Seksuaalisuus on oleellinen osa ihmisyyttä läpi elämän: se muuttuu elämänvaiheiden, kokemusten ja iän mukaan. Ikääntyessä keho ja hormonitoiminta muuttuvat. Nämä tuovat muutoksia myös seksuaalitoimintoihin ja voivat vaikuttaa sitä kautta myös seksuaaliseen halukkuuteen.
Tältä sivulta löydät tietoa siitä, kuinka ikääntyminen vaikuttaa seksuaalisuuteen ja mitä muutoksia ikä tuo kehoon ja hormonitoimintaan. Sairastuminen, muistisairaus ja niiden myötä parisuhteen muuttuminen voivat aiheuttaa hämmennystä. Pohdinnat omasta seksuaalisuudesta voivat tulla pintaan myöhemmälläkin iällä, joka voi aiheuttaa ristiriitaisia tunteita.
Tunnetuin hormonitoiminnan muutos naistyypillisille kehoille on vaihdevuodet, jolloin estrogeenituotanto loppuu ja muuttaa emättimen limakalvot kuiviksi ja hauraiksi. Myös muut vaihdevuosioireet kuten kuumat aallot, hikoilu, mielialavaihtelut ja unettomuus vaivaavat monia, jolloin seksuaalinen halukkuus voi laskea. Tärkeä onkin tunnistaa mikä oireilu johtuu vaihdevuosista, koska voi olla että heti ei tunnista että on vaihdevuosioireesta kyse.
Myös miestyypilliset kehot kokevat iän mukana tuomia muutoksia; peniksen tuntoherkkyys heikkenee, siemennesteen määrä vähenee ja siemensyöksyyn voi mennä enemmän aikaa. Kun kudosten verenkierto heikkenee myös kosketuksen tuntoaistimukset voivat vaimentua. Tämä tarkoittaa sitä, että kiihottumiseen, kiihottumisen ylläpitämiseen ja nautinnon saamiseen voi kulua entistä enemmän aikaa tai että nautinto voi tuntua erilaiselta kuin aiemmin.
Jokainen ihminen on arvokas yksilö ja ilmentää seksuaalisuuttaan omalla tavalla. Jotkut ihmisen ilmaisevat seksuaalisuuttaan enemmän ja joillekin sen ilmaisemisella ei ole niin merkitystä.
Seksuaalisuus on kaikkea sitä mitä me olemme ja ajattelemme, kuinka itsemme koemme ihmisenä. Seksuaalisuus näkyy mm. käyttäytymisessämme ja siinä kenestä olemme kiinnostuneet. Seksuaalisuus häiriintyy herkästi elämän eri muutosvaiheissa.
Seksi on vain yksi osa seksuaalisuutta. Eli seksuaalisuus ei ole sama asia kuin seksi. Monesti seksi mielletään pelkäksi yhdynnäksi, mutta seksi on paljon muutakin. Seksi voi olla toisen tai itsensä koskettamista, hyväilyä, halailua, suutelua, fantasioita ja itsensä tyydyttämistä koskettamalla tai seksin apuvälineellä. Seksi ja kosketus parhaillaan hoitaa, lisää mielihyvähormonia kehossa, vahvistaa mahdollista parisuhdetta sekä tuottaa ihmiselle kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tässäkin on hyvä muistaa ihmisten yksilöllisyys, toisille seksi merkitsee enemmän ja toiset voivat elää hyvää elämää täysin ilman seksiä.
Toisaalta ikääntyessä seksin yhdyntä- ja orgasmikeskeisyys voi vähentyä ja puolisoiden intiimi läheisyys muuttua erilaiseksi. Seksuaalista mielihyvää ja nautintoa voi tuottaa hyvin erilaiset asiat kuten flirttailu, eroottinen pukeutuminen, tanssiminen, fantasiointi, eroottiset elokuvat ja kirjat, suutelu, itsetyydytys tai käsi- ja suuseksi.
