Aluehallitukselta päätös järjestöjen toiminnan tukemisesta

Sujuvan siirtymän varmistamiseksi ja STEAn jatkoavustusta hakevien järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi on kyseisten järjestöjen osalta tehtävä päätös rahoituksesta jo ennen muun järjestöyhteistyö ja -avustuskokonaisuuden valmistumista. Paikallinen rahoitus on ollut edellytys STEA -rahoituksen saamiselle. Näin turvataan järjestöjen tuottamien toimintojen ja palveluiden jatko siirtymävaiheen ylitse.

Avustusten määrät perustuvat järjestöjen vuodelle 2022 kunnilta saamaan vastaavaan avustukseen. Muut Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestöavustukset tulevat haettavaksi vuoden 2023 talousarvion ja käyttötaloussuunnitelman sekä hyvinvointialueen järjestöyhteistyöasiakirjan valmistuttua.

Järjestöt ja avustusmäärät ovat:

• Kriisipalvelu Mobile/Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry, 295 000 euroa
• Psykiatrisen kuntoutuksen tuki 185 000 euroa
• Jyväskylän A-kilta, 54 000 euroa
• Äänekosken Ilona, 45 000 euroa
• Hankasalmen mielenterveysyhdistys Tuikku, 47 000 euroa
• Ystäväntupa, 19 800 euroa
• Vaajakosken Suvanto, 13 000 euroa
• Emppis, 9 000 euroa

Tuen maksamisen ehtona on myönteinen rahoituspäätös STEA:n jatkoavustuksesta vuodelle 2023.

Keski-Suomen kunnille esitetään, että ne valtuuttavat hyvinvointialueen käymään vuotta 2023 koskevat asumispalvelujen hinnantarkistusneuvottelut

Aluehallitus esittää Keski-Suomen kunnille, että ne tekevät valtuutuksen Keski-Suomen hyvinvointialueelle käydä kuntien puolesta vuotta 2023 koskevat asumispalvelujen hinnantarkistusneuvottelut palveluntuottajien kanssa.

Lisäksi aluehallitus linjasi, että ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen vuorokausihintaa voidaan tarkistaa 1.1.2023 alkaen sopimukseen sisältyvien, hinnantarkistusta koskevien sopimusehtojen mukaisesti enintään toteutuneeseen ja tosiasialliseen kustannusten nousuun perustuen. Henkilöstömitoituksen muutokseen perustuvat hinnantarkistukset 1.4.2023 alkaen neuvotellaan vasta, kun esitettyyn henkilöstömitoituksen siirtymäaikaan saadaan ratkaisu.

Tällä hetkellä Keski-Suomen ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa on noin 2 600 asiakasta. Asiakaspaikoista noin 1 300 on kuntien omaa palvelutuotantoa. Noin 1 280 asiakaspaikkaa hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta joko sopimuksiin perustuen tai palvelusetelillä.

Yksityisiä palveluntuottajia on Keski-Suomen alueella noin 14. Kunnista hyvinvointialueelle siirtyviä sopimuksia ikääntyneiden tehostettuun palveluasumiseen liittyen on 33 kappaletta.

Kuluvan vuoden loppuun asti kunnat ovat sopimusten sopijaosapuolia. Hinnantarkistukset vaikuttavat kuitenkin hyvinvointialueen talousarvioon.

Osa palveluntuottajista on esittänyt kuntiin varsin mittavia tehostetun palveluasumisen vuorokausihinnan tarkistusesityksiä perusteena työvoimatilanne, palkkaratkaisut ja henkilöstömitoitus. Enimmillään korotusesitykset ovat yli 30 prosenttia tämänhetkiseen vuorokausihintaan nähden. Hinnankorotusesityksiin on saatava ratkaisut syyskuun loppuun mennessä, koska sopimuksiin liittyy yleensä puolen vuoden irtisanomisaika. Osa palveluntuottajista on väläyttänyt mahdollisuutta sopimuksien irtisanomisiin, ellei esitettyihin korotuksiin suostuta. Tällä hetkellä myös odotetaan ratkaisua siihen, tuleeko hoitajamitoitukseen siirtymäaikaan jatkoa. Asiaan saataneen toivottavasti linjaus hallituksen budjettiriihen yhteydessä.

