Hyppää pääsisältöön
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto

Uutinen

Aluevaltuusto hyväksyi Keski-Suomen hyvinvointialueen tuottavuusohjelman

9.5.2023

Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 9.5. tuottavuusohjelman tavoitteet ja teemat. Tuottavuusohjelmalla tasapainotetaan hyvinvointialueen taloutta ja edistetään strategisten tavoitteiden saavuttamista.

Tuottavuusohjelmalle on muodostettu viisi kärkiteemaa:

  • Palvelukanavien ja palveluverkoston tavoitteellinen uudistaminen
  • Ikääntyneiden palvelurakenteen muutoksen tuen vahvistaminen
  • Henkilöstön pitovoimatekijöiden kokonaisvaltainen uudistaminen
  • Hankintojen ja ostojen strateginen hyödyntäminen
  • Tietohallinnon uudistaminen ja tiedolla johtamisen vahvistaminen

Kärkiteemojen osalta on tunnistettu mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen vuoteen 2026 mennessä yhteensä 48-103 miljoonalla eurolla. Lyhyen aikavälin toimenpiteiden, joilla karsitaan kustannuksia, arvioidaan mahdollistavan noin 6-10 miljoonan euron kustannusten kasvun hidastamisen. Tämän hetken tilinpäätösennusteen mukaan hyvinvointialueen talous olisi jäämässä tänä vuonna 51 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Tuottavuusohjelmatyön tueksi henkilöstölle tulee aloitekanava tuottavuusideoiden esittämiseksi.

Tuottavuusohjelman avulla on tavoitteena saavuttaa toiminnassa sellaisia muutoksia, joilla voidaan hidastaa arvioitua kustannusten kasvua. Talousarvion mukaisesti suunnitelmana oli, että tuottavuusohjelmalle laaditaan hyvinvointialuetasoinen malli, joka koostuu erillisistä tuottavuushankkeista tai -toimenpiteistä, jotka kohdistuvat eri teemoihin.

Ehdotetut toimenpiteet ovat eri tyyppisiä. Niitä ovat:

  • Kustannusten karsimisen toimenpiteet, jotka ovat lyhyen tähtäimen säästötoimenpiteitä, joilla pystytään lyhyellä aikavälillä vähentämään kustannuksia
  • Tuottavuuden parantamisen toimenpiteet, jotka ovat keskipitkän aikavälin rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia ja joiden myötä tuottavuutta pystytään parantamaan 1-3 vuoden aikajänteellä
  • Uudistumisen toimenpiteet, jotka mahdollistavat mm. palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja yhteistyön parantamisen. Toimenpiteistä ei lyhyellä aikavälillä realisoidu kustannusvaikutuksia.

Lisäksi kärkiteemojen mukaisia hankkeita ja toimenpiteitä tarkennetaan osana vuoden 2024 talousarviovalmistelua ja ne huomioidaan muita strategian toimeenpano-ohjelman mukaisia ohjelmia laadittaessa. Tuottavuusohjelman toteutumisesta raportoidaan neljännesvuosikatsauksissa ja tuottavuusohjelmaa täydennetään tarpeen mukaan vuosittain.

Talousarvioon teknisiä muutoksia

Aluevaltuusto hyväksyi tekniset talousarviomuutokset sekä investointisuunnitelman sosiaali- ja terveystoimialan sekä pelastustoimialan osasuunnitelmien muutokset.

Koko vuoden tilinpäätösennusteeseen liittyy vielä merkittävästi epävarmuutta. Näin ollen vuoden 2023 talousarviomuutokset vaiheistetaan kahteen osaan. Nyt käsittelyssä olevassa talousarviomuutoksissa tehdään ainoastaan selkeät tekniset muutokset, joilla ei ole vaikutusta talousarvion loppusummaan. Näillä muutoksilla parannetaan talousarvion seurattavuutta.

Syksyn talousarviomuutoksessa käsitellään talousarvion loppusummaan ja tulostavoitteeseen vaikuttavat muutokset, kun toteumatietoja on käytettävissä pidemmältä aikaväliltä ja talousarviomuutosten tarpeet ja perusteet ovat tarkentuneet.

Investointisuunnitelmien 2023 - 2026 ja 2024 - 2027 investointeja vastaavien sopimusten kokonaisuudessa on ilmennyt tarve tehdä ensihoidon kalustoa koskeva siirto pelastustoimen osasuunnitelmasta sosiaali- ja terveystoimen osasuunnitelmaan. Tämä siirto ei muuta suunnitelmalla esitettyjen hyvinvointialueen investointien kokonaismäärää.

Hyvinvointialueen neljännesvuosikatsaus

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi hyvinvointialueen neljännesvuosikatsauksen. Keski-Suomen hyvinvointialueen tammi-maaliskuun talouden seurantatietojen perusteella muodostettu tilinpäätösennuste näyttää, että hyvinvointialueen talous olisi jäämässä aiemman ennusteen mukaisesti alijäämäiseksi 51 miljoonaa euroa. Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarvion mukaiset menot ovat noin 1,3 miljardia euroa.