Vaikka yhdynnät vähenisivät tai loppuisivat kokonaan, ei seksiä välttämättä koeta huonompana. Seksielämä voi jatkua tyydyttävänä, kun puolisolle kertoo, millaisia toiveita ja odotuksia yhteisen seksielämän suhteen on. Ristiriidat, puhumattomuus ja suorituspaineet voivat tehdä nautinnollisesta seksistä vaikeaa. Tärkeintä onkin että oli sitten yksin tai suhteessa, on joku kenen kanssa jutella itseä mietityttävistä ja huolettavista asioista.
Tyydyttävä ja nautinnollinen seksi, yksin tai yhdessä, vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin. Ihmisen tarve kosketukselle ei lopu koskaan. Miellyttävä kosketus vapauttaa hyvän olon hormoneita, jotka mm. lievittävät kipua ja stressiä sekä lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta kumppanin kanssa.
Seksillä ja eri seksitavoilla yksin tai yhdessä on myös terveydellisiä hyötyjä. Limakalvot voivat pysyä paremmassa kunnossa ja miestyypillisissä kehoissa eturauhassyövän riski pienenee säännöllisten siemensyöksyjen myötä. Seksi nostaa sykettä ja vilkastuttaa verenkiertoa liikunnan tavoin, mikä ylläpitää terveyttä.
Seksuaalisuus on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, mutta seksitönkin elämä voi olla onnellista ja tyydyttävää. Hyvinvoinnin kannalta seksin määrää tärkeämpää onkin tyytyväisyys omaan elämäänsä kokonaisuutena.
Kumppanin sairastuminen muistisairauteen muuttaa yhteistä arkea ja parisuhdetta. Muutokset tapahtuvat yleensä pikkuhiljaa ja voivat aiheuttaa monenlaisia tunteita sairastuneessa ja sairastuneen puolisossa. Omaishoitajaliiton oppaassa Muistisairaus ja seksuaalisuus nostetaan esille muistisairauteen liittyviä erityispiirteitä.
Omaishoitajaliiton oppaassa Muistisairaus ja seksuaalisuus (pdf) kuvataan muutosten tapahtuvan pikkuhiljaa. Kumppani ei ehkä enää pysty olemaan mukana arjen askareissa entiseen malliin tai huomioimaan kumppaniaan samalla tavoin kuin ennen. Vastuu monien asioiden hoitamisesta saattaa vähitellen vain toisen vastuulle.
Muutokset eivät ole helppoja kummallekaan. Sairastunut kumppani voi kokea raskaana itsenäisyyden vähenemisen ja riippuvaisuuden lisääntymisen. Sairastuneen puoliso puolestaan voi kokea raskaana monet menetykset ja luopumiset, joita sairaus tuo mukanaan.
Etenkin ikääntyvät ihmiset näkevät sairastuneen kumppanin hoivaamisen usein luonnollisena osana elämänkulkua. Kun vuosia on kertynyt, molemmat ovat tiedostaneet, että jompikumpi saattaa sairastua ja tarvita tukea. Keskinäinen rakkaus ja välittäminen eivät ole kuitenkaan ainoita syitä pysyä yhdessä. Parisuhteessa pysymisen syyt voivat löytyä muun muassa taloudellisista tekijöistä, lasten suhtautumisesta, kulissien säilyttämisestä tai pelosta eron jälkeisestä elämästä ja uhkaavasta yksinäisyydestä. Jokainen parisuhde on omanlaisensa ja ainutlaatuinen.
Ikääntyessä olisi tärkeää keskustella kumppanin kanssa toisille tärkeistä asioista, myös seksuaalisuudesta ja parisuhteesta. Parisuhteen kannalta yksi tärkeä puheenaihe voi olla uusien ihmissuhteiden mahdollisuus sitten, kun sairastuminen tulee ja sairaus mahdollisesti etenee.