Psykiatrisen palveluasumisen osalta hyvinvointialue pyytää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hankintayksikköä käymään hinnantarkistuksia koskevat neuvottelut. Hinnan tarkistukset voivat perustua enintään sopimusehtojen mukaiseen sekä toteutuneeseen ja tosiasialliseen kustannusten nousuun.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on kilpailuttanut mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut Keski-Suomen kuntien valtuuttamana vuonna vuosiksi 2021-2024. Sopimusten mukaan tarjottujen hintojen tuli olla kiinteät sopimuskauden kaksi ensimmäistä vuotta, ja että sopimuskaudella hintoja voidaan tarkistaa kerran. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin ei kohdennu samanlaista henkilöstömitoituksen muutosta kuin ikääntyneiden palveluihin. Psykiatristen asumispalvelujen kokonaisuudessa on kaikkiaan 93 eri sopimusta, joissa sopijaosapuolena ovat Keski-Suomen kunnat. Saadut hinnantarkistusesitykset ovat suuruudeltaan 0-5 prosenttia. Psykiatrisissa kuntoutumiskodeissa on 400 asiakasta. Pääosa asumispaikoista on yksityistä palvelutuotantoa.

Henkilöliikenteen välitys- ja kuljetuspalvelun hankinta etenee

Keski-Suomen hyvinvointialue on hankkimassa koko Keski-Suomen alueelle kokonaisvaltaiset sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöliikenteen välitys- ja kuljetuspalvelut. Välitys- ja kuljetuspalveluilla tarkoitetaan kyytien välittämistä ja varsinaisia kyytejä sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuulla oleviin henkilökuljetuksiin. Hankinnan tavoitteena on turvata kuljetuspalveluiden toteutuminen kaikille asiakkaille laadukkaasti, yhdenvertaisesti ja luotettavasti. Lisäksi hankinnalla tavoitellaan muun muassa laadukasta asiakaspalvelua ja resurssien tehokasta käyttöä esimerkiksi matkoja yhdistelemällä.

Hankintakokonaisuus koostuu kahdesta eri kohteesta, yksilö- ja ryhmäkuljetuksista. Yksilökuljetuksiin valitaan tarjousvaiheeseen hyväksyttyjen ehdokkaiden joukosta kaksi palveluntuottajaa ja ryhmäkuljetuksiin yksi palveluntuottaja.

Käyttöönottoprojektin on tarkoitus alkaa 1.11.2022. Palveluntuotantoon siirrytään hyväksytyn käyttöönoton jälkeen 1.2.2023 alkaen.

Aluehallitus valitsi neuvottelumenettelyn neuvottelu- ja tarjousvaiheeseen Taksi Helsinki Oy:n, Keski-Suomen Matkojenyhdistelykeskus Oy:n ja Jyväskylän aluetaksi Oy:n (ryhmittymä), Menevä Oy:n, Keskustaksi Oy:n ja Tampereen Aluetaksi Oy:n. Lisäksi aluehallitus päätti sulkea hankintamenettelystä Mobisoft Oy:n, koska osallistumishakemus oli puutteellinen.

Hallintosääntöön esitetään täydennyksiä

Henkilöstöorganisaation osalta jo hyväksytyt hallintosäännön kaksi ensimmäistä vaihetta sisältävät määräyksiä vain hyvinvointialuejohtajalle kuuluvasta toimivallasta. Hallintosäännön kolmas vaihe käynnistää muiden johtavien viranhaltijoiden eli toimialajohtajien, vastuualuejohtajien ja palvelujohtajien toimivallan määrittelyn. Hyvinvointialueella noudatetaan yksijohtajajärjestelmää. Kunkin organisaatiotason johtajalla ja esihenkilöllä on vastuu johtamansa kokonaisuuden toiminnasta, taloudesta ja henkilöstöstä, ellei lainsäädäntö, hallintosääntö tai muu mahdollinen toimivallan siirtoa koskeva päätös muuta määrää.

Hallintosäännön kolmas vaihe huomioi tarkastuslautakunnan ehdotuksen sen toimintaa ja tehtäviä koskeviksi määräyksiksi.

Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto päättää muuttaa Keski-Suomen hyvinvointialueen hallintosääntöä hyväksymällä siihen muutokset, jotka tulisivat voimaan 6.9. alkaen. Aluehallitus muutti yhteisöjen ja säätiöiden yhtiö- ja vuosikokouksissa edustamista siten, että ne kuuluvat aluehallituksen toimivallan alle.

Asiaa valmisteltaessa on todettu, että hallintosäännön valmistelu ja hyväksyminen on perusteltua jakaa kolmen vaiheen sijasta neljään vaiheeseen. Myöhemmin päätettäväksi tuleva neljäs vaihe sisältää hyvinvointialueen mahdolliset muut toimielimet ja niiden tehtävät. Viranhaltijoiden osalta 4. vaiheeseen jäävät ns. professiovastuut: lääketieteen, hoitotieteen ja sosiaalihuollon vastaavat asiantuntijajohtajat (esim. terveydenhuoltolain 57 §:n mukainen vastaava lääkäri), heidän tehtävänsä, valta- vastuu- ja raportointisuhteet sekä sijoittuminen hyvinvointialueen organisaatiossa. Neljäs vaihe sisältää myös muut hallintosäännön määräykset, kuten vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen sekä mahdolliset korjaukset, jotka ovat tarpeen tehdä ennen kuin hyvinvointialueen toiminta käynnistyy ensi vuoden alussa.

Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä kilpailutukseen

Aluehallitus hyväksyi osallistumisen Pohjois-Savon ja Pirkanmaan hyvinvointialueiden ja Istekin valmistelemaan sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän kilpailutuksen ja valtuutti hyvinvointialuejohtajan valmistelemaan kilpailutuksen pohjalta aluehallitukselle esityksen hankintapäätöksen tekemisestä Keski-Suomen hyvinvointialueen osalta.

Keski-Suomessa sosiaalihuollon tietojärjestelmien tilanne on pirstaleinen. Vaikka sote ICT-muutoshankkeessa saman merkkisiä järjestelmiä yhdistetään ja erillisten palvelinten määrä vähenee, eri merkkisiä tietojärjestelmiä jää kuitenkin käyttöön. Laki asiakastietojen sähköisestä käsittelystä sosiaali- ja terveydenhuollosta sisältää liittymisvelvoitteen sosiaalihuollon Kanta-arkistopalveluun syyskuuhun 2024 mennessä. Lakisääteisten velvoitteiden nykyiseen järjestelmäkenttää on haastavaa. Sosiaalihuollon toiminnan näkökulmasta on järkevää, jos tietojärjestelmä olisi yhtenäistetty. Yhtenäistäminen edellyttää järjestelmien kilpailutusta.

Pohjois-Savon ja Pirkanmaan hyvinvointialueiden aluehallitukset ovat aiemmin päättäneet kilpailuttaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän. Kilpailutuksen vaatimusmäärittelyt pohjautuvat laajassa kansallisessa UNA-yhteistyössä laadittuun vaatimusmäärittelyyn. Kilpailutusta hoitaa Istekki Oy kyseisten hyvinvointialueiden puolesta. Keski-Suomen hyvinvointialue on neuvotellut kyseisten hyvinvointialueiden ja kilpailuttajan kanssa mahdollisuudesta osallistua kilpailutukseen. Asiasta on valmisteltu hankintarengassopimus Istekki Oy:n kanssa. Sopimus mahdollistaa Keski-Suomen hyvinvointialueen sekä muiden itäisen YTA-alueen hyvinvointialueiden osallistumisen kilpailutukseen. Osallistumispäätös on tehtävä alkusyksystä, jotta toteutus mahdollisuus lakisääteiseen takarajaan säilyy.

Kilpailutuksen kustannukset on kokonaisuudessaan noin 160 000 euroa. Keski-Suomen osuus kilpailutuksen kustannuksista on n. 53 000 euroa ja lisäksi varaudutaan 10 000 eurolla kilpailutusasiakirjojen muutostyöhön hankintarenkaasta tarvittavien muutosten takia. Jos muita YTA-alueen hyvinvointialueita lähtee mukaan kilpailutukseen, niin tämä laskee kaikkien osapuolten kustannusta.

