Hyppää pääsisältöön

Verkkoasiointimme on uudistunut. Keskustele ammattilaistemme kanssa ja täytä terveyspalveluiden oirekyselyjä uudessa palvelussamme. Palvelu korvaa Omaolon oirearviot.

Siirry asioimaan.
Lääkäri työtuolissa.

Am­ma­tin­har­joit­ta­ja­mal­li

Keski-Suomen hyvinvointialue hakee ammatinharjoittajalääkäreitä 

Keski-Suomen hyvinvointialueella on käynnistymässä vuoden pituinen pilotointi ammatinharjoittajalääkärimallista kevään 2025 aikana. Hyvinvointialue on saanut pilotoinnille myönteisen ennakkoratkaisun Verohallinnolta, joka on mahdollistanut pilotoinnin aloittamisen.   

Pilotointi käynnistyy mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hyvinvointialue on saanut valittua tarjouskilpailun päätyttyä alueelleen 1–2 ammatinharjoittajalääkäriä. Tarjouskilpailu ammatinharjoittajalääkärimallista kiinnostuneille järjestetään tarjouspalvelu.fi portaalin kautta maaliskuun aikana ajanjaksolla 3.3.–28.3.2025.    

Tarjouskilpailu ammatinharjoittajalääkärimallista 3.3.–28.3.

Ammatinharjoittajalääkärin hankintaan osallistuminen tapahtuu tarjouspalvelu.fi portaalin. Materiaali julkaistaan viimeistään maanantaina 3.3.2025. Portaalin käyttäminen on yrittäjälle maksutonta, mutta edellyttää rekisteröitymistä. Portaalin kautta yrittäjä saa nähtäville hankinnan tarjouspyynnön kaikkine liitteineen muun muassa tiedot ammatinharjoittajalääkärille maksettavista korvauksista. Tarjous tulee jättää viimeistään 28.3.2025 klo 16.00 mennessä.

Ammatinharjoittajalääkäri(t) valitaan tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla ensisijaisesti lääkärin pätevyyden ja kokemuksen perusteella. Ammatinharjoittajalääkäri toimii sopimusyrittäjänä valitulla soteasemalla ja hänellä on vastuu yhdessä sovitun ja neuvotellun väestönosan hoitamisesta. 

Nyt tehtävällä pilotoinnilla on tarkoitus selvittää ammatinharjoittajamallin vaikutusta hoidon jatkuvuuteen ja laatuun, sekä tutkia toimivia kannustimia ammatinharjoittajalääkärin työhön. Pilotin tarkoituksena on myös tuottaa tietoa Keski-Suomen hyvinvointialueelle ammatinharjoittajamallin soveltuvuudesta osana soteaseman toimintaa. 

Ammatinharjoittajamallin tavoitteena on myös parantaa perustason lääkäripalveluiden saatavuutta sekä potilaan saaman hoidon jatkuvuutta saman lääkärin kanssa. Saman lääkärin luona käyvälle potilaalle on tiiviin lääkäripotilas suhteen myötä mahdollisuus parempiin hoitotuloksiin.

Pilotoinnissa ammatinharjoittajamallia kokeillaan yhdellä tai kahdella Keski-Suomen hyvinvointialueen soteasemalla. Kokeiluun valittu ammatinharjoittaja(t) voi valita itselleen sopivan maantieteellisen alueen ja hoidettavan väestön koon.  Vastuuväestön kokoa voi myös muuttaa tarpeen mukaan.

Ammatinharjoittajalääkärin työparina on pääsääntöisesti yksi ja sama sairaanhoitaja, jonka työnantajana on hyvinvointialue. Ammatinharjoittajalääkäri ja hänen työparinaan toimiva sairaanhoitaja suunnittelevat työnsä yhdessä. Sairaanhoitaja toimii työsopimuksensa puitteissa ja lääkäri voi suunnitella työnsä yrittäjänä vapaasti. Ammatinharjoittajalääkäri ja hänen työparinaan toimiva sairaanhoitaja keskittyvät oman vastuuväestönsä vastaanottopalveluiden järjestämiseen. Vastuuväestön yhteydenotot hoidetaan tavanomaiseen tapaan soteaseman ajanvarausnumerosta tai digitaalisen soteaseman kautta.