Vaikka haasteita sairauden myötä väistämättä kohdataan, parisuhde voi muuttua myös siten, että siihen syntyy uudenlaista syvyyttä. Kiitollisuus, välittäminen sekä eletyn elämän ja nykyhetken arvostaminen korostuvat, ja parisuhteessa osataan arvostaa jäljellä olevaa yhteistä aikaa. Sairaus voi tuoda yhteen myös seksuaalisesti, ja intiimi läheisyys voikin olla valtava voimavara etenkin sairauden alussa. Toisen lähellä ollessa voi hetkeksi unohtaa arjen ja sairauden.
Muistisairailla ihmisillä tunteet korostuvat ja sairastuneelle saattaa ilmaantua sellaisia tunteenpurkauksia, joita aiemmin ei ole ollut. Myös sairastuneen puolison tunteet voivat olla pinnassa ja purskahtaa herkästi esiin. Huonosti valitut sanat saattavat harmittavat ja voivat saada aikaan ristiriitoja parisuhteessa. Omien tunteiden tunnistaminen ja käsittely on ensiarvoisen tärkeää. Kielletyt ja piilotetut tunteet saattavat heijastua käyttäytymiseen ja aiheuttaa muun muassa syyttelyä ja raivostumista.
Myös mustasukkaisuus voi kuormittaa suhdetta. Mustasukkaisuus voi nousta ihmisen omasta epävarmuudesta ja alemmuuden tunteesta. Jos tällaisia tunteita on vaikea tunnistaa itsessä, oma paha olo heijastetaan toisen syyksi. Mustasukkaisuus tuntuu usein hyvin raskaalta, sillä mikään puolustelu tai selitykset eivät tunnu auttavan. Luultavasti toimivinta onkin pyrkiä vakuuttamaan, että muistisairas puoliso on rakas ja tärkeä. Joskus voi olla tarpeen käydä juttelemassa vaikka yhdessä ulkopuolisen tahon kanssa.
Vertaistuki voi auttaa ymmärtämään omaa käyttäytymistä, ja tuntuu lohdulliselta kuulla, että muillakin on samoja ajatuksia kuin itsellä. Kaikki tunteet ovat sallittuja. On täysin hyväksyttävää olla välillä myös vihainen, surullinen, väsynyt ja kärsimätön.
Muistisairaus ja seksuaalisuus (pdf) oppaassa kerrotaan myös, kuinka parhaimmillaan seksuaalisuus ja sen toteuttaminen voi tukea muistisairaan kumppanin itsenäisyyden ja pystyvyyden tunnetta sekä tarjota mahdollisuuden mielihyvän kokemiseen. Etenkin sairauden alussa intiimi läheisyys voikin olla suhteessa suuri voimavara ja lähentää kumppaneita toisiinsa. Toisen syli voi tuntua hyvältä ja tuoda lohtua.
Seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin ilmaiseminen itselleen tyypillisellä tavalla kuten pukeutumalla vaikuttaa koettuun elämänlaatuun merkittävästi. Merkityksellistä olisi, että kumppani voisi muistisairasta auttaa näiden asioiden toteuttamisessa. Tärkeää olisi tarjota myös muistisairaan omia mieltymyksiä ja taitoja vahvistavaa toimintaa.
Joillekin muistisairaus voi aiheuttaa alakuloisuutta ja heikentynyttä itsetuntoa, tuolloin halukkuus seksiin voi laskea tai aiheuttaa seksuaalihäiriötä. Joidenkin muistisairaiden halukkuus seksiin taas voi lisääntyä. Nämä saattavat aiheuttaa sairastuneen kumppanille ristiriitaisia tunteita ja hämmennystä.
Joillakin muistisairailla voi ilmentyä hyperseksuaalisuutta eli voimakasta seksuaalisuuden ilmaisemista. Tämän ilmenemismuotoja saattaa olla esimerkiksi härskit puheet tai suora toiminta, esimerkiksi koskettelu toisen intiimialueelle. Tämä aiheuttaa monesti hämmennystä sairastuneen läheisille ja voi olla haitallista seka muistisairaalle itselleen että muille ihmisille. Käyttäytymiseen on hyvä kiinnittää huomiota ja etsiä keinoja sen vähentämiseksi. Lisäksi olisi hyvä selvittää, mitkä syyt voivat olla käytöksen takana (Muistisairaus ja seksuaalisuus (pdf))
Mikäli muistisairas ilmaisee seksuaalisuuttaan sopimattomasti tai epäsopivassa paikassa antaa Muistisairaus ja seksuaalisuus -opas (pdf) hyviä vinkkejä siitä, kuinka kannattaa tilanteissa toimia. Voit lukea niistä tarkemmin täältä.