Kilpailutusprosessin jälkeen tehdään varsinainen hankintapäätös. Pohjois-Savon arvioitu kustannus järjestelmän rakentamisesta, käyttöönotosta ja vanhojen tietojen arkistoinnista on noin 18 miljoonaa. Keski-Suomen oletettu kustannus on samaa luokkaa kuin Pohjois-Savossa. Väestöpohja ja järjestelmäkirjo hyvinvointialueiden välillä on hyvin samankaltainen. Nämä ovat arvioituja lukuja ja varsinaiset kustannukset täsmentyvät hankintaprosessin aikana. Vuonna 2023 alkupuolella tehtävä hankintapäätös on kustannuksiltaan sellainen, että aluevaltuusto tekee siitä päätöksen. Toteutuvat kustannukset jakautuvat vuosille 2023-2025.

Vakuutukset kilpailutettu

Aluehallitus päätti hankkia hyvinvointialueen vakuutuskokonaisuuden Lähi-Tapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö Oyj:lta. Aluehallitus myös oikeutti hyvinvointialuejohtajan allekirjoittamaan ja hyväksymään vakuutuksia koskevat sopimukset, kun hankintapäätös on lainvoimainen.

Tarjouksen vertailun ja päätöksenteon perusteena on halvimman vertailumaksun tarjonnut vaihtoehto. Vakuutuksista tuleva kustannus on noin miljoona euroa vuodessa. Kilpailutuettu kokonaisuus ei pidä sisällään potilasvakuutusta, koska se siirtyy sairaanhoitopiiriltä.

Asiakasmaksuista luonnos

Hyvinvointialueella, asiakkaan asuinkunnasta riippumatta, on oltava yhdenmukaiset asiakasmaksut. Keski-Suomen hyvinvointialueen aloittaessa kuntien ja kuntayhtymien erilaiset asiakasmaksukäytännöt tullaan yhtenäistämään. Terveydenhuollon tasasuuruisissa asiakasmaksuissa ei ole ollut juurikaan merkittäviä kuntakohtaisia eroja. Sen sijaan erityisesti harkinnanvaraisten sosiaalipalveluiden sekä koti,- ja asumispalveluiden tukipalvelumaksuissa on ollut kuntakohtaisia eroja. Tukipalveluja ovat esimerkiksi turva- ja ateriapalveluita.

Esitettävät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat monilta osin samansuuruisia kuin nykyiset tammikuussa 2022 asetetut maksut. Vuoden 2022 alusta käytössä ollutta 692 euron vuosittaista maksukattoa esitetään myös Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Maksukaton ylittymisen jälkeen maksukattoon sisältyvät palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia tai niistä peritään lainsäädännön mukainen alennettu maksu.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuhinnastoa täydennetään valmistelun edetessä syksyn 2022 aikana. Esimerkiksi tuki- ja ateriapalveluiden osalta palvelutuotanto tarkentuu joiltain osin myöhemmin syksyn 2022 aikana ja hinnat tulevat päätettäviksi myöhemmin palveluntuottajien hinnoittelun selvittyä. Vammaispalvelulain kokonaisuudistus on tulossa voimaan ensi vuoden alussa, minkä vuoksi myös vammaispalvelun asiakasmaksuja joudutaan tarkentamaan lain valmistuttua.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi asiakasmaksujen valmistelutilanteen, luonnoksen asiakasmaksujen hinnastosta ja antoi evästykset asian jatkovalmisteluun. Valmistelussa tarvitaan vielä arviointia vaikutuksista, esimerkiksi tarkastelua on hyvä täydentää eri asiakastyyppien mukaisesti. Myös etäpalvelujen maksuja ja kaikista pienituloisempien palvelujen maksuttomuutta on tarkasteltava.

