Hyppää pääsisältöön

Lapsen uni, arjen rytmi ja ruutuaika

Omalle perheelle sopivat, tutut arjen rutiinit ja rytmit vahvistavat lapsen turvallisuuden tunnetta ja toimintakykyä, ja lisäävät vanhempien hallinnan tunnetta. Aina toisinaan on hyvä pysähtyä miettimään, millaisista asioista meidän perheen rutiinit koostuvat ja millainen arkirytmi meillä on. 

Riittävä uni ja lepo muodostavat yhden arjen jaksamisen kulmakivistä. Muun muassa älylaitteet haastavat monessa lapsiperheessä riittävää lepoa, jolloin rauhoittumistaitojen harjoittelu voi olla tarpeen koko perheelle. 

Jokainen lapsi on yksilöllinen myös unen tarpeen osalta. Tiettyä tuntimäärää paremmin riittävästä unesta kertoo se, että lapsi herää aamulla virkeänä ja hyväntuulisena. Entä miten vanhemmat itse nukkuvat? Univelka heijastuu nopeasti voimavaroihin ja kokemuksiin vanhemmuudesta.

Lapsen ja vanhemman hyvinvointia edistävän arjen peruspalikat

  1. Säännöllinen vuorokausirytmi
  2. Riittävä uni ja lepo
  3. Säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen ruokavalio
  4. Päivittäinen liikunta ja ulkoilu
  5. Hampaiden pesu aamuin ja illoin
  6. Mukavat asiat, aika yhdessä perheen ja ystävien kanssa, leikkiminen, harrastukset sekä joutilas oleminen

Muokattu Neuvokas perheen materiaaleista.

Tukea digitaalisista palveluista

Mikäli kaipaat ammattilaisen tukea ja vinkkejä perhearjen rytmittämiseen, riittävään uneen ja lepoon ja digiajan haasteisiin, ota yhteyttä perheiden palveluiden ammattilaiseen.

Mikäli toivot vanhempana tukea omiin unitottumuksiisi, voit ottaa yhteyttä etänä myös elämäntapaohjaajaan.

Lue lisää unesta, levosta ja hyvinvoinnista digiajassa

Ruutuaika – ei mikään helpoin asia hallita, vai mitä? Digilaitteiden nopeatempoinen maailma on houkutteleva paikka erityisesti lapsille, joiden itsesäätelytaidot ovat vasta kehittymässä. Aikuisenakin tiedämme, miten helposti somen selailu vie mennessään. Ruutuaikaa on kuitenkin monenlaista, eikä kaikki siitä ole pahasta. Yhdessä sovitut säännöt digilaitteiden käytöstä auttavat koko perhettä löytämään tasapainoa ruutuaikaan. Neuvokas perheen sivustoilta löydät tietoa ruutuajasta ja viriketulvan hallitsemisesta. Sivustolla on tarjolla myös vinkkejä ja keinoja ruutuajasta ja -säännöistä sopimiseen. Ruutuaika - Neuvokas perhe

Tietoa digiajan hyvinvoinnista löydät myös Mannerheimin lastensuojeluliiton sivustolta Hyvinvointia digiajassa - Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)

Ruutuajan haasteissa voit kääntyä myös Pelituen Digirepun puoleen. Digireppu on digitaalisessa muodossa oleva materiaalipaketti alkuopetusikäisten lasten perheille. Digireppu sisältää tietoa, tehtäviä ja kysymyksiä, joiden avulla vanhempien ja lapsien on helpompaa sukeltaa digilaitteiden maailmaan. Digirepusta löydät näkökulmia niin lapsen ensipuhelimen hankintaan, digipelaamiseen, sovellusten käyttöön kuin myös kaveritaitojen harjoitteluun digilaitteiden parissa. Digirepun tehtävistä löytyy mm. lapsen kanssa yhdessä pohdittavat kodin digisäännöt, ja materiaalin sisältämät kysymyskortit tarjoavat konkreettista apua lapsen kanssa käytäviin keskusteluihin. 

Peluurin sivustoilta löydät keinoja pelaamisen rajaamiseen, säännöistä sopimiseen sekä Peluurin chatin. 

 

Joskus lasten arjessa ruutuaika voi tuntua sekä vanhemmista että lapsista tärkeältä, mutta myös haastavalta tasapainotettavalta osalta elämää. Viimeisimpien THL:n suositusten mukaan lasten vapaa-ajan ruutuaikaa kannattaa pohtia iän ja hyvinvoinnin näkökulmasta, jotta lapsen kasvu, hyvinvointi ja vuorovaikutus arjessa saavat riittävästi tilaa.

Suositusten mukaan alle 2-vuotiaille ei suositella lainkaan ruutuaikaa, sillä vuorovaikutus aikuisten kanssa ja yhdessä tekeminen tukevat lapsen kehitystä parhaiten. 2–5-vuotiaille ruutuaikaa suositellaan enintään tunnin verran päivässä, ja hieman vanhemmillekin 6–10-vuotiaille noin tunnin päivässä sekä 11–13-vuotiaille korkeintaan kaksi tuntia päivässä vapaa-ajan ruutuaikaa. Aikuisen rooli on tärkeä: tarpeen tullen aikuiset voivat yhdessä lapsen kanssa säädellä ja ohjata ruutuaikaa niin, että se tukee lapsen hyvinvointia.

Lisäksi suositellaan, että alle 13-vuotiaille ei hankita omaa älypuhelinta ja että digilaitteiden sisältö on lapselle ikätasoista, kehitystä ja oppimista tukevaa. Sosiaalisen median käyttöä ei suositella alle 13-vuotiaille.

Tavoitteena ei ole kieltää tai tuomita ruutuun liittyviä hetkiä, vaan auttaa vanhempia ja perheitä löytämään tasapaino, jossa ruutuajan ja muun yhdessä koetun ajan välillä säilyy hyvä yhteys. Aikuisen läsnäolo, turvallinen sisältö ja yhdessä sovitut rajat voivat olla suuri apu arkisissa valinnoissa ja tukea koko perheen hyvinvointia.