Hyvinvointialueen taloutta rasittavat muun muassa inflaatio, korkojen nousu, energian hinnan nousu, otsopalvelujen hinnan korotukset ja palkkaratkaisut. Lisäksi myös muissa henkilöstömenoissa on tunnistettu ylityspainetta. Ennusteeseen liittyy vielä hyvin paljon epävarmuustekijöitä. Ennusteen mukaiset menopaineet eivät vielä näy alkuvuoden toteumassa. Alkuvuoden toteutuneet menot alittavat talousarvioin.

Kukkulan alueen kiinteistösopimus

Aluevaltuusto hyväksyi Kukkulan alueen uuden, täydennetyn kiinteistösopimuksen aluehallituksen esityksen mukaisesti äänin 64-5 niin, että

  • hyvinvointialueella on mahdollisuus saada alueelle 20 000 – 25 000 neliömetriä rakennusoikeutta, jos alueelle vahvistetaan asemakaava,
  • hyvinvointialue voi lunastaa vuokrattavat kohteet eli F1, F2 ja 45 rakennukset vuokrakauden päättyessä. Lunastushinta on 20 miljoonaa euroa. Samalla rakennusten peruskorjausvastuu siirtyy Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Rakennuksissa ei ole tiedossa merkittäviä peruskorjaustarpeita,
  • hyvinvointialueelle jää myös 5 000 neliömetrin alue, joka rajoittuu lunastusoption kohteena oleviin rakennuksiin.

Nämä muutokset vastaavat ostajien ja Jyväskylän kaupungin kanssa neuvoteltua uutta, täydentävää sopimusta. Muilta osin uusi sopimus noudattaa sairaanhoitopiirin aiemmin neuvottelemaa sopimusta.

Aluevaltuusto palautti kokouksessaan 7.2. uuden, täydennetyn sopimuksen uudelleen valmisteluun lisäselvityksiä varten. Jatkovalmistelussa on tehty selvityksiä muun muassa peruskorjaustarpeiden kustannusvaikutuksista, sisäilmasta ja valtion tuista. Jatkovalmistelun perusteella uuteen sopimukseen ei ehdotettu muutoksia.

Uusi sopimus on hyvinvointialueen kannalta valmistelussa tehtyjen arvioiden mukaan 5,7-13,5 miljoonaa euroa parempi kuin alkuperäinen edellyttäen, että 25 000 kerrosneliömetrin rakennusoikeus toteutuu kaavoituksessa.

Lisäksi uusi sopimus antaa selkeät askelmerkit kiinteistöasioissa hyvinvointialueen ja sijoittajakonsortion kesken ja sopimuksessa oleva lunastusoptio auttaa vuokrakauden päättyessä myös siinä tilanteessa, jos hyvinvointialue haluaakin lunastuksen sijasta neuvotella vuokrasopimuksen jatkamisesta.

Uudessa, täsmennetyssä sopimuksessa vuokrakohteiden F1, F2 ja 45 peruskorjaus siirtyy hyvinvointialueelle. Arvio korjaustarpeesta on 20 vuoden ajalle rakennustekniikan osalta 850 000 euroa ja taloteknisten järjestelmien osalta enintään 2 450 000 euroa. Myös alkuperäisessä sopimuksessa taloteknisten järjestelmien osalta korjausvastuu on hyvinvointialueella silloin, kun korjaus tehdään ylläpitona. Alkuperäisessä sopimuksessa se on vuokranantajalla, jos laitteen uusiminen tehdään käyttöiän päättyessä. Kiinteistöissä ei havaittu akuutteja sisäilmaongelmia. Kiinteistöjen käyttöaste vaihtelee 80-100 prosentin välillä. Uusi sopimus ei muuta tilannetta valtion tukien suhteen.

Sairaanhoitopiiri on myynyt vuonna 2021 Kukkulan alueen ja Sisä-Suomen sairaalan 46 miljoonalla eurolla kiinteistösijoitusyhtiöille. Sairaanhoitopiiri on ollut Kukkulan alueen rakennuksissa F1, F2 ja 45 vuokralla vuoden 2022 alusta lähtien. Vuokrasopimuksen kesto on 20 vuotta ja vuokran määrä on 255 243,50 euroa kuukaudessa. Sopimuksen mukaan sairaanhoitopiiri on vastannut omalla kustannuksellaan vuokratilojen huollosta ja ylläpidosta.

Sairaanhoitopiiri esitti viime keväänä hyvinvointialueelle, että hyvinvointialue luopuisi ns. rajoituslain mukaisesta mahdollisuudestaan irtisanoa vuokrasopimus, jotta vaiheittain etenevä kauppa saataisiin päätökseen. Aluehallitus päätti tuolloin laittaa asian jatkovalmisteluun hyvinvointialueen edun arvioimiseksi ja hyvinvointialueen etua edistävän kokonaisratkaisun neuvottelemiseksi.

