Miten hyvinvointialueen menestystä mitataan?

Talousluvut eivät yksin riitä mittaamaan Keski-Suomen hyvinvointialueen onnistumista. Talous on tärkeä mutta toiminta on vielä tärkeämpi. Tärkein velvollisuutemme on noudattaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita koskevaa lainsäädäntöä ja turvata perusoikeuksia. Lyhytnäköiset menojen karsinnat vaikkapa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä voivat puolestaan tuoda uusia kustannuksia seuraavana vuonna

Kaikkein kallisarvoisinta vaalittavaa on keskisuomalaisten luottamus julkisiin palveluihin . Ihmisten pitää voida luottaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita saa silloin kun niiden tarve tai jopa hätä on. Luottamuksen romuttumista on erittäin vaikea korjata. Siksi Keski-Suomessa maltti on valttia.

Uudistumista hyvään suuntaan

26 entisen sote-toimijan fuusio on ollut Keski-Suomen historiassa vertaansa vailla oleva muutos. Mittakaavaa voi olla vaikea ulkopuolelta ymmärtää. Hyvinvointialueen henkilökunta on tehnyt työtä sitoutuneesti ja sydämellä. Olemme saaneet jo hyviä tuloksia. Kestävä menojen kasvun hillintä edellyttääkin toimintatapojen ja rakenteiden uudistumista.

Usein uudistuminen vaatii ”alkuinvestointeja”. Esimerkiksi mielenterveydessä on vahvistettu sekä perustasoa että  sairaalan psykiatrian voimavaroja. Aikuiset saavat mielenterveyden ensilinja -palvelun kautta kontaktin psykiatriseen sairaanhoitajaan alle tunnissa. Erikoissairaanhoitoon tulevien psykiatrian lähetteiden määrä on vähentynyt olennaisesti. Palveluun ei ole jonoa. Lasten ja nuorten mielenterveyden perustason palvelut on luotu oppilashuollon rinnalle. Hoitotakuu toteutuu ja mahdollistaa hyvää arkea kouluissa ja kotona.

Digitaaliset sote-palvelut ovat ottaneet huikean harppauksen koko maakunnassa. Kotoa käsin asiointi on mahdollista sekä sosiaali- että terveyspalveluissa. Asiakastietojärjestelmiä yhdistetään, mikä helpottaa ammattilaisten työtä.

Kustannusten kasvua on hillittävä ja menoja karsittava, mutta se pitää tehdä maltilla. Tämä näkyi palveluverkkopäätöksessä, joka turvasi lähipalveluita koko maakunnassa. Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan paikkoja sekä vähintäänkin sote-palvelupiste on jokaisessa kunnassa.

Valtuuston hyväksymä strategia korostaa ennaltaehkäisevää työtä. Siksi palveluverkkopäätös laajentaa perhekeskustoimintaa ja ikäihmisten päivätoimintaa. Järjestöjen avustuksia ei ole leikattu. Kumppaneiksi hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen tarvitaan kuntia, seurakuntia ja järjestöjä. 

Aluehallituksen talouslinjaukset yksimielisiä

Aluehallitus on yksimielisesti hyväksynyt ensi vuoden talousarviota varten ohjeet, jossa tavoitteena on menojen ja tulojen tasapaino sekä vuonna 2025 että 2026. Tämäkin edellyttää useamman kymmenen miljoonan euron leikkauksia menoihin molempina vuosina.  YT-neuvotteluja tähän liittyen käydään parhaillaan. Hyvinvointialuejohtajan ehdotus talousarvioksi julkaistaan 9. lokakuuta.

Aluehallitus ei halunnut tehdä taloussuunnitelmaa, joka on epärealistinen tai strategian vastainen. Valvovat viranomaiset ovat todenneet, että rahapula ei ole peruste toimia lainvastaisesti. Meitä hoputtavat jo nyt uhkasakkoprosessit. Siksi on panostettu muun muassa lastensuojeluun sekä erikoissairaanhoidon hoitojonojen purkuun.

Alijäämien kattaminen eli ylijäämäisten tillinpäätösten tavoittelu alkaisi siis viimeistään vuonna 2027. Maan hallituksen talousohjauksen mukaan alijäämät pitäisi kattaa jo vuonna 2026 eli tilinpäätöksen pitäisi olla silloin yli 200 miljoonaa ylijäämäinen.  Tämän olemme siis todenneet epärealistiseksi. Aikaa tarvitaan enemmän.

Hyvinvointialueiden talouden rakenteessa on eroja. Keski-Suomen erityispiirre on raskas velkataakka, jonka saimme perinnöksi Nova-sairaalan rakentamisesta. Ilman Nova-velkaa olisi asukaskohtainen alijäämämme lähellä maan keskitasoa. Tämä on myös valtiovarainministeriöllä tiedossa.

Maan hallituksen vastaantuloa siis tarvitaan. Joko lakisääteisiä velvoitteita on karsittava tai alijäämien kattamisen aikataulua pidennettävä. Nyt talous ja toiminta kulkevat eri latuja.  Eri ministeriöt vetävät eri suuntiin.  Repivät kommentit julkisuudessa rapauttavat ihmisten luottamusta sekä henkilöstön sitoutumista. 

Yhteistyöllä eteenpäin!

Aluehallituksessa on asioiden käsittelyssä rakentava ilmapiiri ja hyvä yhteishenki. Meillä on suora keskusteluyhteys myös ministeriöihin päin. Mielellään avaamme heillekin taloudenpitoa ja ratkaisujamme, joissa toimitaan monella tapaa ”puun ja kuoren välissä”.

Hyvinvointialueen alijäämä ei Keski-Suomessakaan ole tulosta tehdystä uudistuksesta. Esimerkiksi ylintä johtoa ja luottamushenkilöitä on hyvinvointialueella lukumääräisesti vähemmän kuin oli aiemmassa kuntapohjaisessa sotessa.  Alijäämä johtuu siitä, että keskisuomalaisten palvelutarpeisiin vastaaminen nykylainsäädännön puitteissa ylittää käytössämme olevan rahoituksen.

Hyvinvointialuejohtajat vaikuttavat ministeriöihin, jotta tilannekuva saataisiin yhteiseksi. Myös aluehallitusten puheenjohtajat kokoontuvat säännöllisesti ministeriöiden väen kanssa. Tässä tärkeä tuki ovat myös Keski-Suomessa toimivat poliittiset puolueet. Yhteistyö tuo aina parempia tuloksia kuin riitely tai nokkapokka.

Maria Kaisa Aula
kirjoittaja on aluehallituksen puheenjohtaja