toiminnan kiireisessä päivystysympäristössä. Näin voidaan edistää yhdenmukaista, turvallista sekä potilaslähtöistä kivunhoitoa jokaiselle päivystyspotilaalle. (Aartiala 2025; Käypä hoito 2017.)

Kirjoittajana Satu Aartiala, ensihoitaja, kivunhoidon ja akuuttihoidon asiantuntija Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Tämä blogi on osa Keski-Suomen hyvinvointialueen tuottamaa kipuviikon blogisarjaa. Kansallista Kipuviikkoa vietetään tänä vuonna 31.8.–6.9.2026.

Lähteet

• Aartiala, S. 2025. Päivystyspoliklinikan hoitohenkilökunnan kivunhoito-osaaminen. Opinnäytetyö.
• Calder, L. A. ym. 2024. Päivystyksen kivunhoidon viiveitä ja hoitajalähtöistä kivunlievitystä käsittelevä tutkimusnäyttö.
• Hatherley, C., Jennings, N. & Cross, R. 2016. Päivystyspotilaiden kivun arviointi ja kirjaaminen.
• International Association for the Study of Pain (IASP). 2020. IASP Revised Definition of Pain.
• Kangasmäki, A., Torri, P., Markkanen, M., Pudas-Tähkä, S. & Sivonen, P. 2023. Päivystyspotilaan kivun arviointi ja varhainen kivunhoito.
• Käypä hoito -suositus. 2017. Kipu. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
• Valvira. 2020. Potilaan oikeus hyvään hoitoon ja asianmukaiseen kivunlievitykseen.