Mieli ry:n valtakunnallinen Lapset puheeksi® -menetelmän huomionosoitus Keski-Suomeen

Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksen opettaja Satu Meriläinen ja Keski-Suomen hyvinvointialueen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen psykiatrinen sairaanhoitaja Tuija Surakka ovat saaneet Mieli ry:n huomionosoituksen pitkäjänteisestä työstään Lapset puheeksi® -menetelmän käytön edistämisessä. Huomionosoitus on hieno käytännön esimerkki kuntaorganisaation ja hyvinvointialueen saumattomasta yhteistyöstä.  

Mieli ry:n palkitsemisperusteluiden mukaan Satu Meriläinen ja Tuija Surakka ovat kouluttaneet työparina, oman työnsä ohella yli organisaatiorajojen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lastenneuvoloiden, opiskeluhuollon, sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöä. He ovat vahvistaneet ja kehittäneet omalla työllään, sitoutuneisuudellaan ja sinnikkyydellään Keski-Suomessa asuvien lasten, nuorten ja vanhempien mielenterveyttä.  

Lapset puheeksi- menetelmä osana varhaiskasvatuksen opettajan ja neuvolan terveydenhoitajan työtä

Lapset puheeksi-menetelmää käytetään tällä hetkellä jonkin verran Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa sekä muun muassa hyvinvointialueen neuvolapalveluissa.

Menetelmän käytöstä on saatu hyviä kokemuksia lapsen kokonaisvaltaisen tuen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Henkilöstöä koulutetaan vähitellen menetelmän käyttöön. Menetelmän käyttöönotto on kirjattu sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen, että Jyväskylän kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Tavoitteena on, että kaikissa lasten parissa työskentelevissä ammattiryhmissä olisi Lapset puheeksi-menetelmän osaajia.  

– Lapset puheeksi-keskustelua voidaan tarjota huoltajille esimerkiksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelun yhteydessä. Keskustelua käydään erityisen, varhaiskasvatukseen suunnitellun lokikirjan pohjalta, kertoo Satu Meriläinen.

– Keski-Suomen hyvinvointialueen neuvoloissa perheelle tarjotaan mahdollisuutta Lapset puheeksi -keskusteluun lapsen 1,5 vuotisneuvolatarkastuksessa ja raskaana olevan 28-viikon seurantakäynnillä. Keskustelun teemat liittyvät perheen ja lapsen arkisiin asioihin Lapset puheeksi -teemojen mukaisesti. Vanhempi voi tuoda keskusteluun niitä asioita, jotka hän kokee perheensä näkökulmasta tärkeiksi. Lapset puheeksi -keskustelu on perheelle vapaaehtoinen, selvittää palvelupäällikkö Tiina Kelin Keski-Suomen hyvinvointialueen neuvola- ja seksuaaliterveyspalveluista.

– Lokikirjan aiheet ja kysymykset avaavat varhaiskasvatuksen työntekijälle ymmärrystä perheestä, ja mahdollisista huoltajien huolista lapsensa kasvuun ja kehitykseen liittyen. Keskustelussa kartoitetaan lapsen suojaavia tekijöitä eli vahvuuksia, sekä pärjäävyyttä uhkaavia tekijöitä eli haavoittuvuuksia. Esiinnousseet asiat kirjataan Lapset puheeksi-toimintasuunnitelmaan ja lapsen yksilölliseen suunnitelmaan. Tarkoitus on nostaa esiin lapsen hyvinvointiin liittyviä, pedagogisilla keinoilla tuettavia arjen asioita, Meriläinen jatkaa.    

Menetelmällä tuetaan perheen vahvuuksia

Lapset puheeksi® - menetelmä tukee vanhemmuutta sekä lasten hyvinvointia ja kehitystä. Yhteisen keskustelun avulla rakennetaan lapsen, lapsen huoltajien ja muiden lapsen elämän tärkeiden henkilöiden välille yhteistä ymmärrystä ja keinoja lapsen arkipäivän sujumiseen. Tavoitteena on tukea lapsen hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä, sekä ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Konkreettinen päämäärä on lapsen arkipäivän sujuminen mahdollisimman hyvin hänen kaikissa kehitysympäristöissään, joista varhaiskasvatus muodostaa ison osan.    

– Menetelmä antaa kokonaisvaltaista ymmärrystä lapsen ja perheen tilanteesta. Tarkoitus on kohdata kaikki, aivan tavalliset, perheet. Lapset puheeksi-keskustelun avulla pystytään matalalla kynnyksellä ennaltaehkäisemään mahdollisia tulevia perheen arjen ongelmia. Esimerkiksi perheen muutostilanteessa (vauvan syntymä, työttömyys) mietitään yhdessä konkreettisia tekoja, ja löydetään yhteistä ymmärrystä siihen, miten perheen asiat vaikuttavat lapseen ja hänen käyttäytymiseensä. Jokainen lapsi on keskustelun arvoinen, sanoo Satu Meriläinen.  

– Perhe voi yhdessä ammattilaisen kanssa pohtia perheen tilannetta, suojaavia tekijöitä, muuttunutta arkea ja muutosten keskellä pärjäämistä. Menetelmän avulla pyritään tukemaan lapsen hyvinvointia ja ehkäisemään mahdollisia ongelmia, psykiatrinen sairaanhoitaja Tuija Surakka hyvinvointialueelta selventää.

– Käyttäessäni Lapset puheeksi-menetelmää olemme saaneet aikaiseksi yhteisymmärrystä vanhempien, lapsen/ nuoren ja muiden heidän elämässään tärkeiden henkilöiden välille ja olemme löytäneet tapoja toimia yhdessä hyvinvoinnin edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Tämä yhteinen ymmärrys luo yhteenkuuluvuutta ja antaa pohjaa yhteiselle toiminnalle sekä arkielämän sujumiselle, Surakka jatkaa.

Alkuperäinen tiedote Jyväskylän kaupungin sivuilla. 
 
Lisätietoja:  
•    varhaiskasvatuksen opettaja Satu Meriläinen, p. 050 576 8423, LpNp-kouluttaja, Jyväskylän kaupunki   
•    psykiatrinen sairaanhoitaja Tuija Surakka, p. 040 718 5833, LpNp-kouluttaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, nuorisovastaanotto  
•    kasvun ja oppimisen tuen asiantuntija Sari Rannila, p. 040 777 6051, LpNp-kouluttaja, Jyväskylän kaupunki 
•    palvelupäällikkö Marja Lehtoranta, p. 050 597 8314, Keski-Suomen hyvinvointialue, lasten, nuorten ja perheiden keskitetyt palvelut, maakunnallinen Lapset Puheeksi-koordinaattori
•    palvelupäällikkö Tiina Kelin, p. 040 539 2584, Keski-Suomen hyvinvointialue, neuvola- ja seksuaaliterveyspalvelut
•    palvelupäällikkö Hanna Hämäläinen, p. 040 480 6010, Keski-Suomen hyvinvointialue, nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut 
•    Lapset ja perheet yksikön päällikkö Jenni Tolvanen, p. 040 662 7551, Mieli Suomen Mielenterveys ry 
•    Lapset puheeksi -menetelmä, Mieli ry