Kriisin kohdanneelle

Traumaattisen kokemuksen jälkeen on normaalia, että ihmisen mieli ja keho reagoivat tapahtuneeseen. Toiset reagoivat samassa tilanteessa voimakkaammin, toiset lievemmin.

Ensimmäisinä päivinä voit kokea

• epätodellisuuden tunnetta
• vaikeutta uskoa tapahtunutta todeksi
• tapahtumaan liittyviä ahdistavia mielikuvia
• voimakkaita tunteita (suru, viha, pelko, syyllisyys, avuttomuus, häpeä, helpotus) tai tunteiden turtumista
• muisti- ja keskittymisvaikeuksia
• nukahtamisvaikeuksia
• tarvetta löytää selitys tapahtuneelle
• erilaisia fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä, pahoinvointia, vapinaa, palelua, palan tunnetta kurkussa ja puristavaa tunnetta rinnassa.

Lähiviikkoina yleisimpiä tuntemuksia ovat

• tapahtumien uudelleen kokeminen ja muistivälähdykset (flashback) tapahtuneesta
• ärtyneisyys, ahdistuneisuus
• levottomuus ja rauhattomuus
• miksi, ehkä, jos -kysymykset
• muisti- ja keskittymisvaikeudet.

Edelleen voi esiintyä voimakkaita tunteita kuten surua, vihaa, pelkoa, syyllisyyttä, tyhjyyttä ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta.

• Puhu muille kokemuksistasi ja tukeudu omiin läheisiisi.
• Muista syödä ja juoda.
• Vältä liiallista alkoholinkäyttöä.
• Pyri pitämään kiinni arjen rutiineista.

Muista, että tuntemuksesi ovat normaaleja ja kuuluvat asiaan. Epätavallisten tilanteiden aiheuttamat reaktiot lievittyvät ajan myötä, mutta ne saattavat ilmetä uudelleen pitkänkin ajan kuluttua. Reagoimalla tapahtuneeseen työstät tapahtumaa mielessäsi.

Tarvitset ammattiapua, jos

• reaktiot eivät ole lainkaan helpottaneet muutaman kuukauden kuluessa tapahtuneesta
• olet jatkuvasti ahdistunut, masentunut tai jännittynyt
• sinulla on pitkään jatkuneita univaikeuksia
• et pysty keskittymään eikä työntekosi suju
• sinulla on fyysisiä oireita, joihin ei löydy syytä
• sinulla ei ole ketään, jolle puhua
• käytät liikaa lääkkeitä tai alkoholia
• olet kadottanut elämänhalusi
• sinulla on itsemurha-ajatuksia.

Myös lapsi reagoi järkyttäviin tapahtumiin. Lapsen reaktioihin vaikuttaa muun muassa
lapsen ikä. Pienet lapset eivät yleensä osaa ilmaista suruaan itkemällä.

Lapsella saattaa esiintyä:

• ärtyisyyttä ja turhautumista
• rauhattomuutta
• takertuvuutta
• univaikeuksia
• fyysisiä oireita, kuten vatsakipua ja päänsärkyä.

Juttele lapsen kanssa tapahtuneesta. Älä peitä liikaa omia tunteitasi. Anna lapselle aikaa ymmärtää, ja oikaise mahdolliset väärinkäsitykset. Ylläpidä tavallisia arjen rutiineja, jotta lapsi tuntee olonsa turvalliseksi.

Omat vanhemmat tai muut läheiset aikuiset ovat lapsen paras tuki ja turva myös silloin, kun jotain järkyttävää on tapahtunut. Kerro tapahtuneesta myös lapsen päivähoitoon tai kouluun, jotta lasta kyetään tukemaan vaikeassa tilanteessa.

Keski-Suomessa apua tarjoavat myös

• Kriisikeskus Mobile, p. 044 7888 470 (ma–to klo 8–20, pe klo 8–17) 
• Keski-Suomen ensi- ja turvakoti (24 h/vrk)
  • p. 050 4688 179 Jyväskylä
  • Turvakotiin voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa asuinkunnasta riippumatta. Voit tulla joko suoraan tai ottamalla yhteyttä puhelimitse (24 h/vrk)
• Keski-Suomen mielenterveysomaiset - Fimfami ry , p. 050 538 7633 
  • ma–to klo 9–15
  • tukea ja neuvontaa omaisille

Kriisitilanteissa voit keskustella myös seuraavissa kanavissa valtakunnallisesti

• MIELI ry:n valtakunnallinen kriisipuhelin, p. 09 2525 0111 (24 h/vrk)
  • Kriisipuhelin päivystää myös ruotsiksi, arabiaksi, englanniksi, ukrainaksi ja venäjäksi. 
• Rikosuhripäivystys, p. 116006
  • suomeksi arkisin klo 9–20 ja ruotsiksi arkisin klo 12–14
  • Rikosuhripäivystyksen chat on auki arkisin klo 9–15 ja lisäksi ma klo 17–19 
• Raiskauskriisikeskus Tukinainen
• Apuu-chat 7–15-vuotiaille 
• SEKASIN-chat 12–29-vuotiaille
• Nettiturvis tarjoaa maksutonta keskusteluapua verkossa 12-29-vuotiaille nuorille ja heidän läheisilleen ajanvarauksella.
• Mielenterveystalo.fi tarjoaa luotettavaa apua mielen hyvinvointiin
• Mannerheimin lastensuojeluliiton palvelut sekä tuki vanhemmille: www.mll.fi/vanhemmille
• Mannerheimin lastensuojeluliiton palvelut sekä tuki nuorille: www.nuortennetti.fi
• Nollalinja, p. 080 005 005 (24 h/vrk)
  • auttaa lähisuhdeväkivallan uhreja ja naisia, joihin kohdistuu väkivaltaa.
• Kirkon palveleva puhelin, p. 0400 221 180, klo 18–24, www.evl.fi/kirkonkeskusteluapu
• Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry. 
• Surunauha, p. 044 751 9916, arkisin klo 9–15.
  • Surunauhan chat on auki tiistaisin.
  • Surunauha tarjoaa vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille. 
• Käpy ry
  • antaa valtakunnallisesti vertaistukea lapsen kuoleman kokeneille perheille.
• Nuoret lesket ry
  • vertaistukea leskille ja leskiperheiden lapsille 
• Mieli ry:n vertaistukiryhmät 
  • mm. itsemurhan tai muun äkillisen kuoleman kautta läheisensä menettäneille, tukea tarvitseville nuorille tai muita vaikeita elämäntilanteita ja kriisejä kohdanneille ihmisille.