Työpäivän pelastaja

– Tänään on sitten voitelupäivä, Tuija sanoo ja nappaa perusvoiteen pöydältä.

Antti vetäisee paitaa pois eteisessä samalla kun vaihdetaan kuulumisia. Pian siirrytään olohuoneeseen juttelemaan ja tekemään hoitotoimenpiteitä.

Kiertoa eri kuntien alueella

Varahenkilötyön ilo yllätti liki 25 vuotta hoitotyötä tehneen Tuijan täysin. Hän työskenteli aikaisemmin palvelukodeissa, mutta uskaltautui kolme vuotta sitten hyppäämään uuteen työympäristöön Saarikan varahenkilöstöön. Saarikka on vuoden 2022 loppuun asti Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven sosiaali- ja terveyspalvelut tuottava perusturvaliikelaitos. Varahenkilöstö vastaa Saarikan eri yksiköiden henkilökunnan äkillisiin poissaoloihin kotihoidossa, asumispalveluissa, terveyspalveluissa ja vammaispalveluissa.

Image

Tuijan Kannonkosken, Karstulan ja Saarijärven kuntalaisten kodeissa ja asumispalveluyksiköissä tekemä työ on monipuolista ja liikkuvaa. Työ vaatii rautaista ammattitaitoa, ennakkoluulotonta asennetta, sosiaalisuutta, joustavuutta, ryhmätyötaitoja ja myös hyvää huumoria.

– Kun yksikään työpäivä ei ole samanlainen, ja asiakkaat ottavat minut aina ilolla vastaan kodeissaan, niin eihän tästä työstä voi olla pitämättä.

Tuija tykkää työn vaihtelevuudesta, ja siitä, että saa jatkuvasti oppia uutta. Työssä tutustuu erilaisiin ihmisiin ja näkee samalla koko elämän kirjon. ”Et ole pitkään aikaan käynyt”, tuntuu Tuijasta hyvältä asiakkaan sanomana.

– Mitä syrjäisemmille sivukylille menee, sitä kiitollisempia asiakkaat ovat. Joudun välillä ajamaan pitkiä matkoja, mutta se palkitsee, kun asiakkaat ovat onnellisia tulostani.

Jokaiselle asiakkaalle on määritelty yksilölliset ja tarpeenmukaiset toimenpiteet hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Kotihoidon vuoroissa hoitajat tarkistavat kännykän digisovelluksesta, eHoivasta, asiakkaiden tarpeet ja käyntiin suunnitellun ajan. Joskus käynnissä voi mennä 50 minuuttia, useimmiten vähemmän. 

– Aikaa on varattu hyvin esim. asiakkaan pesuun, jotta hänelle ei tule kiireen tuntua.

Jumppaa tai juttelua

Antin käynnin jälkeen lähdemme noin kilometrin päässä asuvan Aini Mäkisen kotiin. Hän on juuri tullut ulkoilemasta SPR:n ystäväpalvelun vapaaehtoistyöntekijän kanssa.  

– Meidän piti jumpata tänään, mutta jaksatkohan sinä nyt, kun olit ulkona hurvittelemassa, Tuija kysyy.

Image

Naiset päättävät tehdä kevyen, toiminnallisen tonttuleikin. Aini istuu keinutuoliin ja Tuija lukee paperista tontun tarinaa sekä näyttää, mitä tonttu puuhastelee. 

– Tonttu pyörittää puurokauhaa näin!
 
Naiset tekevät yhdessä käsillään isoa liikettä. Tarinan kautta liikutetaan kaikkia keho osia, tuokio saa silminnähden molemmat hyvälle mielelle.

Aina asiakasta ei kiinnosta ”koho” eli kunnonkohotus. Silloin tehdään jotain muuta, kuten palapelejä, askartelua, tai vain jutellaan. 

– Vuosikymmeniä sitten me hoitajat myös siivosimme ja laitoimme ruokaa asiakkaiden kotona. Nämä jäivät jossain vaiheessa pois; nykyään keskitymme lähinnä hoitotoimenpiteisiin.

