Kouluterveyskysely: Keski-Suomessa kouluterveydenhoitajan vastaanotto opiskeluhuollon palveluista parhaiten nuorten tavoitettavissa

Tuore kouluterveyskysely kertoo lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä, mutta myös tärkeää tietoa siitä, miten opiskeluhuollon palvelut vastaavat nuorten tarpeisiin Keski-Suomen hyvinvointialueella. Kyselyn mukaan opiskeluhuollon ammattilaisista terveydenhoitaja on parhaiten nuorten tavoitettavissa.  Pojat ovat tyttöjä tyytyväisempiä palveluihin pääsyyn ja saamaansa apuun.

Kouluterveyskyselyn mukaan opiskeluhuollon palvelut ovat Keski-Suomessa varsin hyvin nuorten saatavilla. Esimerkiksi kuraattorin palvelut ovat nuorten tavoitettavissa, sillä vain reilu prosentti 8.–9. luokan pojista ja kaksi prosenttia tytöistä kokee, ettei pääse kuraattorin vastaanotolle yrityksestä huolimatta. Pojat kaikissa vastaajaryhmissä ylipäätään kokevat opiskeluhuollon eri ammattilaisten vastaanotolle pääsyn helpommaksi kuin tytöt. 8.–9. luokan pojista 71 prosenttia kokee, että kuraattorin vastaanotolle on helppo päästä, kun taas samanikäisistä tytöistä vain reilu puolet kokee sen helpoksi.

Kyselyyn vastanneiden mukaan opiskeluhuollon ammattilaisista terveydenhoitaja on parhaiten nuorten tavoitettavissa. Kouluterveydenhoitajalle Keski-Suomessa pääsee hiukan valtakunnan tasoa paremmin.

Koulupsykologin vastaanotolle pääsyssä eniten haasteita kokevat lukiolaiset. Pojista 58 prosenttia kokee pääsyn koulupsykologin vastaanotolle helpoksi ja tytöistä vain alle puolet eli 44 prosenttia. Kuitenkin vain 3 prosenttia vastanneista lukiolaisista kokee, ettei päässyt koulupsykologin kanssa juttelemaan, vaikka olisi halunnut. Kyselyn mukaan vain noin reilu puolet lukiolaisista kokee, että koululääkärin vastaanotolle pääsee helposti, mutta vain prosentti vastaajista kertoo, ettei päässyt lääkärin vastaanotolle, vaikka olisi tarve ollut.

– Opiskeluhuollon palveluiden tulee olla nuorta ja opiskelijaa lähellä, sillä se lisää palveluihin pääsyä, toteaa palvelujohtaja Paula Käyhkö.

Ammattilaisilta odotetaan enemmän tukea ja apua

8.–9. luokkalaisista noin 30 prosenttia ja ammattioppilaitoksessa opiskelevista tytöistä noin 40 prosenttia kokee, etteivät saaneet psykologilta tai kuraattorilta tukea ja apua hyvinvointiinsa, vaikka olisivat sitä tarvinneet.

– Tämä voi kertoa esimerkiksi siitä, että opiskelija ei riittävän varhaisessa vaiheessa hakeudu ammattilaisen puheille, jolloin hän hyötyisi siitä parhaiten. Tilanteeseen pyritään vastaamaan kuraattori- ja psykologipalveluun hakeutumisen kynnystä madaltamalla, palveluohjausta tehostamalla sekä palvelun sisältöä edelleen kehittämällä vastaamaan nuorten moninaisiin tarpeisiin, palvelupäällikkö Seppo Huhtiniemi selventää.

Kyselyn tulosten mukaan nuoret ovat tyytyväisiä koululääkäriltä saamaansa tukeen. Tyytyväisyys koululääkäriltä saatuun tukeen on parantunut edellisestä, 2021 tehdystä, kyselystä toisen asteen opiskelijoilla. Perusopetuksen 8.–9. luokkalaisten osalta sen sijaan tyytymättömyys lääkäriltä saatuun apuun on hiukan kasvanut edellisestä kyselystä. Tämän vuoden kyselyn mukaan tyytymättömiä lääkärin apuun on kolmasosa kohderyhmän tytöistä ja pojista 14 prosenttia. 

Tyytyväisimpiä vastaajat ovat kouluterveydenhoitajalta saamaansa apuun, mutta kuitenkin lähes viidennes 8.–9. luokan tytöistä kokee saamansa tuen riittämättömäksi. Edellisestä tiedonkeruusta tyytymättömyys on kasvanut 5 prosentilla. 

– Olemme tunnistaneet lisääntyneen palvelutarpeen ja kannustamme nuoria hakeutumaan palveluihin, kun niille on tarvetta. Kuraattorien määrää olemme pystyneet lisäämään, mutta psykologien osalta on valtakunnan trendin mukaisesti ollut haasteita rekrytoinnissa, selvittää palvelupäällikkö Seppo Huhtiniemi.

– Tavoitteenamme on jatkuvasti kehittää palveluita, asiointi- ja yhteydenottokanavia sekä palveluista viestintää. Ja käynnistymässä on esimerkiksi nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä viestintäkampanja, palvelupäällikkö Mari Kolu valottaa.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään palvelujen kehittämisen ja suunnittelun tukena

Keski-Suomen hyvinvointialueella kouluterveyskyselyn tuloksia analysoidaan ja hyödynnetään palvelujen kehittämisen ja suunnittelun tukena. Hyvinvointialue tekee yhteistyötä kuntien ja oppilaitosten kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallinen kouluterveyskysely kerää tietoa perusopetuksen 4.–5.-luokkien ja 8.–9.-luokkien oppilaiden sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden alle 21-vuotiaiden opiskelijoiden hyvinvoinnista, terveydestä, palveluista sekä osallisuudesta. Kysely toteutetaan kahden vuoden välein. Kysely on toteutettu keväällä 2023.

Hyvinvointialue jatkaa kouluterveyskyselyn koko Keski-Suomen tason tulosten käsittelyä.

Lisätietoja:

•    palvelupäällikkö Susa Rahkonen, p. 040 187 0770, susa.rahkonen(at)hyvaks.fi, opiskeluterveydenhuolto, Keski-Suomen hyvinvointialue
•    palvelupäällikkö Seppo Huhtiniemi, p. 050 563 2418, seppo.huhtiniemi (at)hyvaks.fi, kuraattori- ja psykologipalvelut
•    palvelupäällikkö Mari Kolu, p. 040 761 6308, mari.kolu(at)hyvaks.fi, kouluterveydenhuolto, Keski-Suomen hyvinvointialue, paikalla 2.10.2023
•    palvelujohtaja Paula Käyhkö, p. 050 517 7542, paula.kayhko(at)hyvaks.fi, opiskeluhuolto, Keski-Suomen hyvinvointialue
•    vastuualuejohtaja Päivi Kalilainen, p. 050 370 0245, paivi.kalilainen(at)hyvaks.fi, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
•    THL:n sivuilla kouluterveyskyselystä.
 

Tiedote julkaistu 27.9.2023