Palvelujen myöntöperusteista alustavat luonnokset

Hyvinvointialueen valmistelussa on laadittu alustavat luonnokset seuraavista myöntämisperusteista:

• Aikuisten kotihoidon ja ikääntyvien asumisen palvelujen myöntämiskriteerit
• Omaishoidon tuen toimintaohje ja myöntämisen perusteet
• Perhehoidon toimintaohje (vammaiset ja ikääntyneet)
• Vammaispalvelulain ja -asetuksen soveltamisohje ja erityishuollon myöntämiskriteerit
• Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotiin tarjottavien ja asumispalvelujen myöntämisperusteet
• Lasten ja nuorten perhehoidon toimintaohje
• Sosiaalihuoltolain mukaisen lapsiperheiden kotipalvelun soveltamisohje
• Täydentävän toimeentulotuen myöntämiskriteerit
• Sosiaalisen luoton myöntämisperusteet

Myöntämisperusteiden luonnokset on laadittu voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuen. Myöntämisperusteiden viimeistelyä haastaa se, että ainakin sosiaalihuoltolakiin, vanhuspalvelulakiin, vammaispalvelulakiin, mielenterveyslakiin ja sosiaalisen luototuksen lakiin on tulossa merkittäviä muutoksia, joista kuitenkaan vielä ei ole eduskunnan päätöksiä. Lakimuutosten on kuitenkin tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Siirtyvän toiminnan osalta on nähtävissä nykyisten organisaatioiden erilaiset toimintakäytännöt ja -kulttuurit. Esimerkiksi Keski-Suomen kunnissa säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä on noin kymmenestä prosentista noin 33 prosenttiin. Omaishoidon tuen asiakkaita on Keski-Suomen kunnissa 3-28 asiakasta tuhatta asukasta kohden.

Jotta palvelut jatkuvat keskeytymättä myös hyvinvointialueella, on palvelujen myöntämisperusteiden käyttöönotossa varauduttava siirtymäaikoihin etenkin palveluissa, jotka ovat harkinnan varaisia tai jotka perustuvat laajaan palvelutarpeen kokonaisarviointiin ja asiakassuunnitelmaan. Jotta asiakkaalle voidaan tehdä palvelupäätökset uusilla perusteilla, heihin on oltava yhteydessä, heidän palvelutarpeensa on arvioitava ja tarkistaa heidän palvelusuunnitelmansa. Uusien asiakkuuksien osalta vahvistetut palvelujen myöntämisperusteet on tarkoitus olla ensi vuoden alusta.

Aluehallitus merkitsi palvelujen myöntämisperusteiden valmisteluvaiheen tiedoksi ja antoi evästyksen jatkovalmistelua varten. Myöntökriteerit käyvät vielä kommenteilla vanhus- ja vammaisneuvostossa ja nuorisovaltuustossa. Myös keskeisiltä järjestöiltä pyydetään lausunnot. Lisäksi jatkovalmistelussa laajennetaan vaikuttavuusarvioita eri näkökohdista, kuten ihmis-, alue- ja yritysvaikutusten näkökulmista. Aluehallitus piti myös siirtymäaikaa kannatettavana.

Siirtyvät sopimukset aluevaltuustoon

Aluevaltuusto on kokouksessaan 29.3. ottanut vastaan kuntien ja kuntayhtymien selvitykset hyvinvointialueelle siirtyvistä sopimuksista. Aluevaltuusto on merkinnyt selvitykset tiedokseen ja saattanut ne aluehallitukselle asian valmistelua varten.

Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto päättää merkitä tiedoksi asian valmistelutilanteen ja

velvoittaa aluehallituksen tuomaan asian aluevaltuuston hyväksyttäväksi 30.11. mennessä. Aluehallitus evästi, että merkittävimmät sopimukset tuodaan käsittelyyn hyvissä ajoin.

Valtuustoryhmien tukeen periaatteet

Aluehallitus hyväksyi valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteet. Valtuustoryhmien toiminnan tukemiseen vuonna 2022 varataan käytettäväksi enintään 1000 euroa aluevaltuutettua kohden. Vuoden 2022 tuki maksetaan 10 kuukaudelta. Yksilöidyt tukihakemukset on toimitettava hyvinvointialueelle 30.9. mennessä erillisellä hakulomakkeella.

