Systeeminen toimintamalli tuo vahvan tukiverkon nuoren ympärille

Keski-Suomen hyvinvointialueella on käynnistetty systeemisen toimintamallin kehittäminen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Systeeminen muutos tarkoittaa toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutuksen muutosta. 

Oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä elämään kytkeytyy monesti useita auttajatahoja. Ammattilaisten on kiinnostuttava sekä nuoren elämästä että auttamisyritysten yhteisvaikutuksista.

Keski-Suomen hyvinvointialueella me panostamme monialaiseen tukeen ja ohjaukseen nuorten arjessa mielenterveyden pulmien ratkaisemiseksi. Tarvitsemme yhteistä tekemistä ja aitoa kiinnostusta nuoren elämän kokonaisuutta kohtaan. Erityisen tärkeää on vanhempien huomiointi nuoren elämässä ja heidän osallisuutensa lapsen kehityksen turvaamisessa. 

Yksi + yksi on enemmän kuin kaksi

Yhdessä tekemistä ohjaa vahvasti systeeminen ajattelu ja sitä meidän tulee vahvistaa edelleen kaikilla yhdessä tekemisen tasoilla. Hyvinvointialueen ammattilaisille on ollut tarjolla koulutuskokonaisuus “Monitoimijainen yhteistyö kouluissa, oppilaitoksissa ja verkostoissa – tukea yhteiseen arjen työhön”, joka kiinnosti laajasti opiskeluhuollon sekä mielenterveys- ja päihdetiimien (mtp-tiimit) henkilöstöä. 

Lasten, nuorten ja heidän perheidensä elämässä on monenlaisia ilmiöitä, jotka voivat näyttäytyä kouluissa haastavina tilanteina. Nuorten elämässä olevat asiat, joiden osat vaikuttavat toisiinsa, saavat aikaan odottamattomia ilmiöitä, eivätkä nopeat lineaariset ratkaisut niihin toimi. 

Ilmiöiden äärellä on päästävä kiinni juurisyihin, tutkimaan yhdessä, mistä haasteellisessa tilanteessa on kysymys ja ratkomaan sitä yhdessä. Systeeminen työote auttaa tutkitusti ammattilaisia käsittelemään esimerkiksi kouluissa ilmeneviä kompleksisia ilmiöitä, systeemejä ja ongelmia.

Kirkkaimpana tähtenä on tärkeä muistaa yhdessä tekeminen ja monitoimijaisuus, jota koko hyvinvointialueellamme pyritään vahvistamaan. Nuorten asioita hoidettaessa me harvoin hoidamme niitä haasteita ja tilanteita yksin, ja siksi onkin tärkeää, että kaikki toimijat ovat toisistaan tietoisia ja yhdistävät voimansa. 

Yhteistyö yli palvelurajojen on sallittua ja toivottavaa. Tavoitteena on, että saisimme nuorille oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista apua ja tukea ilman, että nuori joutuu pompotelluksi palveluista toiseen.
 

Mari Kolu, kouluterveydenhuollon palvelupäällikkö

Anna Mustonen, nuorisovastaanoton vs. palveluvastaava