21.3.2024
Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2023 tulos on ennakkotietojen mukaisesti 113,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä kertoo hyvinvointialueen vaikeasta lähtötilanteesta.
Vuoden 2023 rahoitus ei vastannut hyvinvointialueelle 1.1.2023 siirtyneiden toimintojen todellisia kustannuksia. Tilanteeseen vastataan talouden sopeuttamistoimenpiteillä ja hyvinvointialueiden rahoitusmalliin ja lainsäädännön tehtäviin ja velvoitteisiin vaikuttamalla. Aluehallitus käsittelee tilinpäätöksen kokouksessaan 26.3.2024.
Palvelut ja tehtävät turvattiin siirtymän hetkellä
Vuosi 2023 oli Keski-Suomen hyvinvointialueen historiassa merkittävä: ensimmäinen vuosi, jolloin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut järjestettiin yhtenäisenä kokonaisuutena koko maakunnan alueella. Palveluiden järjestäminen siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueelle 1.1.2023. Muutos oli myös yksi merkittävimmistä Suomen hallinnossa tehdyistä muutoksista. Keski-Suomessa uudistus tarkoitti sitä, että 26 eri organisaation toimintoja fuusioitiin yhdeksi uudeksi noin 11 500 henkilön organisaatioksi. Keski-Suomen hyvinvointialueen toiminta kattaa kaikki maakunnan kunnat. Alueella on asukkaita noin 273 000.
Aloitusvaiheen tärkein tavoite oli turvallinen siirtymä, joka toteutui pääosin suunnitellusti niin Keski-Suomessa kuin muillakin hyvinvointialueilla.
– Potilasturvallisuus ei vaarantunut ja pelastustoimen tehtävät ja palvelut kyettiin huolehtimaan normaalisti. Toiminnan häiriöt olivat pääosin hallinnollisia. Isossa kuvassa palvelut toimivat ja mitään tunnistamattomia tai järjestelmätason ongelmia ei ilmennyt, kuvailee hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet.
Hyvinvointialueen vuoden 2023 talous jäi alijäämäiseksi, rahoituksen taso ei vastannut siirtyneiden toimintojen kustannuksia
Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2023 tulos on 113,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuonna 2023 ostopalvelujen hinnanmuutokset, yleinen inflaatiokehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon yleistä palkkatason nousua korkeammat palkankorotukset aiheuttivat alueille merkittäviä ennakoimattomia kustannuksia, joita vuoden 2023 rahoituksen tason määrittelyssä ei ollut huomioitu. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa, kun Suomi oli toipumassa koronapandemiasta, ja esimerkiksi hoitojonot olivat kasvaneet. Rahoituslainsäädäntö ei toiminut poikkeuksellisessa talouden tilanteessa siten, kuin sen oli tarkoitus toimia ja rahoituksessa oli merkittävä vaje suhteessa lakisääteisten palveluiden todellisiin kustannuksiin.
Hyvinvointialueiden alkuvaiheen suurin haaste on talous. Keski-Suomen hyvinvointialueen tapaan kaikkien muidenkin hyvinvointialueiden tulokset ovat alijäämäiset. Hyvinvointialueet ovat päätymässä yhteensä 1,35 miljardia euroa alijäämäiseen tulokseen.
– Kaikilla hyvinvointialueilla on käynnistetty muutos- ja uudistusohjelmia palvelurakenteen keventämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Lisäksi tarvitsemme kansallisia ratkaisuja velvoitteiden purkamiseksi ja erityisesti henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. Strategian toimeenpano-ohjelma, tuottavuusohjelma ja palveluverkkopäätös ovat niitä työkaluja, joilla hyvinvointialue osaltaan sovittaa lainsäädäntövelvoitteiden ja rahoituksen kuilua, Tollet toteaa.
Hyvinvointialueen toimintatulot olivat vuoden 2023 tilinpäätöksessä 200,2 miljoonaa euroa ja ne toteutuivat 17,1 miljoonaa euroa (+9,3 %) muutettua talousarviota suurempana. Tulolajeittain tarkasteltuna toimintatulot muodostuvat myyntituotoista 56,4 miljoonaa euroa (-1,7 %), maksutuotoista 84,2 miljoonaa euroa (+7,8 %), tuista ja avustuksista 44,9 miljoonaa euroa (+21,6 %) ja muista toimintatuotoista 14,7 miljoonaa euroa (+37,1 %).