Seksin ja nautinnon apuvälineitä löytyy useisiin eri tarkoituksiin ja eri materiaaleissa. Niiden tarkoitus on lisätä ja mahdollistaa nautintoa. Välineet voivat mahdollistaa kokonaan uusia tapoja seksin toteuttamiseen tai tukea nautintoa toimintakyvyn haasteissa. Apuvälineitä voi hankkia esimerkiksi verkkokaupoista, apteekista, seksuaaliterveysliikkeessä asioimalla tai ruokakaupoista.
Seksin ja nautinnon apuvälineitä ovat esimerkiksi erilaiset liukuvoiteet, kondomit ja suuseksisuojat, dildot ja sauvat, vibraattorit, anustapit, itsetyydytyksen tukemiseen käytetyt välineet, asentojen apuna olevat tukityynyt tai keinut, erilaiset piiskat ja ruoskat taputteluun ja kutitteluun tai piiskaukseen. Myös erektion tukemiseen löytyy apuvälineitä kuten penisrengas tai erektiotuki.
Välineissä tärkeää on käytön jälkeinen puhdistus, jonka voi usein tehdä joko vedellä tai miedolla saippualla. Saatavilla on myös erikseen seksivälineille tarkoitettuja puhdistusaineita.
Kaikki välineet eivät sovi kaikille. Onkin hyvä tutustua ja tarvittaessa kysyä ammattilaiselta ,mikä väline ja materiaali voisi olla juuri sinun tarpeeseesi sopiva. Apua voi kysyä esimerkiksi soittamalla seksuaaliterveysliikkeeseen tai käymällä siellä paikanpäällä.
Seksuaaliväkivaltaan liittyy yleensä sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Yleisin tekijä on oma puoliso. Se on myös syy, miksi asia usein salataan ja se jää piiloon. Vaarallinen tilanne voi jatkua joskus pitkäänkin, sillä avun hakemisen saattaa estää häpeän ja pelon lisäksi tiedonpuute oikeasta auttavasta tahosta.
Seksuaaliväkivaltaa ovat ahdistavalta tuntuvat seksuaaliset kommentit ja lähentely, ei toivottu koskettelu, pakottaminen pornon tai seksuaalisen materiaalin katsomiseen, väkivaltainen seksi, raiskaus ja seksiin pakottaminen tai painostaminen.
Seksuaaliväkivalta ei aina kuitenkaan ole fyysistä pakottamista. Vääristynyt vallankäyttö voi johtaa siihen, että toinen alistuu seksiin myötäilläkseen kumppaniaan. Näin on myös, jos suostuu seksiin saadakseen itselleen esimerkiksi nukkumarauhan tai välttyäkseen väkivallalta. Henkinen väkivalta voi ilmetä muun muassa nöyryyttämisenä, tarpeiden ohittamisena, auttamatta jättämisenä, sosiaalisten suhteiden rajaamisena, puhelimen käytön kontrolloimisena sekä avioerolla ja jättämisellä uhkailuna.
Myös avioliitossa tapahtuva seksuaaliväkivalta on rikos. Jokaisella on oikeus kieltäytyä seksistä parisuhteessa sekä oikeus turvalliseen suhteeseen, jossa ei tarvitse pelätä eikä kokea kipua. Seksin tulee aina perustua molempien tahtoon ja suostumukseen.
Seksuaaliväkivalta ei loukkaa pelkästään seksuaalisuutta, vaan vaikuttaa myös käsityksiin omasta kehosta ja läheisyydestä. Toiseen ihmiseen on usein vaikea luottaa. Seksuaalisen väkivallan kokemukset vaikuttavat yleensä pitkään ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen.