Työpäivien pääsisältö rakentuu erilaisista vastaanottoajoista, kuten kiirevastaanotosta, kiireettömästä vastaanotosta, puhelinajoista, sähköisistä yhteydenotoista sekä toimistotyönä hoidettavista asioista.  Ammatinharjoittajalääkärin vastuulle eivät kuulu soteaseman muiden potilaiden hoito, sektorityöt, kouluttajalääkärin työ tai muut tämän kaltaiset tehtävät. Ammatinharjoittajalääkäri ei voi tehdä virkavastuutehtäviä. Tarvittaessa muiden tehtävien hoidosta neuvotellaan erikseen. 

Ammatinharjoittajalääkärit käyttävät hyvinvointialueen potilastietojärjestelmä Lifecarea   ja heidän potilaillaan on käytettävissään kaikki hyvinvointialueen palvelut siinä missä muillakin potilailla. Ammatinharjoittajalääkärit voivat lähettää potilaitaan esimerkiksi verikokeisiin, kuvantamiseen ja erikoissairaanhoitoon ilman erityisiä rajoitteita. Hyvinvointialue vuokraa ammatinharjoittajalääkärille vastaanottotilat ja välineet soteasemaltaan.

Toimintamallilla tavoitellaan korkeaa hoidon jatkuvuutta. Tavoitteena on, että ammatinharjoittajalääkäri hoitaa vähintään 75 % vastuuväestönsä tarvitsemista perusterveydenhuollon lääkäripalveluista. Osa potilaista ohjautuu vääjäämättä muillekin lääkäreille esimerkiksi poissaolojen aikana. Ammatinharjoittajalääkärin pidemmät poissaolot suunnitellaan ennakoiden, jotta hän voi järjestää itselleen sijaisen tai terveysasemalla varaudutaan poissaoloon.

Keski-Suomen ja koko Suomen perusterveydenhuollon ensisijainen ongelma on heikko hoidon jatkuvuus. Ilman hyvää jatkuvuutta ei saavuteta perusterveydenhuollossa parhaita terveyshyötyjä. Lisäksi hyvä jatkuvuus helpottaa asukkaiden asiointia palveluissa ja työ on ammattilaiselle mielekästä. 

Palveluita käyttävät potilaat arvostavat hoidon jatkuvuutta. Potilaan kannalta on myös varsin oleellista, että jatkuvuus syventää potilaslääkäri -suhdetta, jolloin sensitiivisemmistä asioista puhuminen helpottuu ja päästään diagnostiikassa täten syvemmälle oireiden taakse. Potilaat hyötyvät merkittävästi siitä, että tutkimustoimet ovat jatkuvuuden myötä paremmin kohdistettuja ja diagnoosiin päästään nopeammin. Hoidon haitat potilaalle vähenevät. 

Ammattilaiset arvostavat hoidon jatkuvuutta ja kokevat sen helpottavan työtänsä. Yleislääkäreillä tehdyissä selvityksissä on toistuvasti todettu, että hoidonjatkuvuus parantaa työtyytyväisyyttä. Kun tutkitaan saavutettuja hoitotuloksia, jatkuvuudella on selkeä tuloksia parantava vaikutus. Tätä voidaan tulkita niin, että lääkärillä on paremmat edellytykset onnistumiseen, kun hän on omalääkärin roolissa.

Laadun paranemista on tutkittu niin laatupoikkeamien, päivystyspalveluiden käytön kuin kuolleisuudenkin näkökulmasta. Kaikissa näissä nähdään jatkuvuuden myötä paranemista. 

Toimintamalli pohjautuu ammatinharjoittajuuteen virkasuhteen sijaan. Tämän tarkoitus on tarjota kokeneelle lääkärille laaja vapaus toteuttaa työtään. Malli on myös joustava, sillä työmäärää voidaan säädellä vastuuväestön koon perusteella. Vastuuväestön koko voi olla 600 ja 2 500 asukkaan väliltä.

Ammatinharjoittamallin hallinnointi on kevyttä ja oikeanlaisella palkkiomallilla voidaan ohjata ammatinharjoittajien toimintaa haluttuun suuntaan. Näitä elementtejä voidaan toteuttaa myös virkapohjaisessa järjestelmässä, mutta ammattilaisen laaja vapaus toteutuu paremmin ammatinharjoittajamallissa.