Digiteknologia on yleistynyt hoitoalalla. eHoiva-sovelluksen lisäksi osalla asiakkaista on käytössä tabletti-tietokone, jota kautta hoitaja ottaa etäyhteyden, juttelee ja tarkistaa onko vaikkapa lääkkeet otettu ja päiväruoka syöty. Myös lääkerobotti on käytössä monella asiakkaalla. Se annostelee päivittäiset lääkkeet ja muistuttaa ottamaan ne.

– Kaikkien hoitotoimenpiteiden ja -palveluiden tavoitteena on, että asiakkaat voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään.

Itsensä hoitamista

Saarikan 21 hengen varahenkilöstössä on Tuijan mukaan hyvä yhteishenki ja mahtavat esimiehet. Asioista voidaan aina jutella ja purkaa mieltä. Tuija on saanut työkavereista jopa uusia hyviä ystäviä.

– Esimies pitää illanistujaiset kerran, pari vuodessa. Niihin sisältyy aluksi tiimipalaveri, ja sitten on hyvää ruokaa ja hauskanpitoa. Huumori kukkii meillä aina!

Työssä on toisinaan haasteita, mutta Tuijan mielestä niitä pitää vain pystyä ottamaan vastaan. Paineensietokykyä tarvitaan, koska tilanteet elävät. Raskaimpina asioina työssään Tuija pitää asiakkaiden terveydentilassa tapahtuvia ikäviä muutoksia.

– Empaattisuus on työssä tärkeää, sitä tarvitaan paljon.

Työergonomian tärkeyttä hoitotyössä ei voi myöskään liiaksi korostaa. On hyvä muistaa oikeanlaiset nostot, ja käyttää apuvälineitä. Hiljattain järjestetyssä ergonomiakoulutuksessa hoitajat opettelivat kattavasti eri apuvälineiden käyttöä.

– Itsellänikin on nivelrikkoa, ja on tosi tärkeää omaksua oikeanlaiset tavat tehdä töitä.

Työn vastapainoksi Tuija harrastaa vatsatanssia sekä vesijuoksua, joka on osa Saarikan tyky-toimintaa. Saarijärven Naisvoimistelijoiden vatsatanssiryhmä on käynyt esiintymässäkin palvelukodeissa ja tapahtumissa. Vanhukset ovat olleet haltioissaan tanssiesityksistä, joista ei rytmiä, kimaltavia asuja, eksotiikkaa ja silmäniloa puutu.
 
– Minne kutsu tulee, sinne mennään esiintymään!

Meitä tarvitaan

Hyvinvointialueelle siirtymistä Tuija odottaa avoimin ja turvallisin mielin. Varahenkilöstö on tärkeä Suomen jokaisella hyvinvointialueella. 

– Ollaan pelastettu monta työpäivää. Kun jostain yksiköstä puuttuu henkilökuntaa, niin varahenkilö on tärkeä ja odotettu työntekijä paikkaamaan tilannetta.

Vuoden sisällä Tuijalla on ollut perehdytyksessä kaksi lähihoitaja-oppisopimusopiskelijaa. Toinen opiskelijoista oli Tuijan oma tytär, jonka kanssa he kantoivat hetken inspiraatiosta kortensa kekoon hoitajapulan ratkaisemiseksi. 

– Tempaistiin ja tehtiin kolme rekry-videota Saarikan TikTokkiin. Kuvasimme videot asiakkaiden kotona, ja meillä oli tosi hauskaa.

Hoitajapula on todellinen. Lisää ammattilaisia tarvitaan alalle jatkuvasti. Tuija kehottaakin lähihoitajia kokeilemaan rohkeasti varahenkilöstössä työskentelyä. 

– Tämä on ihan mahtava paikka – en ole katunut kertaakaan, että uskaltauduin hyppäämään tuntemattomaan.

Image

Teksti ja kuvat: Johanna Sell