Kauppa ja siihen liittyvä vuokraussitoumus on tullut siis hyvinvointialueelle sairaanhoitopiiriltä valmiiksi neuvoteltuna. Aluehallitus on tarkastellut sopimuskokonaisuutta ja sen vaikutuksia nyt hyvinvointialueen näkökulmasta. Asiassa on edetty neuvotteluin. Muina vaihtoehtoina olisivat olleet vuokrasopimuksen hyväksyminen alkuperäisessä muodossaan tai sopimuksen irtisanominen.

Kukkulan alue Jyväskylässä on jäänyt Sairaala Novan valmistuttua pääasiassa tarpeettomaksi ja alueen kehittämistä varten Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän kaupunki ovat perustaneet hankkeen vuonna 2016. Jyväskylän kaupunki tekee myöhemmin päätöksen asemakaavan mahdollisesta muuttamisesta.

Aluevaltuutettu Tony Melville (sd.) ehdottama ja aluevaltuutettu Emilia Koikkalaisen (kok.) kannattama muutosesitys oli, että sopimukseen ei olisi tehty muutoksia ja hyvinvointialue olisi luopunut irtisanomisoikeudestaan.

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi sosiaalidemokraattisen ryhmän ponnen, että aluevaltuustolle tehdään vuosittain selvitys sopimuksen aiheuttamista kustannuksista ja siihen kohdistuvien kiinteistöjen korjaustarpeesta.

Hallintosääntöön täsmennyksiä

Aluevaltuusto hyväksyi täsmennyksiä Keski-Suomen hyvinvointialueen hallintosääntöön. Hallintosääntöön ehdotetaan esimerkiksi selkiytettäväksi, kuka valitsee toimielinten jäsenet. Riskienhallinnan jaoston nimi muutettaisiin sisäisen tarkastuksen jaostoksi ja tehtävät olisivat nimen mukaiset. Hankintavaltuuksiin ehdotetaan myös muutoksia. Osa muutosehdotuksista on sisällöllisesti luonteeltaan selkeyttäviä, osa sisällöllisiä muutoksia. Aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula jääväsi itsensä asian käsittelystä.

Lotta Ahola aluehallituksen 1. varapuheenjohtajaksi

Aluevaltuusto valitsi 1. varapuheenjohtajaksi Lotta Aholan (kok.) ja aluehallituksen jäseneksi Kati-Erika Timperin (kok.) ja myönsi samalla eron aluehallituksen jäsenyydestä ja 1. varapuheenjohtajan tehtävästä Ville Väyryselle. Lisäksi aluevaltuusto valitsi aluehallituksen jäseneksi Jukka Haaparannan (ps.) ja varajäseneksi Toimi Kankaanniemen (ps.) ja myönsi eron aluehallituksen jäsen Kaisa Garedewille. Tarkastuslautakunnan jäseneksi aluevaltuusto valitsi Juha Kaistisen (sd.) Satu Kytölehdon tilalle ja varajäseneksi Tony Melvillen (sd.).

Aluevaltuusto totesi Ilkka Pernun ym. valtuustoaloitteen pohjalta tehdyt toimenpiteet riittäviksi ja aloitteen loppuun käsitellyksi aluehallituksen esityksen mukaisesti äänin 55-14. Aloite koski henkilökunnan edustajalle myönnettävää läsnäolo- ja puheoikeutta aluevaltuuston kokouksiin ja suositusta vastaavasta menettelystä muille toimielimille. Aluehallituksen vastauksessa todetaan, että hallintosäännön mukaan kukin toimielin päättää muiden kuin toimielinten jäsenten puhe- ja läsnäolo-oikeudesta. Henkilöstön osallisuus on turvattu hallintosäännössä siten, että henkilöstöjärjestöillä on oikeus valita edustajansa hyvinvointialueen johtoryhmiin. Tämä lisäys on tehty hallintosääntöön valtuusaloitteen jättämisen jälkeen.  Vasemmiston ryhmän muutosehdotuksen mukaan Ilkka Pernun ym. aloite oltaisiin hyväksytty aloitetekstin mukaisesti.

Aluevaltuusto merkitsi vastauksen Eetu Tuovilan ja Tapio Puolimatkan valtuustoaloitteeseen tiedoksi ja totesi valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi aluehallituksen esityksen mukaisesti äänin 59-6 (4 tyhjää). Aloite koski maskinkäyttövelvoitteen lakkauttamista Keski-Suomen hyvinvointialueen työntekijöiltä, Vastauksesta ilmenee, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos edelleen suosittelee sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille maskin tai kokokasvovisiirin käyttöä potilaiden lähihoidossa. Kyseessä on sekä potilas- että työturvallisuusasia. THL on ohjeistanut, miten portaittain voidaan vähentää maskin käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa siten, että varmistamme riskiryhmäläisten suojaamisen. Maskin käytön lakkauttamiselle koko hyvinvointialueella ei tässä epidemiatilanteessa ole lääketieteellisiä perusteita. Eetu Tuovila (vl.) esitti Tapio Puolimatkan (kd.) kannattama vastauksen palauttamista uuteen valmisteluun

Esityslista ja pöytäkirja

Aluevaltuuston kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa hyvaks.fi/aluevaltuusto (suora linkki). Aluevaltuusto kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:

aluevaltuuston puheenjohtaja Jani Kokko, p. 050 341 2860