Seksuaalisesta väkivallasta voi seurata sukuelinten vaurioita, tulehduksia sekä erilaisia seksuaaliterveyden ongelmia sekä henkistä kärsimystä.
Omasta turvallisuudesta huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää. Kiireellisissä tilanteissa on syytä hakeutua nopeasti pois omasta kodista joko turvakotiin tai ystävien tai sukulaisten luo. Virkavalta voi tarvittaessa puuttua tilanteeseen ja viedä aggressiivisesti käyttäytyvä ihminen rauhoittumaan kussakin tilanteessa sopivaksi todettuun paikkaan, esimerkiksi päivystykseen. Muista että sinun itse ei tarvitse tietää onko tilanteessa tapahtunut rikos. Poliisin tehtävä on selvittää se.
Seri-keskus Keski-Suomi (24h/vrk) puh. 014 269 8375.
Sosiaali- ja kriisipäivystys ( 24h/vrk), puh 014 266 0149
Turvakoti (24h/vrk) Äänekoski, puh. 050 4773 973
Turvakoti (24h/vrk) Jyväskylä, puh. 050 4688 179
Hätänumero 112
Nollalinja p. 080 005 005, www.nollalinja.fi
Seksuaalineuvonta on matalan kynnyksen keskusteluapua, kun haluat keskustella johonkin seksuaalisuuteen liittyvästä asiasta ammattilaisen kanssa yksin tai yhdessä jonkun läheisen kanssa.
Seksuaalineuvonnassa sinulla on lupa puhua haluamastasi aiheesta luottamuksellisesti.
Aiheina voi olla esimerkiksi itsetuntoon ja kehonkuvaan liittyvät haasteet, ihmissuhteet, oman sairauden vaikutus, kumppanin sairastuminen, parisuhteeseen liittyvät asiat, oman sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen pohdinta, Ikääntymisen tuomat muutokset tai jokin muu asia, joka mietityttää omaan seksuaalisuuteen liittyen.
Ei ole liian pientä tai vähäpätöistä asiaa, jota et voisi seksuaalineuvojan kanssa pohtia. Ole siis herkästi yhteydessä niin mietitään, miten voisit asian kanssa edetä.
Seksuaalineuvonnan chattiin pääset keskustelemaan ammattilaisen kanssa täältä. Klikkaa oikeassa reunassa olevaa chat-kuvaketta niin keskustelu avautuu.
Seksuaalineuvoja on tavoitettavissa chatissa arkisin kello 10.00–15.30. Chatissa voi keskustella anonyymisti. Tarvittaessa ammattilainen voi pyytää tunnistautumaan.
Löydät Seksuaalineuvojan chat-upotteesta sivuston oikeasta alanurkasta.
Ikä tuo mukanaan luonnolliset kehomuutokset, mutta iän myötä myös sairastavuus lisääntyy. Sairaudet, niihin sopeutuminen ja mahdolliset lääkitykset voivat monin tavoin vaikuttaa seksuaalisuuteen.
Sairastuminen itsessään on monesti kriisi. Tällöin niin henkiset kuin fyysisetkin voimavarat ovat usein koetuksella sairastumisen alkuvaiheessa. Sopeutuminen sairauteen vie aina oman aikansa, oli kyseessä kroonisen sairauden toteaminen, kipua tai erilaisia kiputiloja aiheuttava sairaus tai akuutti, erilaisia hoitotoimenpiteitä tai hoitoja vaativa sairaus. Sairastunut itse käy läpi sairauden mukana tuomia muutoksia elämään, mutta myös läheisiltä vaaditaan sopeutumista uuteen tilanteeseen.
Sairastumisen myötä joudutaan usein pohtimaan arjen toimintojen järjestämistä, taloudellisia seikkoja ja mahdollisia hoitoja ja lääkityksiä. Tällöin on luonnollista, että seksuaalisuus jää taka-alalle. Seksuaalisuuden uudelleen löytäminen voi viedä aikaa riippuen sairaudesta ja sen mukanaan tuomista muutoksista. Läheisten tuki, mahdollisen kumppanin ymmärrys ja yhteinen keskustelu helpottavat sopeutumista uuteen tilanteeseen. Jos olet suhteesa, tärkeää olisi, että läheisyys säilyisi ja molemmilla olisi riittävästi tukea omien huolien jakamiseen.