Myönnettävän tuen osalta sisäisen toiminnan hyväksyttäviä kustannuksia ovat esimerkiksi valtuustoryhmän toimintaa tukevan sihteerin tai muun henkilöstön palkkakustannukset ja muut tehtävään liittyvät välittömät kulut, valtuustoryhmän toimintaa tukevien sisäisten tilaisuuksien kustannukset, valtuustoryhmän jäsenten tai toimintaa tukevan henkilöstön koulutuskustannukset silloin kun koulutus liittyy valtuustoryhmän toimintaedellytysten parantamiseen sekä valtuustoryhmän toiminnan kannalta välttämättömien laitteiden hankinta- ja ylläpitokustannukset.

Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistävien toimenpiteiden osalta hyväksyttäviä kustannuksia ovat esimerkiksi asukkaille avointen tilaisuuksien järjestämiseen liittyvät kustannukset ja asukkaille suunnatun viestinnän ja tiedottamisen kustannukset.

Ville Mensala ehdolle pelastustoimen neuvottelukuntaan ja Maria Kaisa Aula hyvinvointitalouden ja -hallinnon neuvottelukuntaan

Sisäministeriö on pyytänyt Keski-Suomen hyvinvointialuetta nimeämään ehdokkaansa jäseneksi ja henkilökohtaiseksi varajäseneksi pelastustoimen neuvottelukuntaan. Aluehallitus päätti ehdottaa Keski-Suomen hyvinvointialueen jäsenehdokkaaksi pelastustoimen neuvottelukuntaan pelastusjohtaja Ville Mensalaa ja hänelle henkilökohtaiseksi varajäseneksi aluehallituksen varajäsen Sari Hovilaa.

Pelastustoimen neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa seurata ja arvioida pelastustoimen järjestämisen kehitystä sekä tehdä ehdotuksia pelastustoimen valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja käsitellä sisäministeriön aloitteet ja hyvinvointialueiden esitykset niiden muuttamiseksi.

Lisäksi aluehallitus ehdotti hyvinvointitalouden ja -hallinnon neuvottelukuntaan Keski-Suomen hyvinvointialueen jäseneksi aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aulaa ja varajäseneksi hyvinvointialuejohtaja Jan-Johannes Tolletia. Valtiovarainministeriö on pyytänyt hyvinvointialuetta nimeämään ehdokkaansa jäseneksi ja henkilökohtaiseksi varajäseneksi hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukuntaan.

Neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa seurata ja arvioida hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon toteutunutta ja tulevaa kehitystä, seurata ja arvioida valtion hyvinvointialueille osoittaman rahoituksen ja hyvinvointialueiden muun tulorahoituksen toteutunutta ja tulevaa kehitystä ja käsitellä julkisen talouden suunnitelmaa sekä valtion talousarvioehdotusta hyvinvointialuetaloutta koskevilta osilta.

Lisäksi aluehallitus nimesi konsernipalveluiden toimialajohtajan haastatteluryhmään hyvinvointialuejohtajan ja aluehallituksen puheenjohtajiston lisäksi Eila Tiaisen, Katri Savolaisen ja Kaisa Garedevin. Aluehallituksen jäsenistä Eino Nissinen jääväsi itsensä asian käsittelystä.

Aluehallitus päätti myös, että Keski-Suomen hyvinvointialue osallistuu Sansia Oy:n valmistelemaan kilpailutukseen: "Pienimolekyyliset hepariinit, monoklonaaliset vasta-aineet, tuumorinekroositekijä alfan estäjät ja artikaiini, yhdistelmävalmisteet". Hyvinvointialueen talouden ja hankintojen valmistelun näkökulmasta Sansia Oy:n eli yhteishankintayksikön kilpailutukseen liittyminen nähdään järkevänä. Kyseessä olevat lääkkeet muodostavat kustannuksiltaan merkittävän osan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kokonaislääkekustannuksista. Nykyiset kyseisten lääkkeiden vuosikustannukset sairaanhoitopiirissä ovat noin 5,7 miljoonaa euroa.

Aluehallitus valtuutti lisäksi hyvinvointialuejohtajan nimeämään hyvinvointialueen edustajan Jämsän Terveys Oy:hyn.

Aluehallitus vahvisti myös hyvinvointialuejohtajan virkavaalin.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki). Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
hyvinvointialuejohtaja Jan-Johannes Tollet, p. 050 400 0073