Varautumispäivänä 7.2. taloyhtiöiden huomio väestönsuojien kuntoon

Varautumispäivä on taloyhtiöille otollinen aika pohtia oman väestönsuojan kuntoa ja käyttöönottovalmiuksia, koska suojan kunnossapito ja käyttökuntoon saattaminen tehdään parhaiten, kun sitä on ennalta suunniteltu. 

Väestönsuojasta huolehtiminen on yksi tärkeä osa varautumista, ja väestönsuojan toimivuuden takaamiseksi on tärkeää, että taloyhtiön vastuut ovat selvät. Väestönsuoja kaipaa säännöllistä kunnossapitoa sekä huoltoa, ja suojan käyttöönotto vaatii tekijältä osaamista. 

– Taloyhtiössä kannattaa selvittää, millaiset valmiudet väestönsuojan käyttöönottoon realistisesti olisi ja kuka käyttöönoton tekisi, jos väestönsuoja pitäisi laittaa käyttökuntoon vaaditussa 72 tunnissa, ohjeistaa valmiussuunnittelija Mika Koskinen Keski-Suomen pelastuslaitokselta. 

Taloyhtiön hallitus vastaa väestönsuojan tarkastuksista ja huolloista. Käytännössä nämä toimet yleensä tekee sopimusperusteisesti huoltoyhtiö. Kuitenkin jos suoja pitäisi ottaa käyttöön, huoltoyhtiöllä voi olla haasteita ehtiä paikalle ja kouluttaa varsinaisia suojan käyttäjiä. 

– Tämän vuoksi väestönsuojalle on syytä nimetä vastuuhenkilö taloyhtiön sisältä ja tehdä käyttöönottosuunnitelma toimintaohjeineen. Suunnitelman tulisi olla niin selkeä, että kuka tahansa voisi suorittaa käyttöönoton. Taloyhtiön tulee myös olla ajan tasalla siitä, mitä huoltotoimenpiteitä väestönsuojalle on tehty ja tulee tehdä, Koskinen jatkaa. 

Väestönsuojaa käytetään yleensä normaalioloissa varastona tai harrastustiloina, ja Koskinen kannustaakin taloyhtiöitä tekemään myös suunnitelman väestönsuojan tyhjentämiseksi. Suunnitelman ansiosta voidaan välttyä riitatilanteilta, jos väestönsuoja jouduttaisiin tyhjentämään yllättäen käyttöönottoa varten. Myös omaisuus on paremmin suojattu, kun tiedetään etukäteen, minne tavarat siirretään käyttöönoton ajaksi. 

Väestönsuojiin liittyy usein puutteita 

Väestönsuojien valtakunnalliset puutteet selviävät sisäministeriön vuonna 2022 teettämästä selvityksestä ja pelastusviranomaisen tekemistä valvontakäynneistä.  

– Usein toistuva puute on suojan tiivisteiden huonokuntoisuus. Ovien ja luukkujen tiivisteet pääsevät rapistumaan esimerkiksi tilanteessa, jossa niiden yli maalataan ja maali kuivuessaan kovettaa tiivisteen, Koskinen selventää.  

Yleisiä puutteita ovat myös muun muassa ilmanvaihtokoneiden huonokuntoisuus sekä kymmenen vuoden välein tehtävän käyttökunnon testaamisen väliin jättäminen. Lisäksi käyttöönottoa saattaa hankaloittaa, jos väestönsuojan ovea säilytetään irrallaan tai oviaukolla on kotelointeja tai kynnyksiä, jotka joudutaan käyttöönottotilanteessa purkamaan. 

Puutteista huolimatta Suomessa väestönsuojat ovat pääosin hyväkuntoisia ja toimintavarmoja. Esimerkiksi suojien rakenteet ovat pääosin kunnossa ja monet havaituista puutteista saataisiin tarvittaessa korjattua 72 tunnin aikana. 

Väestönsuoja on yksi tapa suojella väestöä 

Väestönsuojien määrä ja riittävyys herättävät taloyhtiössä sekä kansalaisissa kysymyksiä. Väestönsuojapaikkoja on Suomessa noin 4,8 miljoonalle ihmiselle. Joissain taloyhtiöissä ja muissa asumismuodoissa ei asukkaille ole rakennettu ollenkaan väestönsuojaa. Harvaan asutuilla alueilla väestönsuojia on suhteessa vähemmän, sillä alueilla asutaan pääasiassa omakotitaloissa.  

Väestönsuojat eivät kuitenkaan ole ainoa tapa suojella väestöä. Väestön suojelemiseksi voidaan toteuttaa myös väestön siirtoja tai rakentaa tilapäisiä väestönsuojia. Toisin sanoen tilanteessa, joka vaatisi väestönsuojien käyttöönottoa, voitaisiin väestöä suojella myös muilla tavoilla. 

Lisätietoja:  

• Mika Koskinen, valmiussuunnittelija, mika.koskinen(at)pelastustoimi.fi, p. 040 352 5521