Pohdinnat omasta sukupuolesta voivat tulla pintaan vanhemmallakin iällä. Tilanne voi olla hämmentävä ja aiheuttaa ristiriitaisia tunteita. Takana voi olla kokonainen elämä eri sukupuolessa elämistä. Vanhimmilla ikäluokilla ei ole ollut omassa nuoruudessaan samanlaisia sanoja ja termejä omalle sukupuolen kokemukselleen mitä nykyään on. Myöskään mahdollisuutta esimerkiksi sukupuolen korjaushoitoihin ei ole ollut.
Iäkkäämmät ihmiset ovat mahdollisesti joutuneet elämään väärän sukupuolen kokemuksen ja identiteettinsä pohtimisen kanssa yksin. Moni onkin saattanut salata todellisen minänsä koko elämänsä ja vasta nyt vanhemmalla iällä alkanut pohtimaan asiaa. Myös ilmapiiri on erilainen yhteiskunnassamme ja sukupuolen moninaisuudesta saa nykyään tietoa paremmin.
On hyvin normaalia, että aina syntymässä määritelty sukupuoli ei vastaakaan omaa sukupuolen kokemusta. Joillakin tämä kokemus on vahva jo lapsena, toisilla kokemus voi vahvistua myöhemmässäkin iässä. Tällöin puhutaan sukupuoliristiriidasta. Sukupuoltaan on mahdollisuus korjata hoidoilla, mutta kaikki eivät sitä halua ja heille kokemansa sukupuolen ilmaisuun löytyy muuten sopivia keinoja. Jotkut haluavat muuttaa sukupuolimerkinnän pelkästään henkilötietoihin, osa haluaa käydä läpi sukupuolen korjaushoitoprosessin terveydenhuollossa. Suomessa ei ole yläikärajaa sukupuolenkorjaushoitojen aloittamiselle. Suomessa sukupuolimerkinnän voi muuttaa henkilötietoihin joko mieheksi tai naiseksi tällä hetkellä.
Seksuaalinen suuntautuminen tarkoittaa sitä, kehen henkilö tuntee emotionaalista ja/tai eroottista vetovoimaa. Esimerkiksi hetero tuntee vetoa eri sukupuoleen kuin mitä hän itse on, homo tarkoittaa että mies tuntee vetoa miehiin eli samaa sukupuolta olevaan henkilöön, naisista jotka tuntevat vetoa samaan sukupuoleen käytetään termiä lesbo.
Bi-seksuaalisuus termi tarkoittaa, että henkilö kokee vetoa sekä omaansa että eri sukupuoleen tai kiinnostuksen kohteena olevan henkilön sukupuolella ei ole hänelle merkitystä. Seksuaalinen suuntautuminen on osa identiteettiä ja se on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia. Tärkeää on muistaa että jokaisella on oikeus määritellä tai olla määrittelemättä itseään.
Oman seksuaalisen suuntautumisen pohdinta voi tulla vastaan myöhemmälläkin iällä. Elettyä elämää on takana jo useita kymmeniä vuosia ja tunnemme itsemme paremmin. Voi olla että olet elänyt koko elämäsi vastakkaisesta sukupuolesta kiinnostuneena olevana. Tai olet saattanut olla naimisissa esimerkiksi naisen kanssa, mutta myöhemmällä iällä huomannut että olet kiinnostunut myös samaa sukupuolta olevista. Tämä on hyvin normaalia eikä ihmissuhdehistoriamme määritä automaattisesti kenenkään suuntautumista.
Seksuaalinen suuntautuminen ei ole valinta, eikä siihen voida vaikuttaa erilaisilla hoidoilla. Kokemus omasta seksuaalisesta suuntautumisesta voi kuitenkin muuttua elämänvarrella.