Tilivuoden 2023 toimintakulut olivat 1 426,0 miljoonaa euroa ja ne toteutuivat 38,1 miljoonaa euroa (+2,7 %) muutettua talousarviota suurempana. Toimintakuluista oli henkilöstökuluja 631,4 miljoonaa euroa (+1,6 %), josta lomapalkkajaksotusten ja työaikasaldojen muutos lisäsi henkilöstömenoja 8,8 miljoonaa euroa. Palvelujen ostot olivat 586,9 miljoonaa euroa (+7,6 %). Aine-, tarvike- ja tavarahankintoihin käytettiin 100,1 miljoonaa euroa (+2,6 %). Avustuksiin käytettiin 21,2 miljoonaa euroa (-43,7 %) ja muihin toimintakuluihin 86,5 miljoonaa euroa (+1,3 %).
Vuonna 2023 hyvinvointialueelle kertyi korkotuottoja 3,0 miljoonaa euroa. Muita rahoitustuottoja kertyi 1,6 miljoonaa euroa. Muut rahoitustuotot koostuivat suurimmalta osin osinkotuotoista (1,5 miljoonaa euroa) ja viivästyskoroista sekä -maksuista (0,1 miljoonaa euroa).
Korkokulut ja muut rahoituskulut olivat tilivuonna 2023 yhteensä 12,1 miljoonaa euroa ja ne ylittyivät talousarviosta 1,3 miljoonaa euroa (+11,0 %).
Hyvinvointialueen vuosikate oli -74,4 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli -113,5 miljoonaa euroa ja se oli 19,0 miljoonaa euroa (+20,1 %) muutettua talousarviota heikompi.
Talouden sopeuttamistoimenpiteet jatkuvat
Hyvinvointialueella on laadittu talouden tasapainottamisohjelma. Vuoden 2024 talousarvioon sisältyy yhteensä 48 miljoonan euron toimenpidekokonaisuus tuottavuusohjelman toimenpiteistä ja muista talouden tasapainottamistoimenpiteistä. Talouden tasapainottaminen jatkuu vuosina 2025 ja 2026. Talouden tasapainottamissuunnitelmaa vuoteen 2026 saakka täsmennetään vielä vuoden 2023 lopullisen alijäämän perusteella osana vuosien 2025–2026 talouden suunnittelua. Hyvinvointialueiden vuoden 2023 alijäämä tulee vaikuttamaan myös tulevien vuosien rahoitukseen, joten taloussuunnitelmaan sisältyvä valtion rahoituksen määrä tulee muuttumaan. Arvio rahoituksen muutoksesta huomioidaan osana suunnitelman päivittämistä. Tilinpäätöksen perusteella on arvioitava myös talousarviomuutoksien tarve osana kevään 2024 talousarviomuutoksia.
Tuottavuusohjelman toimenpiteiden ja muiden talouden sopeuttamistoimenpiteiden toteuttaminen on käynnissä alkuvuonna 2024. Tästä esimerkkeinä käynnissä olevat sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotyö sekä organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmä kokonaisarviointityö. Lisäksi yhteistoimintaneuvotteluja on käyty jo vuonna 2023 ja organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän sekä palveluverkon uudistamista koskevat yhteistoimintaneuvottelut on päätetty aloittaa helmi/maaliskuussa 2024.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotyö on merkittävä asia Keski-Suomen hyvinvointialueen terveyspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta. Osana palveluverkkotyötä punnitaan, kuinka hyvinvointialue palvelee keskisuomalaisia parhaalla mahdollisella tavalla kotiin tuotavien, liikkuvien ja sähköisten palveluiden sekä fyysisten toimipisteiden kokonaisuudessa ottaen huomioon taloudelliset ja toiminnalliset seikat sekä henkilöstön saatavuus. Hyvinvointialueen on uudistuttava, jotta voidaan turvata riittävät palvelut niin nykyisille kuin tulevillekin keskisuomalaisille.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen linjausten ja pelastustoimen ja ensihoidon palvelutasopäätösten myötä jatketaan strategian toteuttamista, jonka onnistuminen on keskeistä lähivuosien menestyksessä niin toiminnan ja talouden tasapainon kannalta.
Aluehallituksen kokouksen 26.3.2024 esityslista on julkaistu Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivulla.
Lisätietoja:
- Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi
- Aija Suntioinen, talousjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 040 185 9985, aija.suntioinen(at)hyvaks.fi